Vanhempieni naapurusto ei ole ihan tavallinen paikka:
Ollessani 13-vuotias, naapurissa asuvan luokkakaverini isä ampuu itsensä velkojen vuoksi. Oli siivonnut talon ensin lupauksensa mukaan ja mennyt sitten varastoon ampumaan haulikolla itseään suuhun.
Kesäkuu 2007: Naapurin 18-vuotias poika menehtyy auto-onnettomuudessa. Suremaan jäävät isän ja äidin lisäksi seitsemän sisarusta.
Maaliskuu 2008: Kaustisella menehtyy toisesta naapurista 18-vuotias poika, kun tämän ystävä menettää autonhallinnan ja ajautuu metsään. Kyseessä äitini parhaan ystävän poika.
Toukokuu 2008: 11 kuukautta sitten poikansa menettäneet vanhemmat alkavat toipua pikkuhiljaa surustaan. Sitten pamahtaa taas: moottoripyörällä liikkeellä ja tuntemattomasta syystä mies menettää prätkän hallinnan vastaan tulevan auton keulaan. Mies kuolee heti ja nainen taistelee hengestään kuukausia. On nyt toipumassa, mutta ei koskaan palaa ennalleen.
Kesäkuu 2008: Kolme kuukautta äitini parhaan ystävän pojan kuolemasta tulee tieto, että myös perheen toinen poika, 23-vuotias, on kuollut nukkuessaan. Ei mitään ulkoisia merkkejä sairaudesta tai muuta vastaavaa. Suremaan jäävät vanhempien lisäksi avovaimo ja vastasyntynyt lapsi sekä kaksi veljeä kolmen kuukauden sisällä menettänyt 4-vuotias pikkupoika.
Nyt samassa naapurustossa asuvan lukioaikojen parhaan ystäväni isä on kuollut. Tai näin huhutaan. Menepä sitten pahoittelemaan asiasta, kun et voi olla asiasta varma.
Eli kyseisellä perällä on noin kymmenkunta taloa, yhdestä on kuollut isä ja poika, yhdestä kaksi poikaa ja kahdesta isät. Menehtyneistä kaksi oli yli neljäkymppisiä, kaksi alle kaksikymppistä ja yksi vähän päälle kaksikymppinen pienen pojan isä.
Mikä tätä maailmaa oikein vaivaa?