Suomi rap

[Lunatico]

Mites uppoaan Suomirapin kulta-aikoina puskenut Vapaapudotus? Jos en ihan väärin muista, niin fiilistelin niiden musiikkia kohtuu paljon. Tässä maistiainen:

Vapaapudotus - Paholaismusiikkia

 

[Ck]

Itse olen kuunnellut räppiä ainakin parikymmentä vuotta ja kyllä se vaan uppoaa vieläkin, mahtavaa musiikkia niin livenä kuin levyltä, vitutukseen, masennukseen, hyvään fiilikseen, treenaukseen ja melkein mihin vain. Tosin itselläni on todella laaja musiikkimaku, joten kuuntelen käytännössä musiikkia ihan laidasta laitaan, kunhan se on vaan hyvää, mutta genrellä ei niin väliä.

Ulkomaisista lähti oma kuuntelu, eli NWA, Bone Thug'sn Harmony, X-zibit ja ehdottomana helmenä aina ja ikuisesti 2Pac. Tämänhetkisistä ehkä eniten kuuntelen Eminemiä ja sitten muita sen mukaan jos joku hyvä biisi tipahtaa.

Suomi-rap oli itselleni aluksi (Ja nyt en puhu Raptorista tai MC Nikke T:stä) 90-luvun lopulla ihan hirveän kuuloista ja Fintelligens ilmeisesti oli ensimmäisiä, jotka ponkasi pinnalle. Asa- silloinen Avain kuului itseasiassa tähän porukkaan aluksi, tosin paljon kantaaottavammilla biiseillä heti alussa kuin Fintelligens.

Nyt kun tämä genre Suomessa on kehittynyt enemmän, niin kyllä sieltä tippuu kokoajan hyviä biisejä moniltakin tekijöiltä ja livenä on myös hyviä esiintyjiä, parhaimpina live-esiintyjinä omasta mielestäni juurikin Ruudolf, Asa & Jätkäjätkät, Paleface ja uusimpana Solonen ja Kosola, todella hyvä setti oli kun kävin kuuntelemassa.

Musiikillisesti suomiräp on minusta jakautunut karkeasti neljään tyylilajiin:

1. Bileräppi
Ruudolf

2. Gangstaräppi


3. Melankolinen räppi


4. Yhteiskunnallinen räppi


Siinä minun genrejakoni. Oikeasti ug-nimistä minulla on hävettävän vähän tietoa.

***

Hienoa, että suomiräpille pykättiin ihan oma ketju. Laji on sen ansainnut.

Hyvä jako Kiviltä. Tosin Ruudolf ei tosin kuulu bileräppiin millään vaikka sellaisiakin biisejä hän on pari tipauttanut vaan ennemminkin tuonne UG-puolelle, kantaa ottavia biisejä sekä iloista hupailua tyyliin Eminemin aikaisempi tuotanto.

Se että Rudi on tunnettu ei tarkoita sitä, että hän kuuluisi bileräp genreen vaan juurikin tuonne yhteiskunnallisen räpin puolelle ja myös iloisenräpin puolelle kun taas juurikin Asa ja Paleface kuuluvat yhteiskuntaräpin ja melankolisen puolelle, kuten sanoit. Ruudolf on ehkä eniten tehnyt näistä kuitenkin monipuolisimmin juttuja, on yksi Suomen parhaista bätlääjistä ja läpällä käynyt räppäämässä myös kadunkulmissa, joista löytyy hyviä videoita youtubesta.

Tosin siinä mielessä olet oikeassa, että nyt näistä uusimmista ja JVG:n (bileräp genre) kanssa tehdyistä menee myös tuonne kaupallisemman suuntaan.

Mä oon aina tykänny ilosesta räpistä, pari hyvää viime aikoina julkaistua esimerkkiä, linkit youtube:
Karri Koira - Amerikankotka Liitää feat.Ruudolf
Konala Cartelli - Jep Jep Joo ( feat. Solonen )

Ja tietenkin myös poliittinen sanailu miellyttää. Punainen tiili, Helsinki shangri-la, yms...

Samalla aaltopituudella ollaan tässä. Asa, Rudi, Paleface, Solonen & Kosola ja siitä muusta bossesta jonka kanssa räppää, niin Erä-Koira sekä muutamia muitakin. Ja tietenkin ehkä eniten suomiräpistä ekana uponneet Davo, Edu & kumppanit.

Pari omaa suosikkiani:

Ruudolf:

Räpin SM: http://www.youtube.com/watch?v=gR74-Svm9sc&feature=related
Bodausanthem: http://www.youtube.com/watch?v=CWtSH3qDIsk
Ruudolf & Särre katuräppäystä: http://www.youtube.com/watch?v=nadDHeIPusg&feature=results_video&playnext=1&list=PLFA263C397A45C0CA
Leijonakuningaslaulu: http://www.youtube.com/watch?v=gaoHUVTyiGk
Mammat riivaa: http://www.youtube.com/watch?v=yO_hPCYhVX8
Liikaa fleivoria: http://www.youtube.com/watch?v=1cuesyv6fqQ

Asa (ois miljoona biisiä):
Vaaranmaa: http://www.youtube.com/watch?v=6Dz2PAURfyQ
Pojat teki soppaa: http://www.youtube.com/watch?v=5nkC4yXchBE
Asa & Jätkäjätkät - Tyrix: http://www.youtube.com/watch?v=XJdVFIKdBkg
Julma-Henri & Syrjäytyneet Ft. Asa - Rikosrekisteri: http://www.youtube.com/watch?v=8a0HoHjcnHw
Sanat ei tehnyt tätä laulua: http://www.youtube.com/watch?v=tWkOVJxn_YM&feature=related

Paleface (ehdottomasti paras biisi loistavalta levyltään):

Paleface - Saapuu elokuun yö (feat. Hilja Grönfors): http://www.youtube.com/watch?v=Q7_Ms3uQrpo&feature=related

Ruger Hauer:

Täällä: http://www.youtube.com/watch?v=l5Pava1L5IQ

Jodarok vs. Bläksim:

Ylös Ylös: http://www.youtube.com/watch?v=QzpGpurtFx4

Tässä nyt jotain mitä tuli nopeasti mieleen, mutta kyllähän noita hyviä suomi rap biisejä tippuu tällä hetkellä todella kovaan tahtiin.

 

[Lunatico]

Ulkomaisista lähti oma kuuntelu, eli NWA, Bone Thug'sn Harmony, X-zibit ja ehdottomana helmenä aina ja ikuisesti 2Pac. Tämänhetkisistä ehkä eniten kuuntelen Eminemiä ja sitten muita sen mukaan jos joku hyvä biisi tipahtaa.

Itsellä lähti myös jenkkirapistä rap-fanitus. Ekaksi oli Wu-Tang Clan joka aikamoisen hypetyksen meidän yläasteella sai aikaan. Kaikki piirteli Wu:n logoja joka paikkaan ja Triumph/Protect Ya Neck soi taustalla. Sitten tuli Cypress Hill ja samoihin aikoihin myös muuan 2Pac, joka vei sydämmen empaattisilla biiseillään. Juuri nuo kolme on kaikista kovimpia tänäkin päivänä, Tupac täytyy kuitenkin nostaa ylivoimaiseksi ykköseksi. Legenda joka ei koskaan kuole!

Meni vähän offtopiciksi, anteeksi siitä.

 

[KiVi]

Ketjun lukeminen tuotti kyllä melkoista myötähäpeää. Kaupallisuus, underground ja Pikku G mainittu.

Sori, mutta en ymmärrä, mikä tässä nyt oli vikana. Jokainen artisti tosiaan yrittää saada voita leivän päälle levymyynnin ja keikkojen avulla, mutta kaikille lienee selvää, minkä tyylinen räppi saa soittoaikaa isoilla radiokanavilla, onneloissa jne., saa sitä kautta laajaa näkyvyyttä ja lisää levymyyntiään. Minusta tuo tyyli on kaupallisempaa kuin muut tyylit. Ei siihen tarvitse liittää mitään arvolatauksia mukaan. Toiseksi en käsitä, mitä pahaa underground-termissä on. Aika monesta räppäristä tietää joku parituhatta ihmistä. Aika underground, eikö? Kolmanneksi, miksi Pikku G:tä ei olisi saanut mainita? Teki/tekee räppiä siinä missä muutkin.

Joo, minulla on tiedossa, että noita termejä käytetään kuuntelijapiireissä oman hännän nostamiseen. Ei se tee itse termeistä paskoja.

-- livenä on myös hyviä esiintyjiä, parhaimpina live-esiintyjinä omasta mielestäni juurikin Ruudolf, Asa & Jätkäjätkät, Paleface ja uusimpana Solonen ja Kosola, todella hyvä setti oli kun kävin kuuntelemassa.

Haha, minä kävin kuuntelemassa reilu kuukausi takaperin Ruudolfin ja Karri Koiran sekä perään Kuulan ja Pyhimyksen keikat, ja kaksi ensimmäistä olivat sellaisia mikkiin huutajia, että teki vähän pahaa jopa. :) Mutta ei pidä tuomita yhden keikan perusteella. Kuula taas oli niin seipäässä, että uuden levyn biisit eivät taipuneet, vaan jouduimme tyytymään hittilinjaan. Sopi tosin hänen tyyliinsä kuin nyrkki silmään. Aito jätkä. Pyhimys oli ehdottomasti kovin livenä. Tiputti yhtä puhtaasti kuin levyllä.

Ruudolf ei tosin kuulu bileräppiin millään vaikka sellaisiakin biisejä hän on pari tipauttanut vaan ennemminkin tuonne UG-puolelle, kantaa ottavia biisejä sekä iloista hupailua tyyliin Eminemin aikaisempi tuotanto.

En ole perehtynyt Ruudolfin tuotantoon juurikaan viime aikojen tuotantoa syvemmälle, koska jostain syystä tyyli ei vain iskenyt. Hyvä korjaus siis sinulta.

EDIT: Otetaanko suomimemphis mukaan ketjuun? Kaikki toki tietävät alan isot nimet DJ Kridlokkin ja Eevil Stöön.

 

[Bob Rambo]

Haha, minä kävin kuuntelemassa reilu kuukausi takaperin Ruudolfin ja Karri Koiran sekä perään Kuulan ja Pyhimyksen keikat, ja kaksi ensimmäistä olivat sellaisia mikkiin huutajia, että teki vähän pahaa jopa. :)

Rudilla ja Karrilla tuntuu monesti lähtevän hieman lapasesta, kun ovat yhdessä lavalla. Meininki on aina äärimmäisen positiivinen, mutta tuo huutaminen on melko tuttu ilmiö näiden jätkien kohdalla. Karrin kanssa meno näyttää monesti vähän samalta kuin pikkulapsilla sokerihumalassa.

Pari kertaa olen Ruudolfin nähnyt esiintymässä yksin ja kummallakin kerralla jätkä on vetänyt aivan timanttiset setit. Lavakarisma ja vuorovaikutus yleisön kanssa on ihan omaa luokkaansa, kun mies pääsee sinne omalle zonelleen. Erityisesti freestylet ovat aina melko hervotonta settiä. Youtube-videoiden perusteella yhteistyö Särren ja Jodarokin kanssa toimii myös aika lailla paremmin kuin Karrin kanssa.

Melko suuri ero esiintyjissä oli taannoin, kun Ruudolf lämmitti Oulussa yleisön JVG:tä varten. Naurua sai pidätellä sen 1,5 minuuttia, mitä joutui JVG:tä katselemaan ennen kuin pääsi festarialueelta karkuun. Ei siinä, hienoon saumaanhan Jare ja VilleGalle iski tuolla party hopillaan ja ovathan nuo jätkät ihan leppoisia, mitä nyt on pari kertaa päässyt jututtamaan.

Edit: Mainitaan nyt, että viime aikoina on toiminut erittäin hyvin Huge L:n Herra Huu -nimellä julkaistu "Ei toivottuja lastenlauluja". Aiempi Hugen tuotanto ei ole juurikaan potkinut, mutta tämä platta on aivan kirkkainta kärkeä, mitä olen eläissäni genrestä kuullut.

 

[Lämpö]

Mielenkiinnolla seurannu tätä keskustelua. Ite vietän tänä vuonna Suomi räpin (äällä, niin kuin Paleface kirjoittaa Rappiotaidetta kirjassa, "puhumme räpistä äällä, vaikka punk ei olekaan suomessa "pankkia" eikä jazz "dsäässiä" ;) ) 10-v kuuntelijajuhlaa. Levyjä kertynyt n. 170 ja tänään tulossa seuraavat kaksi postissa (Timo Pieni Huijauksen uusi levy ja Super Jannen Henkselit -single), ja uskon, että pystyn antamaan oman panokseni tähän ketjuun, pitää vaan ensimmäiseksi herätä, ettei panoksesta tuu täyttä floppia...

 

[Jarner]

Itsellä lähti myös jenkkirapistä rap-fanitus. Ekaksi oli Wu-Tang Clan joka aikamoisen hypetyksen meidän yläasteella sai aikaan. Kaikki piirteli Wu:n logoja joka paikkaan ja Triumph/Protect Ya Neck soi taustalla.

Kyllä vain :) Onkos täällä muuten ketään, joka oli katsomassa Wu:n jompaa kumpaa Stadin keikkaa? Jälkimmäiseen en päässyt paikalle, mutta olihan se The Circuksen keikka aivan mahtava (poislukien äänentoisto, joka kyllä puuroutui pahemman kerran). Fiilis oli kuitenkin aivan mahtava, kun ekan kerran pääsi livenä seuraamaan.

Meni kyllä hieman ohi aiheen, koska kotimaisesta Rapista tässä keskustellaan, mutta Gasellit on ihan uusi tuttavuus ja oli ihan positiivinen yllätys Hiki v. Villegalle

 

[Ck]

Itsellä lähti myös jenkkirapistä rap-fanitus. Ekaksi oli Wu-Tang Clan joka aikamoisen hypetyksen meidän yläasteella sai aikaan. Kaikki piirteli Wu:n logoja joka paikkaan ja Triumph/Protect Ya Neck soi taustalla. Sitten tuli Cypress Hill ja samoihin aikoihin myös muuan 2Pac, joka vei sydämmen empaattisilla biiseillään. Juuri nuo kolme on kaikista kovimpia tänäkin päivänä, Tupac täytyy kuitenkin nostaa ylivoimaiseksi ykköseksi. Legenda joka ei koskaan kuole!

Kyllä, tosiaan Wu-Tang oli kova ja vanhat biisit edelleen, samoin Cypress Hill, yksittäisiä biisejä kuten Coolion Gangsta's Paradise ja tosiaan X-Zibitiä en paljon enempää ole kuunnellutkaan, mutta se levy ja biisi, missä oli Paparazzi http://www.youtube.com/watch?v=-5UTTHeRnZE, niin ja tietenkin Da Luniz http://www.youtube.com/watch?v=YyDqoLimejg tämä biisi sekä koko levy kuten myös Delinquent Habits http://www.youtube.com/watch?v=tsA1CsWiuds&feature=related kaikki aivan loistavia. Täytyy vielä kertoa, että noita edellä mainittuja ei ihan helposti saanut ainakaan siitä kyläpahasesta, jossa asuin ja siellä oli yksi levykauppa vaan aina tilasin niitä ja odotin kun pienenä joulua.

Sekä tietenkin NAS, jonka unohdin vaikka itseasiassa tälläkin hetkellä kuuntelen sitä Eminemin kanssa varmasti eniten, loistava räppäri! Varmasti joku vielä unohtui?

Haha, minä kävin kuuntelemassa reilu kuukausi takaperin Ruudolfin ja Karri Koiran sekä perään Kuulan ja Pyhimyksen keikat, ja kaksi ensimmäistä olivat sellaisia mikkiin huutajia, että teki vähän pahaa jopa. :) Mutta ei pidä tuomita yhden keikan perusteella. Kuula taas oli niin seipäässä, että uuden levyn biisit eivät taipuneet, vaan jouduimme tyytymään hittilinjaan. Sopi tosin hänen tyyliinsä kuin nyrkki silmään. Aito jätkä. Pyhimys oli ehdottomasti kovin livenä. Tiputti yhtä puhtaasti kuin levyllä.
En ole perehtynyt Ruudolfin tuotantoon juurikaan viime aikojen tuotantoa syvemmälle, koska jostain syystä tyyli ei vain iskenyt. Hyvä korjaus siis sinulta.

Joo, eli kuten Sinthasomphone sanoikin, niin Rudin ja Karrin meno on todellakin aikamoista tykittämistä ja voi mennä myös huutamiseksi ja tämä tosiaan yleensä juurikin Karrin kanssa. Olen nähnyt Rudin varmaan 10 kertaa livenä ja yksin homma on ihan erilaista, kuten myös Aksimin ja Jodarokin kanssa. Rudihan esiintyi ennen Rudi Rääväsuu nimellä ja silloin voitti ensimmäisen Bättle SM:n ja sai silloin nimeä ja kyllä Rudi on silti aina kuulunut enemmän sinne UG puolelle kuitenkin. Mutta tosiaan nuo kadunkulmassa räppäilyt, bättlekisat, live-esiintyminen, bassoradion aamut yms. eli tekee kyllä monella tasolla hommia.

Rudilla ja Karrilla tuntuu monesti lähtevän hieman lapasesta, kun ovat yhdessä lavalla. Meininki on aina äärimmäisen positiivinen, mutta tuo huutaminen on melko tuttu ilmiö näiden jätkien kohdalla. Karrin kanssa meno näyttää monesti vähän samalta kuin pikkulapsilla sokerihumalassa.

Pari kertaa olen Ruudolfin nähnyt esiintymässä yksin ja kummallakin kerralla jätkä on vetänyt aivan timanttiset setit. Lavakarisma ja vuorovaikutus yleisön kanssa on ihan omaa luokkaansa, kun mies pääsee sinne omalle zonelleen. Erityisesti freestylet ovat aina melko hervotonta settiä. Youtube-videoiden perusteella yhteistyö Särren ja Jodarokin kanssa toimii myös aika lailla paremmin kuin Karrin kanssa.

Jep, eli tässähän tämä oma ajatuksenikin tuli. Tosin makuasioistahan ei voi kiistellä, kaikki ei pidä kaikesta tai kaikista ja monet ei räpistä ollenkaan. Itselleni ei uppoa Rähinät ja Cheekit ollenkaan, mutta nää jätkät tekee sitä fyrkkaa eniten ja siis ihan hillittömästi, eli kuuntelijoita löytyy.

Edit: Sen verran, että varmaan itsekin olisin saattanut alkaa räppäämään nuorempana, mutta silloin oli jotenkin niin sisäänpäinkääntynyt ja jotenkin frendeiltä tuli kaikkkeen aina kommenttia jos keksi jotain, että ihan paska idea, eli vaikka ne onkin mun frendejä, niin ei tullut kasvettua sellasessa kannustavassa ympäristössä. Jos olisi ollut nuorempana "vahvempi" ja yhtä sanavalmis kun olin lapsena ja mitä olen nyt, niin jotain jälkeä olisi voinut tullakin, mutta ei välttämättä levylle asti silti koskaan. Tosin, ei kai koskaan ole liian myöhästä ja voisi alkaa vetä papparäppiä. :)

 

[Aunt Wang]

Itse juurikin pidän noita Pyhin vanhoja levyjä parempina kuin nykyisiä. Nykymenossa biisit voidaan tulkita niin monella eritavalla, että jo niiden pelkkä kuunteleminen saa tuntemaan sellaisia ristiriitoja että ota nyt mistään selvää.
Okei, Paranoid on helvetin hyvä levy, mutta silti sanoisin että Salainen Maailma on parempi. Se oli levy, joka sai mut kuuntelemaan tätä ns. hyvää paskaa ja joka kolahti todella lujaa. Jotenkin tuntuu hullulta, mutta vaikka arvostan vanhempia biisejä enemmän, väittäisin silti että Pyhi on mennyt musiikillisesti eteenpäin uusien levyjen myötä.
Mä en r****** sua
Paranoid 13

Täytyy sanoa, että pidän eniten Pyhin agressiivisemmasta tyylistä, kun kysytään parasta suomiräppiä. Se on samaanaikaan verrattavissa raivoon ja samettiseen ääänen helinään. Sama koskee Laineen Kasperia, jotkut biisit tuntuvat olevan pelkkää huutamista, mutta taustalta kuitenkin paljastuu hienovaraista tulkintaa jota on ajoittain vaikea selittää.

 

[KiVi]

Olen tottunut siihen, että "kyl suomihoppi on kovaa shittii, mä diggaan ug-räbäyttäjist mut en niist mainstream-tyypeist niinku cheek, se o nii kaupallinen, täs muute 20 linkkii ilman perustelui mun suosikkibiiseihi" -tyylistä keskustelua käytiin viimeksi vuosituhannen vaihteessa. Lisäksi ketjusta aistittava estottoman pätemisen määrä muistuttaa omasta fooruminuoruudestani ja nostaa sen takia myötähäpeän pintaan.

Tämä pitää paikkansa. Tapa ei kuitenkaan ole mikään räp-tyylilajin oma häpeäpilkku. Aivan sama, mihin musiikkikeskusteluun menee, siellä keskustellaan tietävästi nevöhööd-nimistä. Ei heviketjussakaan jengiä kiinnosta jauhaa pelkästään jostain entersandmaneista. Toisaalta se on näiden ketjujen etu; aktiivisempikin seuraaja saattaa löytää jonkun uuden tuttavuuden.

Mutta i feel you.

***

Aiheeseen. Yleisessä räp- ja hipetihop-ketjussa on jo mainittu Gracias, mutta koska nimeä ei ole vielä dropattu tänne, hoidan sen, että saataisiin tänne mahdollisimman kattava lista suomalaisista alan nimistä. Rentoa menoa englanniksi, mutta jättää minut vähän kylmäksi. Gracias näytteli omalla nimellään Vuosaari-elokuvassa muuten. Pari biisiä:
http://www.youtube.com/watch?v=-9DFWp32L6g
http://www.youtube.com/watch?v=aOSvp1qBrUw&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=O-unY3-XK3I&feature=related

 

[Alice In Wonderland]

Suomiräppiä vanhalta kunnon omakustanne kasetilta jostain ysärin lopusta, soundi on kyllä sitä jotain kun tätäkin kasettia on tullut ruuvattua muutamaan otteeseen..

 

[KiVi]

Paleface esittelee uuden levynsä laulu laululta - Rap-musiikki - Kulttuuri - HS.fi

Palefacelle ihan luonnollinen ratkaisu, koska hän on ottanut jonkinlaisen kansankynttilän roolin itselleen. Sanoma kuuntelijoiden kaaliin vaikka väkisin. Minusta tällainen aukiselittäminen tosin tappaa osan kuuntelukokemuksesta. Toisaalta jos Hesari soittaa ja pyytää vähän kertomaan uuden levyn biiseistä, moni tuskin kieltäytyy. Maan tapa -levy ilmestyy siis tässä kuussa.

 

[Kummeli]

En ole ennen ihan hirveästi lämmennyt kyseiselle genrelle, mutta nykyään tykkään kovastikin. Varsinkin GG Caravan on ollut kovassa kuuntelussa viime aikoina. Myös Jukka Poika (ei aivan rappia, mutta lähellä) on soinut paljon ja uusi tuttavuus Elokuu - Soutaa huopaa on mielestäni loistava biisi. Tulee ihan kesäfiilis tuosta ja varmasti tulen kesällä tuota kuuntelemaan.

Tässä linkki kyseiseen biisiin: Elokuu - Soutaa Huopaa (Youtube)

 

[Kioto]

Mulle tähän mennessä kaikista koviten kolahtanu suomirap tsibale on ollut ehdottamasti Ritarikunnan-En vaihtais, siinä vaan on sitä jotain magiikkaa.
Harmi vaan että Youtubessa ei kyseistä settiä löydy kunnon versiona joten linkkiä ei pääse nyt laittamaan.
Uudemmista täytyy kyllä nostaa peukaloa täälläkin jo useemmankin mainitsemalle Ruger Hauerille josta kanssa kyllä irtoaa hyvät vibat.

 

[Lunatico]

Löytyisikö keltään Ezkimon Salainen Agentti 998 REMIXIÄ, koneelta? Jos joltain tämä biisi löytyy niin sendiskö sen mulle yv:nä? Siinä on muistaakseni aika tiukka Skandaalin verse...

 

[Individual]

No jos kritisoi rappiä samplaamisesta, on se sama kuin arvostelisi metallia särökitaroiden käytöstä. Itse aikoinani kuuntelin kovasti Public Enemyä, Ice Cubea, NWA:ta ja näitä muita "household names", mutta sitten tuli pitkä väli, etten koskenut kyseiseen musiikkityyliin pitkällä tikullakaan. Nyttemmin Suomi-rapin kautta olen "löytänyt" soundin uudelleen ja hyvä niin. :) Sine Ira <3.

 

[Whist]

Aikanaan pidin Suomi rappia pelkästään huumorijuttuna ja Fintelligenssin tultua kuvioihin huumori tuntui vaihtuvan vain jenkkityyliseen uhoamiseen, joka ei aiheuttanut muuta kuin myötähäpeää. Vähitellen kun Flegmaatikot, Ezkimo, Avain ja monet muut tulivat kuvioihin niin alkoi Suomi rap tähänkin päähän osumaan ja kovaa.

Mulle tähän mennessä kaikista koviten kolahtanu suomirap tsibale on ollut ehdottamasti Ritarikunnan-En vaihtais, siinä vaan on sitä jotain magiikkaa.

Ritarikunta on kyllä ehdottomasti parasta mitä Suomi rap tarjoaa. Varsinkin Sanat tavaraa vastaan -lätty on todella kova kokonaisuus. Juurikin tuo En vaihtais ja tulivesimaailma ovat levyn parasta antia.

 

[Nume]

About 2003 alkoi minun Suomi hiphopin kuuntelu, räppiä se ei kuulemma ainakaan silloin ollut. Räppäreitä ja kokoonpanoja etsiskelin ympäri nettiä, Mikseri.netistä löytyi paljon mielenkiintoisia ja tasoltaan vaihtelevia räppäreitä, joilta osalta tuli ajan mittaan ihan levyjäkin (Aintybro, Avaintekijät).

Ensimmäinen kiinnitys Suomiräppiin oli Suomihiphoppia vol.2 ja siinä varsinkin Konala Cartellin KC pt.2½. Myöskin Rockin' Da North ja Royal Family oli kovia, silloin. Ezkimoa diggailin tosi kovasti ja taisi Matti ja Maija olla myös tuolla Suomihiphop vol.2:lla. Toisen Kanavan Sylje, Ole Hyvä oli kyllä kans aivan mieletön rykäisy. Vielä nykyiselläkin mittarilla. Se miksi en ota vielä Avaimen Punaista Tiiltä esille on se, että se ansaitsee aivan oman lukunsa. Konala Cartelli iski sitten lopullisesti kunnolla Kämmenlaivan ilmestyttyä sekä Kuuminta Hottia- levy vähän myöhemmin oli aivan kuumuutta. Elastisen Elaksis Kivi taas vaikutti minuun kuitenkin kaikista eniten, Syljen oli jatkuvassa pyörityksessä aamusta iltaan.

Avain. Punainen tiili. Vielä tänäkin päivänä paras suomalainen räppibiisi. Jo nuorena jannuna tajusin, ettei ne ajatukset päde täysin minuun ja nyt aikuisempana kun olen tajunnut biisin ja Punainen tiili- albumin biisien poliittisen merkityksen niin silti se ei haittaa minua yhtään, vaikken samaa mieltä kaikista asioista olekaan. Biisit on mahtavia. Ysist Viiteen; Ympäri Mennään, Yhteen Tullaan; Kuka on Esko? ja vaikkapa viimeisimpänä Kaks Lakii. Jumankauta kaikki näistä biiseistä on ihan legendoja, levyn julkaisemisesta on 11 vuotta ja silti kovin suomalainen räppilevy kautta aikain.

Muutamia hyviä räppäreitä ja kokoonpanoja "entisajalta": Setä Tamu & Pähkinä, Ritarikunta, Flegmaatikot, Trilogia (!), Laveerre, Eino Antiwäkki, Ville Kalliosta, Leijona, Armo Murha (!), Tulenkantajat yms. Näitä on niin paljon, ettei oikeasti voi muistaa kaikkea. Lisäksi tykkäsin tosi paljon Rapin SM-kisojen tai muiden järjestämiä bättlejä. Legendahan on Rudy vs. Avain- battle Worldwidessa 2004. Vaikkakin tässä on aika kullannut paljon muistoja, tässä linkki: Avain vs. Rudy

Nykyisin kuuntelu sijoittuu sitten vähän epäsystemaattisemmin suomiräppiin, mutta kyllä hyvät biisit tulee vieläkin tsekattua. Tältä aikakaudelta parhaimpia ovat: JVG, Pyhimys, Huge L, Julma-Henri, Paleface, Stepa, Saurus, Ruger Hauer ja Teflon Brothers.

Paljon jäi hyviä räppäreitä mainitsematta, mutta suomi räp genre on paljon arvostustaan parempi!

 

[Kaheksas pakki]

Ostin viikonloppuna Brädin Repullinen hiittiä levyn, maksoi kokonaiset kolme(!) euroa ja täytyy sanoa että oli hyvä ostos. Hyviä riimejä, ja brädin hyvä fiilis levyllä tarttuu helposti ainakin meikäläiseen.

Jurassikki,Stepa ja EMP on pakko vielä mainita.

Stepalta tippunut muutama levy, vaikka hyviä biisejä mieheltä olen kuullut (mm. vapaapäivä,viimeinen dollari ja kysymyksiä) jostain syystä en ole miehen levyjä ostanut.

Juralta ei ole omaa levyä ulos tullut mutta on vieraillut monien muiden levyillä. Itse en tiedä kun yhden miehen oman biisin, pommi2 levyltä Minä ja maailma, todella hyvä biisi. On vieraillut mm. Fintelligenssin ja Avaimen levyillä sekä Pommi levyillä kuulee miestä. Itse tykkään paljonkin miehen seteistä.

EMP, ei taida omaa levyä heiltäkään tullut, enkä tiedä onko kyseistä kokoonpanoa vielä olemassa, mutta hyviä biisejä löytyy Pommi levyiltä. Omat suosikit ovat: EMP,Jurassikki - Duunarit (Pommi2), EMP - Eilen (Pommi2) sekä EMP - Ovet auki (Pommi1).

 

[wunderveba]

Rap is like a mountain, mostly brown, with some white on top.

Tuo mietelause sopii hyvin kyllä suomiräppiin, niinkun useinmiten räppiin muutenkin.

 

[Aunt Wang]

Rap is like a mountain, mostly brown, with some white on top.

Tuo mietelause sopii hyvin kyllä suomiräppiin, niinkun useinmiten räppiin muutenkin.

Mostly brown? Gracias, Ekow ja KevinT, siinäkö on joukko 'useimmat'? Ja sitten huipulla on some white eli tässä tarkoituksessa kai eniten myyvä artisti, Cheek tai joku. Suomiräpissä kuitenkin suurin osa on valkoisia, joten siten tuo mietelause ei sovi hyvin suomiräppiin.

Jenkeissä muuten Eminem on ollut hiipumaan päin jo jonkun aikaa. Kuka lie ottaa tuon paikan valkoisena kunkkuna, kun tuolla joukossa ei enää paljoa aitopäitä ole.

 

[wunderveba]

Mostly brown? Gracias, Ekow ja KevinT, siinäkö on joukko 'useimmat'? Ja sitten huipulla on some white eli tässä tarkoituksessa kai eniten myyvä artisti, Cheek tai joku. Suomiräpissä kuitenkin suurin osa on valkoisia, joten siten tuo mietelause ei sovi hyvin suomiräppiin.

Jenkeissä muuten Eminem on ollut hiipumaan päin jo jonkun aikaa. Kuka lie ottaa tuon paikan valkoisena kunkkuna, kun tuolla joukossa ei enää paljoa aitopäitä ole.

Niin siis, tarkoitin tuon niin, että ihan yleensä maailmanlaajuisesti räppärit mielletään ruskeiksi/mustiksi. Huipulla on sitten suomalaiset(eli valkoiset, ei Cheek kuitenkaan). Taitaa Nygård olla muuten eniten myyvä rap-artisti Suomessa.

No, ehkä oli paska juttu.

 

[Alice In Wonderland]

Rap is like a mountain, mostly brown, with some white on top.

Tuo mietelause sopii hyvin kyllä suomiräppiin, niinkun useinmiten räppiin muutenkin.

Suomiräppiin toi ei kyllä sovi millään tavalla, räppiin yleisesti kyllä jotenkin.

 

[Lämpö]

Rap is like a mountain, mostly brown, with some white on top.

Tuo mietelause sopii hyvin kyllä suomiräppiin, niinkun useinmiten räppiin muutenkin.

Suomiräppiin toi ei kyllä sovi millään tavalla, räppiin yleisesti kyllä jotenkin.

Itse tulkitsin ton omalla tavalla, joita ei kirjoittaja vissiin itse tarkoittanut: Räppiä tehdään niin paljon, että se vuoren alaosa on suurimmaksi osaksi paskaa, mutta siellä vuoren päällä: timantin kirkasta, räppiä parhaimmillaan!

Asiat voi tulkita niin monella tavalla...

 

[Alice In Wonderland]

Itse tulkitsin ton omalla tavalla, joita ei kirjoittaja vissiin itse tarkoittanut: Räppiä tehdään niin paljon, että se vuoren alaosa on suurimmaksi osaksi paskaa, mutta siellä vuoren päällä: timantin kirkasta, räppiä parhaimmillaan!

Asiat voi tulkita niin monella tavalla...

Tämä pitää kyllä paikkaansa ja asian voi tulkita monella tavalla. Otin tuossa kiinni tuohon mitä Sambovais sanoi. Timanttista räppiä kyllä löytyy paljon, mutta silti iso osa mitä nykyään tulee ulos niin kotimaisista kuin ulkomaisista on kyllä sitä itseään.