Shedden on vahvimmillaan turnausvalmentajana.
Asiasta voidaan kyllä olla ainakin kahta erimieltä. Suomi pelasi nimittäin kuluneen kauden aikana tasan viisi turnausta.
Ensimmäisenä vastaan tullut kotimaassa pelattu Karjala-turnaus oli suorastaan huono valmennuksellisessa mielessä, eikä mitään hyvää sanottavaa löytynyt koko turnauksen aikana. Vähiten tehtyjä maaleja, ja turnauksen jumbosija sekaisen esityksen jälkeen. Joukkueessa oli kuitenkin todella hyviä pelimiehiä mukana aivan riittävästi paremman turnauksen pelaamiseksi.
Seuraava vuorossa oli Moskovan turnaus, jossa oli mukana enemmänkin kokeilujoukkue. Monelle pelaajalle haettiin kokemusta kansainvälisistä otteluista. Mutta ehkäpä juuri tästä syystä sieltä saatiinkin suhteellisen hyvää menestystä, kun mukana oli paljon nuoria ja innokkaita pelaajia. Venäjältä tuli tosin turpaan aika huolella, eikä mitään mahdollisuutta voittoon ollut missään vaiheessa ottelua. Sen lisäksi nähtiin aika ikimuistoinen Tshekki-ottelu, josta puhetta on riittänyt jälkikäteen reilusti.
Kolmantena vuorossa oli Ruotsin turnaus, jossa ensimmäinen ottelu Tampereella oli ainoastaan Tshekkien heikkoutta ja flegmaattisuutta. Sen lisäksi Leijonat halusivat todella pelata Helmiselle voiton hänen jäähyväisottelussaan. Spesiaaliottelu, josta tuli myöskin spesiaalilopputulos. Seuraavaksi tuli taas turpaan Venäjältä ilman selityksiä. Nimenomaan Ruotsissa pelatut ottelut eivät kauheasti kehuja keränneet.
Viimeisenä turnauksena oli sitten vuorossa Tshekkien turnaus. Jälleen oltiin täysin kuutamolla siitä, kuinka joukkueena pelataan, ja kuinka niitä maaleja tehdään. Porukassa oli kuitenkin taas mukana paljonkin sitä osaamista, joilla niitä maaleja pitäisi syntyä. 5 maalia kolmessa ottelussa ei paljotta silittelyjä kaipaa.
Yhteenvetona EHT-peleistä voisi sanoa, että taso oli alussa aivan perseestä, parani toki matkalla hieman, mutta pelillinen osaaminen ei edelleenkään ollut kunniakasta suorittamista, vaikka niitä otteluita kaikenkaikkiaan kertyi pitkälti toistakymmentä. Tiivis viisikkopelaaminen loisti poissaolollaan lähes jokaisessa pelissä. Jos ajatellaan mitä Shedden olisi pitänyt ottaa opikseen matkalla kotiturnauksesta Tshekkien turnaukseen, niin en ainakaan minä pysty kertomaan mitään järisyttäävää uudistusta, joka olisi nimenomaan näkynyt pelillisellä puolella. Kehittyminen ei ollut sitä luokkaa, mitä tuolla pelimäärällä pitäisi jo näkyä, osin selvästikin.
Sitten kaiken kruunaa MM-kisat. Hienosti lähti kisat käyntiin vakuuttavan esityksen jälkeen. Saksa oli pelkkä vastaantulija, ja Leijonat dominoivat kenttää koko 60 minuuttia. Mutta sitten tapahtui jotain ihmeellistä, kun pelillisellä puolella palattiin takaisin Karjala-turnauksen aikoihin. Viisikkopelaaminen oli niin hukassa, että heikompaa oikein hirvitti katsoa otteluita. Samaa sekaista pelaamista oli nähtävissä illasta toiseen, ja niinkuin monasti aiemminkin, vain loistavan maalivahdin ansiosta lopullinen sijoitus teki kisoista tuloksellisesti onnistuneen. Jos BÅG olisi saanut vastaavan määrän NHL-pelaajia kisoihin mukaan, kuin Sheddenillä oli käytössä, niin jokainen voi vain kuvitella pronssiottelun kulkua.
Pois se minusta, että sanoisin Sheddenin palkkauksen menneen täysin hukkaan. Näin ei varmastikaan käynyt. Jalonen ajettiin sisään kv-systeemiin vailla julkisuuden paineita. Se oli varmasti hyvä juttu. Liiton johto sai myöskin arvokasta tietoa siitä, että jos palkataan valmentaja ulkomailta, niin otetaan sitten ammattimies, eikä mitään tusinakaveria, joita amerikoista löytyy pilvin pimein. Voi tietysti olla, että Harkimon ja Kummolan ystävyys takaa sen, että seuraavakin ulkolainen päävalmentaja kulkee Jokerien kautta olkoon hänen nimensä sitten mikä tahansa. Kyllä meilläkin kabineteissa osataan, kuten on monesti aiemminkin nähty.
Ja loppuun kysymys JHagille, toki kaikille muillekin: Missä se Sheddenin vahva turnausvalmentaminen mielestäsi/mielestänne mennellä kaudella parhaiten näkyi?