Maanjäristyksen aiheuttamat Tsunamit

[TKH]

Jos Yhdysvaltain länsirannikko rytisee, niin se rytisee sitten kunnolla..

Niin, sitä ennen rytisee kuitenkin vielä monta kertaa muualla. Maanjäristyksiä ei pysty ennustamaan, mutta sanoisin että yksi hyvin potentiaalinen paikka seuraavalle reippaasti yli 8 magnitudin maanjäristykselle löytyy Indonesiasta pari sataa kilometriä Padangin kaupungista. Alueelta löytyy historiaa useammasta yli 8 magnitudin järistyksestä. Pitkään aikaa pahoja järistyksiä ei alueella ole ollut, mutta viime vuosina aluetta on järisyttänyt yksi isompi (7,9) ja kolme pienempää vähän alta ja päälle 7 magnitudin maanjäristystä. Indonesian suuren sumatran siirroksen viime aikaisten maanjäristyksien voimakkuudet huomioiden voi melkoisella varmuudella olettaa ettei mainitut järistykset ole voineet merkittävästi purkaa siiroksen tähän kohtaan pakkautunutta energiaa. Näin ollen, ennemmin tai myöhemmin siirroksen tämäkin kohta energiansa vapauttaa. Tähän voi tietysti mennä kymmeniä vuosia, mutta uusi suuri maanjäristys voi tapahtua myös vain muutamien vuosien sisällä.

 

[Finnish Isles]

Joku amerikkalainen seismologi luetteli radiossa potentiaalisia paikkoja, joissa tulee jyrisemään tuhoisasti. Näitä olivat mm. Teheran, Pohjois-Intia ja useat Etelä-Amerikan pääkaupungit mm. Caracas. Voi kuvitella minkälaista säätöä tulisi avustustoimien suhteen Iranissa tai Venezuelassa, sillä Iranin johto tai Hugo Chavez eivät hevin kelpuuta apua keneltä tahansa.

NY Timesin artikkeli, jossa asiaa puidaan samoilla linjoilla, keskittyen enemmän Istanbulin tilanteeseen. Mainitaan mm. että Haitin järistyksen kokoinen mullistus tappaisi Teheranissa arviolta miljoona ihmistä ja paikalliset geologit ovatkin yrittäneet taivutella hallitusta siirtämään pääkaupunkia pois siirrosten keskittymän yltä.

 

[TKH]

Joku amerikkalainen seismologi luetteli radiossa potentiaalisia paikkoja, joissa tulee jyrisemään tuhoisasti. Näitä olivat mm. Teheran, Pohjois-Intia ja useat Etelä-Amerikan pääkaupungit mm. Caracas.

Kyllähän niitä piisaa. Japani on myös yksi hyvin potentiaalinen paikka. Maa on sen verran hyvin varautunut maanjäristyksiin, että kuolonuhrien määrä olisi varmaankin huomattavasti pienempi kuin vastaavassa maanjäristyksessä jossain muualla. Japanin kannalta huonompi vaihtoehto saattaisi olla massiivinen maanjäristys meren alla esim. Sanrikun edustalla. Ko. alueella on tapahtunut aikaisemmin tuhoisia maanjäristyksiä ja useamman kerran ne ovat aiheuttaneet hyvin pahoja tsunameja Japanin rannikkoalueille

 

[Sistis]

Wikipedia tarjoilee toisaalta varsin mielenkiintoista tietoa, joskin - erityisesti tässä tapauksessa - tähän kannattaa suhtautua varsin kriittisesti. Ohessa lainaus maanjäristyksiin liittyvästä artikkelista:

-clip-
Myös Suomessa on suuren järistyksen riski, mutta se on hyvin pieni. Suomessa tilastollinen järistyksen maksimisuuruusluokka on 5,02 richteriä, mutta suurempia ja tuhoisampia järistyksiä voi silti maassamme esiintyä, vaikka ne ovat hyvin harvinaisia[8]. Suomesta on löydetty jääkauden jälkeisiä siirroksia, joiden syntyjäristysten on täytynyt olla suuri.[9]
-clip-

Artikkeli on siis tämä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maanjäristykset

Jos tuota 9:ttä viitettä tarkastelee, huomaa, että kyseessä on (ymmärtääkseni) lukiossa tehty, joskin maallikon silmin katsottuna, varsin ansiokas tutkielma:

http://www.mvnet.fi/index.php?osio=Tutkielmat&luokka=Lukio&sivu=GE3_-_Endogeeniset_hasardit#s5

tuolta löytyy taas seuraava katkelma:

-clip-
Suuren maanjäristyksen todennäköisyys Suomessa on silti olemassa, tosin se on vähäinen. Tämä riski perustuu siihen, että Suomen kallioperästä on löydetty merkkejä jääkauden jälkeisistä kallioperän siirroksista. Esimerkiksi Suomen rajan ja Äänisjärven välillä on parinkymmenen metrin korkuinen jääkauden jälkeinen kallioperän siirros. Jos siirros on tapahtunut nopeasti, kuten oletetaan, on järistys ollut valtava. Järistysriski on siis aina olemassa, vaikka se onkin pieni. (2, s. 16)
-clip-

Ja tuo lopullinen lähdeteos lienee siis seuraava:
Kakko, Kenno, Tyrväinen: Koulun Maantieto: Lukio 3, Otava, Keuruu 2001, s. 4–26, 177

Ihan mielenkiintosita tarinaa, jos pitää paikkaansa. Itse suhtaudun noin monen mutkan kautta lainattuun tietoon melkoisella varauksella. Mutta joka tapauksessa ihan kiinnostavasta tiedosta on silti kyse.

Muistelen lukeneeni, että tuossa Chilen järistyksessä kallioperä olisi siirtynyt 11 metriä. En kuitenkaan löydä nyt tuota linkkiä, ja toisaalta, eivät kai Suomen ja Chilen kallioperätkään aivan vertailukelpoisia ole? Joku geologi voinee tarkentaa.

 

[Rocco]

Suuren maanjäristyksen todennäköisyys Suomessa on silti olemassa, tosin se on vähäinen. Tämä riski perustuu siihen, että Suomen kallioperästä on löydetty merkkejä jääkauden jälkeisistä kallioperän siirroksista.
-clip-
Muistelen lukeneeni, että tuossa Chilen järistyksessä kallioperä olisi siirtynyt 11 metriä. En kuitenkaan löydä nyt tuota linkkiä, ja toisaalta, eivät kai Suomen ja Chilen kallioperätkään aivan vertailukelpoisia ole? Joku geologi voinee tarkentaa.

Suomen järistykset ovat lähes poikeuksetta jääkauden aiheuttamia. Kuten tuo mahdollinen yksi iso järistys, sekin on tapahtunut mitä suurimmalla todennäköisyydellä sen takia kun tuo jääkauden jäätikkö on painanut maaperää alaspäin useita kymmeniä metrejä, ja nyt maa nousee. Tuon saman maan nousemisen takia edelleenkin Suomessa järisee vielä silloin tällöin. Ennen maan nouseminen on ollut monin verroin nopeampaa, ja sen takia isoja jännitteitä on maaperään kertynyt. Tästä samasta syystä kun Suomen maaperä nousee, Hollannin maaperä laskee.

Suomessa on mitä ilmeisemmin ollut aiemmin isojakin siirroksia, koska vieressä on iso vuoristo, ja onhan Etelä-Suomessa ennen jääkauttakin ollut vuoria. Ja aina kun on vuoria, on lähes aina siirroslinjoja lähellä. Kaikki isot vuoristot ovat muodostuneet kahden mannerlaatan törmäyslinjalle. Eli Andit, Alpit, Himalaja yms yms. Samalla kaavalla varmaan myös Norjan ja Ruotsin vuoristo.

Suomea ja Chileä ei voi verrata keskenään. Chilen ja koko Etelä-Amerikan länsirannikolla kohtaa kaksi vastakkaisiin suuntiin liikkuvaa mannerlaattaa. Suomihan on aika keskellä Euraasian laattaa, eikä laattojen välistä liikettä täällä tapahdu. Lähin siirroslinja kulkee Keski-Atlantilla mm. Islannin alta, ja siellä taasen Euraasian ja Pohjois-Amerikan laatat erkanevat.

Tuo 11 metriä voi olla aika todennäköinenkin luku. Kun 1960 samalla rannikolla järisi viimeksi massiivisesti, niin rantakaupungeissa ranta vajosi pari metriä, ja vieläkin jostakin kaupungeista löytyy entisiä katuja jotka päättyvät mereen. Vuosisatojen ajan kun maa on paineen alla ollut koholla, on sille rakennettu kaupunkeja ja asutusta tietämättä siitä että kuprulla ollut maa joskus järistyksessä päätyykin pari metriä veden alle. Hiljalleen kun laatat toistensa alle painautuvat, ylempi laatta eli mantereen puoli kohoaa ja kohoaa, ja järistyksessä kun meren puoleinen laatta uppoutuu alle, silloin voi vuosikymmenien ja -satojen jännitteet olla noinkin isoa luokkaa.

 

[TKH]

Suomen järistykset ovat lähes poikeuksetta jääkauden aiheuttamia. Kuten tuo mahdollinen yksi iso järistys, sekin on tapahtunut mitä suurimmalla todennäköisyydellä sen takia kun tuo jääkauden jäätikkö on painanut maaperää alaspäin useita kymmeniä metrejä, ja nyt maa nousee. Tuon saman maan nousemisen takia edelleenkin Suomessa järisee vielä silloin tällöin. Ennen maan nouseminen on ollut monin verroin nopeampaa, ja sen takia isoja jännitteitä on maaperään kertynyt.

Kyllä, tosin jääkausi saattoi hyvinkin painaa Itämeren aluetta sekä osaa Suomen rannikoistakin sata metriä alaspäin. Sen lisäksi että mannerlaatan on arvioitu nousseen välillä hyvinkin nopeasti, niin se on saattanut nousta myös vaiheittain äkillisestikin, mikä on sitten saattanut aiheuttaa kohtalaisen voimakkaitakin maanjäristyksiä. Suomessahan löytyy muutamia jääkauden jälkeisiä siirroksia, missä kallio on noussut useita metrejä, luokkaa 6-7 metriä. Suomen alueella jääkauden jälkeiset maanjäristykset ovat kuitenkin tosiaan liittyneet paikallisen laatan nousuun jääkauden jälkeen. Tällä perusteella suuret maanjäristykset eivät ole Suomessa todennäköisiä kuin vasta seuraavan jääkauden jälkeen.

 

[Sistis]

Suomihan on aika keskellä Euraasian laattaa, eikä laattojen välistä liikettä täällä tapahdu. Lähin siirroslinja kulkee Keski-Atlantilla mm. Islannin alta, ja siellä taasen Euraasian ja Pohjois-Amerikan laatat erkanevat.

Totta virkat. Seuraavasta linkistä voi vilkuilla mannerlaattojen sijaintia:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Tectonic_plates.png

Euraasian ja Pohjois-Amerikan laatat ovat muuten siinä mielessä jännät, että ne yhdessä ulottuvat täällä pohjoisessa maapallon ympäri. Koska ne erkanevat Islannissa, ne näin äkisti ajatellen yhtäältä puristuvat toisiinsa Itä-Venäjällä.

Ilmeisesti tästä liikkeen suunnasta johtuen Islannissa ei tuollaisia megaluokan järistyksiä ole (ainakaan viime aikoina) ollut. Itsekin kävin vuosi sitten katsomassa Islannissa mannerlaattojen kohtaamispaikan "rotkoa" Þingvellirin kansallispuistossa. Samaisen reissun aikana n. 4.5 Richterin asteen järistys osui n. 30 km:n päähän Reykjavikista katkaisten parin kylän sähköt ja estäen turistien pääsyn johonkin tippukiviluolaan. Reykjavikissa tuo järistys ei tuntunut - tai en ainakaan havainnut mitään.

edit: GooGlea tsekkailemalla löytyi tällainen:

http://www.edu.vaasa.fi/vyl/islanti/esseet.htm#tulivuoret

Tuolta näkee, että kyllä Islannissakin 7 Richterin järistyksiä esiintyy 80-100 vuoden välein. Viimeksi vuonna 2000 olisi järissyt 6.6 Richterin edestä. Itse muistelen nyt, että omalla reissullani eräs kiertoajeluopas olisi puhunut juurikin tästä järistyksestä. Ajoimme myös ohi vuoresta, jonka vieressä oli yksinäinen talo. Vuorelta oli järistyksestä johtuen vierinyt lukuisia siirtolohkareita alas. Osa oli pysähtynyt ennen taloa, osa oli mennyt melko läheltä ohitse. Moukan tuuria asukkaalla. Oppaan mukaan eivät edes muuttaneet pois.

 

[Ted Raikas]

Ilmeisesti tästä liikkeen suunnasta johtuen Islannissa ei tuollaisia megaluokan järistyksiä ole (ainakaan viime aikoina) ollut. Itsekin kävin vuosi sitten katsomassa Islannissa mannerlaattojen kohtaamispaikan "rotkoa" Þingvellirin kansallispuistossa. Samaisen reissun aikana n. 4.5 Richterin asteen järistys osui n. 30 km:n päähän Reykjavikista katkaisten parin kylän sähköt ja estäen turistien pääsyn johonkin tippukiviluolaan. Reykjavikissa tuo järistys ei tuntunut - tai en ainakaan havainnut mitään.

Nuo richterin asteikot helposti voi ihmisiä hämätä ja esim. 4 richterin järistys kuulostaa monen korvaan aika paljolta jos ajattelee vaikka, että 7 ja 8 richterin jytinät aiheuttaa jo paljonkin tuhoa oikeaan paikkaan osuessaan. Helposti siis voi unohtua, että nuo luvut ovat logaritmisiä.

Muistaakseni wikipediasta luin, että Suomessa voimakkaimmat koskaan mitatut järistykset on olleet siinä 4 richterin paikkeilla ja ei ne nyt mitään suurempia vaurioita aiheuta.

Ollaan Suomessa noiden suhteen kyllä aika herrankukkarossa, jos näin ilmaistaan. Muutenkaan Suomessa ei luonnonvoimat erityisemmin jyllää, joten saadaan olla aika huoletta.

 

[Sistis]

Nuo richterin asteikot helposti voi ihmisiä hämätä ja esim. 4 richterin järistys kuulostaa monen korvaan aika paljolta jos ajattelee vaikka, että 7 ja 8 richterin jytinät aiheuttaa jo paljonkin tuhoa oikeaan paikkaan osuessaan. Helposti siis voi unohtua, että nuo luvut ovat logaritmisiä.

Näin on, logaritmisia asteikkojahan ne ovat. Lukeman lisääntyminen 0.3:lla tarkoittaa about kaksi kertaa voimakkaampaa järistystä. Ykkösellä kasvaminen onkin jo kymmenen kertaa voimakkaampi.

Suomen järistyksistä voi lukea (jälleen kerran) Wikipediasta:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maanjäristykset

Tuolta huomaa, että voimakkain järistys on ollut siinä 5 Richterin paikkeilla - todennäköisesti vähän alle. Vuoden 1626 järistyksen kerrotaan kuitenkin tuhonneen mm. Paltamon kirkon niin pahasti, että sen tilalle rakennettiin uusi (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjanmaan_maanjäristys_1626)

Jos katsoo taas Wikipedian listaa tappavimmista maanjäristyksistä, niin lähes poikkeuksetta ne ovat siinä seitsemän Richterin paikkeilla. Yksi on kuitenkin yllättävän alhainen: Marokon vuoden 1960 järistys oli voimakkuudeltaan "vain" 5.8 Richteriä. Uhreja tuli silti 15000. Rakennuskanta taisi olla se ratkaiseva syy tässä.

Tässä tuo lista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_maanjäristyksistä

edit: Marokon järistyksessä vaikutti myös se, että järistys iski suoraan Agadiriin: http://en.wikipedia.org/wiki/1960_Agadir_earthquake

 

[Reinomies]

Jos katsoo taas Wikipedian listaa tappavimmista maanjäristyksistä, niin lähes poikkeuksetta ne ovat siinä seitsemän Richterin paikkeilla. Yksi on kuitenkin yllättävän alhainen: Marokon vuoden 1960 järistys oli voimakkuudeltaan "vain" 5.8 Richteriä. Uhreja tuli silti 15000. Rakennuskanta taisi olla se ratkaiseva syy tässä.

Tässä tuo lista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_maanjäristyksistä

Sinänsä mielenkiintoista, että listalla ei ole vuoden 1994 Northridgen maanjäristystä. Ei siis uhriluvun takia pitäisikään olla, vaan lähinnä mietin sitä, että olen jokseenkin yllättynyt rakennustekniikan silloin olleen täällä niin hyvin maanjäristyksiä turvallisesti kestävää vrt. seuraavana vuonna Koben järistys Japanissa. 6.7 vs 6.9 richteriä on suht sama, ei siis edes 2x voimakkaampi tuo Japanin maanjäristys jossa kuolleita yli 5000. San Fernandon laaksossa porukkaa on varmasti jo silloin riittänyt yli miljoona, ettei sekään ole erona. Järistysaika puoli viisi aamuyöstä (ei suurta eroa Koben varttia vaille kuuteen, mutta enemmän ihmisiä silloin on jo liikenteessä) on toki osin tämän USAn järistyksen tuhoja pienetämässä, CSU Northridge kärsi aika mittavia vahinkoja ja päiväsaikaan tapahtunut järistys olisi jo siellä mahdollisesti vaatinut enemmän kuolonuhreja kuin nyt yhteensä. CSUN:n kampukselle tässä viime vuosina rakennetut uudet hmm olikos se nyt biologian laitos ja parkkihalli ovat kuulemma suunniteltu japanilaista tietotaitoa hyödyntäen olemaan mahdollisimman turvallisia isommankin maanjäristyksen sattuessa.

 

[TKH]

Yksi on kuitenkin yllättävän alhainen: Marokon vuoden 1960 järistys oli voimakkuudeltaan "vain" 5.8 Richteriä. Uhreja tuli silti 15000. Rakennuskanta taisi olla se ratkaiseva syy tässä.

edit: Marokon järistyksessä vaikutti myös se, että järistys iski suoraan Agadiriin

Niin, eräänlainen sanontahan on, ettei maanjäristykset tapa ihmisiä vaan sortuvat rakennukset. Oleellinen asia maanjäristyksien vaikutuksessa on voimakkuuden lisäksi se kuinka syvällä se on tapahtunut. Marokon tapauksessa järistyksen on täytynyt paitsi iskeä melkein suoraan kaupunkiin, niin sen on täytynyt myös tapahtua hyvin lähellä pintaa.

 

[Kourujärven Ponnistus]

Välimerellä on 8 metrinen hyökyaalto osunut matkustaja-alukseen.

http://www.usatoday.com/travel/cruises/item.aspx?type=blog&ak=81618.blog&csp=34

"The line says the "abnormal" waves smashed windows as high as deck five on the vessel."

Tuosta kuvasta voi jokainen tsiikailla, kuinka ylös aallot parhaimmillaan löi.

http://cruiseind.files.wordpress.com/2009/06/louis_majesty.jpg

 

[Sistis]

Välimerellä on 8 metrinen hyökyaalto osunut matkustaja-alukseen.[/url]

Tuossa meikäläisellä ainakin herää kysymys koskien aallon aiheuttajaa. Onko joku merenalainen järistys asialla? Tai joku maanvyöry? Järistystä ei ainakaan ole ymmärtääkseni havaittu missään lähialueilla.

 

[palle fontän]

Eiköhän kyseessä ole rogue wave tai freak wave. Kannattaa kaivella Wikipediaa ja youtubea.

edit: Itse asiassa tämä on aika hyvä video. Aalto tulee täysin eri suunnasta kuin muu aallokko.

http://www.youtube.com/watch?v=l_8hOai9hGQ

 

[Sistis]

Eiköhän kyseessä ole rogue wave tai freak wave. Kannattaa kaivella Wikipediaa ja youtubea.

Wikipediassa on itse asiassa aika hyvä artikkeli lontoon murteella:

http://en.wikipedia.org/wiki/Rogue_wave

Kysyin näemmä varsin hankalan kysymyksen edellisessä viestissäni. Rogue/freak wave -ilmiön aiheuttajaa/aiheuttajia ei varmuudella tunneta. Ilmiö on kuitenkin havaittu todelliseksi.

 

[TKH]

Välimerellä on 8 metrinen hyökyaalto osunut matkustaja-alukseen.

Iltalehdessä on muuten video tapauksesta. Itse aaltoahan tuossa ei näy, mutta sen iskeytyminen laivaan sisältä kuvattuna kuitenkin. Aika isoltahan tuo vaikutti.
http://www.iltasanomat.fi/videot/ulkomaat/2022849

 

[Rocco]

Niin, eräänlainen sanontahan on, ettei maanjäristykset tapa ihmisiä vaan sortuvat rakennukset. Oleellinen asia maanjäristyksien vaikutuksessa on voimakkuuden lisäksi se kuinka syvällä se on tapahtunut. Marokon tapauksessa järistyksen on täytynyt paitsi iskeä melkein suoraan kaupunkiin, niin sen on täytynyt myös tapahtua hyvin lähellä pintaa.

Näiden lisäksi yksi suuri tekijä on maaperä. Kovalle maaperälle rakennetut talot kestävät paljon rajumpia maanjäristyksiä, kuin irtomaalle rakennetut talot. Paras esimerkki löytyy Meksikon maanjäristyksestä 1985. Järistys oli 8,1 Richteriä ja sijaitsi 350 km päässä pääkaupunki Mexico Citystä. Silti kaupunki koki isoja vahinkoja. Syynä on se, että kaupunki on alunperin rakennettu saarelle, ja aikojen kuluessa järvi on kuivanut ja kaupunki laajentunut kuivaneen järven pohjalle. Kun järistys iski, irtonainen maa "juoksettui" ja talot periaatteessa luhistuivat jalustoilleen. Lisäksi mielenkiintoinen ilmiö oli se, että valtaosa sortuneista taloista oli tiettyä korkeusluokkaa. Korkeat ja matalat talot säilyivät ehjinä, mutta keskikokoiset talot sortuivat lähes kaikki. Järistyksen voima kulki ja maassa kaupunkiin asti, ja sai tietyn korkuiset talot huojumaan samalla taajuudella kuin järistysaallot. Tämän takia matalat ja korkeat talot jäivät pystyyn, mutta keskikokoiset heiluivat rajuimmin ja kaatuivat, vaikka olivatkin kiinteällä maalla. Kuivalla järvenpohjalla sortui siis lähes kaikki talot.

Tämä maaperäongelma on suuri huoli esim. Japanissa ja San Franciscon alueella, missä on suuria asuinalueita, satamia ja lentokenttiä rakennettu täytemaalle.

 

[TKH]

Näiden lisäksi yksi suuri tekijä on maaperä.

Kyllä. Muistelisin että myös Alaskassa olisi ollut joku pienempi kylä tai pikkukaupunki, joka olisi jouduttu kokonaan siirtämään toiseen paikkaan juurikin sen takia, että huomattiin tuo maaperä ongelma maanjäristyksien yhteydessä. Ainakin jossakin vuosia sitten näytetyssä dokkarissa muistelen näin olleen. Kyseinen ohjelma käsitteli juuri maanjäristyksien vaikutussa erilaisessa maaperässä sekä maaperän ja rakennuksien ominaistaajuuksien merkitystä maanjäristyksien yhteydessä.

 

[TKH]

Italiassa on tutkittu Marsilin muodostamaa tsunamiuhkaa.
http://news.yahoo.com/s/afp/20100329/wl_afp/italyvolcanotsunami

Asiasta kirjoitetaan tarpeettoman sensaatiohakuisesti, samaan näkyy osallistuvan myös HS.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli...ami+uhkaa+haudata+Etelä-Italian/1135255393060

 

[Rocco]

Kyllä. Muistelisin että myös Alaskassa olisi ollut joku pienempi kylä tai pikkukaupunki, joka olisi jouduttu kokonaan siirtämään toiseen paikkaan juurikin sen takia, että huomattiin tuo maaperä ongelma maanjäristyksien yhteydessä.

Valdez on kaupunki, siirrettiin seitsemän kilometriä sisämaahan päin. Maanjäristyksen seurauksena osa kaupungista upposi kun maa lähti kävelemään kaupungin alta, ja tästä seurasi 9m korkea tsunami maanvyöryn jälkeen lahtea pitkin etelään, kohti tyyntämerta.

 

[Rocco]

Espanjan aurinkorannikolla jyrähti 6,2 richterin järistys. Järistys oli todella syvällä maan sisällä, mutta varmasti tuon kokoluokan järistys saa jonkinlaista vahinkoa aikaan.

EDIT: Ilmeisesti ei mitään ihmeellistä ole tapahtunut. Hyvä niin...

 

[TKH]

Espanjan aurinkorannikolla jyrähti 6,2 richterin järistys. Järistys oli todella syvällä maan sisällä, mutta varmasti tuon kokoluokan järistys saa jonkinlaista vahinkoa aikaan.

Ei noin heikko maanjäristys yli 600 km:n syvyydessä saa juuri mitään aikaan pinnalla. 600-700 km:n syvyys alkaa olemaan jo niin syvällä ettei maanjäristyksiä kovin paljon sen syvemmällä edes esiinny.

 

[TKH]

Ei nyt varsinaisesti kuulu tähän ketjuun, mutta kun ei taida parempaakaan olla niin laitetaan tänne.

Eli Islannin viranomaiset ehtivät jo toiveikkaana raportoida, että Eyjafjallajökull tulivuoren purkaus on loppunut/loppumassa, mutta ei mennyt kuin reilu vuorokausi, niin tulivuori vasta aloitti "pääpurkauksen" itse jäätikön alla. Aikaisemmat purkautumisaukot olivat olleet jäätikön ulkopuolella usean kilometrin päässä itse kalderasta. Ne umpeutuivat muutama päivä sitten, joka herätti viranomaisten toiveet purkauksen loppumisesta. Tänään aamulla alkoi sitten itse pääpurkaus, joka on ehtinyt jo raivata tiensä jäätikön läpi. Alueen yllä on niin sankka sumu ettei tuhkasta ja vesihöyrystä muodostuvaa pilveä webbikameroiden kuvasta näe, mutta raporttien mukaan se on ihan komea. Jäätikön lähettyvillä olevien jokien pinta on myös noussut ja viranomaiset ovat varoittaneet tulvista, joita tulee varmastikin olemaan.

 

[TKH]

Pari sataa kilometriä Banda Acehista oli reilu vuorokausi sitten kohtalaisen voimakas 7,2 magnitudin maanjäristys. Itse järistyksessä ei ollut mitään ihmeellistä, mutta siinä on ettei järistys ole toistaiseksi aiheuttanut yhtä ainutta yli 4,5 magnitudin jälkijäristystä. Alle 4,5 magnitudin järistyksiä ei listata käyttämääni lähteeseen, joten en tiedä onko niitä ollut tai jos on, niin kuinka paljon. Yleensä yli 7 magnitudin maanjäristykset kuitenkin aiheuttavat huomattavan määrän 4,5-6 magnitudin jälkijäristyksiä. Esijäristykset eivät taida aiheuttaa omia jälkijäristyksiä, tai aiheuttavat tavallisiin maanjäristyksiin nähden vain vähän jälkijäristyksiä, mutta en oikein tiedä menisikö tuo siihen kategoriaan. Tulevaisuushan sen näyttää.

 

[Rocco]

Pari sataa kilometriä Banda Acehista oli reilu vuorokausi sitten kohtalaisen voimakas 7,2 Richterin maanjäristys. Itse järistyksessä ei ollut mitään ihmeellistä, mutta siinä on ettei järistys ole toistaiseksi aiheuttanut yhtä ainutta yli 4,5 Richterin jälkijäristystä. Alle 4,5 Richterin järistyksiä ei listata käyttämääni lähteeseen, joten en tiedä onko niitä ollut tai jos on, niin kuinka paljon. Yleensä yli 7 Richterin maanjäristykset kuitenkin aiheuttavat huomattavan määrän 4,5-6 Richterin jälkijäristyksiä. Esijäristykset eivät taida aiheuttaa omia jälkijäristyksiä, tai aiheuttavat tavallisiin maanjäristyksiin nähden vain vähän jälkijäristyksiä, mutta en oikein tiedä menisikö tuo siihen kategoriaan. Tulevaisuushan sen näyttää.

Tuota järistystä ennen on ollut alueella liuta keskitason järistyksiä, jotka ovat yksi toisensa jälkeen siirtyneet syvemmälle ja syvemmälle kuin edellinen. Näyttäisi siis siltä, että kyseessä on ollut hiljalleen purkautuva paine, joka on siirtynyt törmäyslinjassa hiljalleen, eikä äkillinen yksittäinen suuri järistys.