Tämä ihmetyttää minuakin. Jos olisin ollut vaikkapa Estonian matkustaja turmayönä, olisin ensin hakeutunut kaatuvan laivan partaalle, ja laivan kääntyessä hupsiskeikkaa yksinkertaisesti askeltanut kuin tukinpyörityksessä ikään, kunnes olisin seisonut ylösalaisin olevan laivan pohjan päällä. Sen jälkeen olisin odotellut rauhassa laivan vajoamista, kunnes hyppykorkeus mereen olisi ollut noin metri. Sinä aikana olisin ehtinyt pukea pelastusliivin, johon luottaen olisi sitten vain hypännyt mereen, uinut pelastuslautalle, tyhjentänyt sen äyskärillä (hätätapauksessa omalla kengällä), autellut toisia veden varassa olevia lautalle ja odotellut tyynesti pelastajia.