Minä en koe hävinneeni mitään, kun näiden kisojen lopputulos oli minulle alun alkaenkin yhdentekevä. Sen sijaan jos tämä pronssi vaientaa kritiikin Kummolaa kohtaan, niin suomalainen jääkiekko tässä on häviäjä.
Sanottakoon tähän, että mielestäni Kummola on todellakin perseestä - kiitos ja näkemiin hänelle! Mutta erotan Sheddenin arvostelun Kummola-kuviosta. Ja Shedden pärjäsi hyvin. Sama tilanne kuin HIFK:ssa kuluneella kaudella: Matikainen oli se suuri saatana, Baxter ainoastaan surkea valmentaja. Tässä ketjussa olen itse ainakin keskittynyt pelkästään siihen, mitä kentällä on näkynyt Sheddenin-Jalosen toimesta.
Ei kai Suomen joukkue missään vaiheessa todennut, että pronssi riittää? Kyllä siellä tehtiin selväksi, että kultaa tultiin hakemaan ja sehän tässä lyhyessä turnauksessa on ainoa järkevä lähtökohta. Mutta ei se selittelemällä parane, että Venäjä ja Kanada olivat materiaaliltaan huikeasti Suomea edellä. Venäjää ja Suomea on suhteellisen naurettavaa verrata jääkiekkomaina. Venäjä on tuottanut maailman absoluuttiselle huipulle varmasti eniten pelaajia Kanadan jälkeen. Oli vain ajan kysymys milloin Venäjä onnistuu joukkueenakin, heillähän on nimenomaan mättänyt valmennus. Sanoisin, että jos Shedden-Jalonen olisi koutsannut Venäjää, joukkue olisi ottanut paljon ylivoimaisemman maailmanmestaruuden kuin se otti nyt.
Täällä on oikeasti liikuttavaa lapsenuskoa siihen, että koska huippumaita on vähän, pitäisi Suomen automaattisesti pystyä taistelemaan kullasta joka helvetin arvokisoissa. Tämä on täyttä paskapuhetta. Ei tarvitse kuin katsella läpi NHL:n ja Euroopan sarjojen pistepörssit ja verrata kanadalaisten, jenkkien, tsekkien, venäläisten, slovakkien ja meikäläisten osuutta. Pärjäämme itse asiassa suhteellisen yläkanttiin koko ajan. Minardista ei saa Ferraria, vaikka kuinka säätäisi ja vääntäisi.
Mitä tulee siihen, että kun absoluuttisia huippuja on jossain lajissa vähän ja sen perusteella maailman kärjen pitäisi vaihdella jatkuvalla syötöllä, niin kannattaa tsekata esimerkiksi miesten tenniksen ATP-tilasto. Maailmankärki on käsittämättömän kapea, vaihtuvuus top kympissä on pientä ja silti tämäkin laji, kaiken lisäksi yksilölaji (!), tunnetaan siitä, että lajissa on pitkiä yhden/kahden pelaajan valtakausia. Matka Federeristä ja Nadalista ATP-listan kutoseen on yhtä pitkä kuin Suomen matka aikuisten oikeasti Kanadan ja Venäjän rinnalle. Jalkapallo, globaalein urheilulaji. Ja kappas, harvainvaltaa huipulla sielläkin. Luulisi, että fudiksen MM-mitalit ammuttaisiin helvetin isolla haulikolla, mutta aika kapealle alueelle ne menevät.
Ja tottakai nyt kannattaa aloittaa pronssin vähättely! Tsekki, Ruotsi ja kumppanit olivat kuulemma huonoja. Mikäs heillä oli vikana, vanhoilla kiekkovaltiailla? Eikö kukaan ole kertonut heille, että pelikirjaa kuntoon vaan, niin kultaa tulee? Ulistaanko näissä maissa maajoukkuevalmentajien eroa jatkuvalla syötöllä, kun tulee kuivempia kisoja? Erittäin fiksu kommentti joltain oli se, että Suomen kannattaisi itse asiassa luopua tuulimyllyjä vastaan taistelemisesta eli joka kisoissa mitaleille ja keskittyä tiettyihin isoihin turnauksiin kybällä. Ruotsi nappasi kaksi vuotta sitten sekä olympia- että MM-kullan. Ehkä ne painavat kansakunnan muistissa enemmän kuin tappio Suomelle -08 pronssimatsissa.
Suomen kisamenestys oli loppujen lopuksi suurin tappio Shedden-kriitikoille. Ei tässä näin pitänyt käydä. Kynät oli jo teroitettu! Enkä edes ole suuri Shedden-fani. Mielestäni hän töhelöi Jokerit neloseksi eli SM-liigasta ei tule hyvää arvosanaa. Mutta ihan newsflashina: nyt pelattiin kokonaan uusi turnaus ja kuten epäilinkin, Shedden on vahvimmillaan turnausvalmentajana. Hänen MM-kisansa olivat erinomaiset. Ja Summasen vitossija siis oli oikeasti jonkun mielestä parempi kuin nyt tullut pronssi, koska peli oli hienompaa? Ei jumalauta sentään, lahjaksiko Suomi sai täällä 7 voittoa yhdeksästä pelistä? Tulosurheilu ei ole taidetta, se on tulosurheilua.
Näistä kisoista jäi käteen helvetisti hyvää; Jaloselle hyvä startti, Pihlströmin ja kumppanien esiinnousu, Bäckströmiltä kaikkiaan erittäin positiiviset kisat. 1-ketju oli vanha ja hidas, eikä se ole sinänsä heidän vikansa, vaan almanakan. Suomi siis pystyi nappamaan pronssia samalla, kun joukkue käy läpi sukupolvenvaihdostaan. Kova suoritus sekin, moni maa olisi vajonnut suohon, jos heidän ykkösensä olisi pelannut vastaavasti kuin Suomen ykkönen. Suomen pronssia eivät estäneet myöskään OJ:n vaisut kisat, eikä parin kotimaan tai Ruotsin liigapelaajan mahtuminen MM-jengiin. Mutta paskaahan tämä oli, ilman muuta. Suomalaisuus on outo yhdistelmä kansallista vähättelyä ja myös samanaikaista kilpailijoiden aliarvioimista. Sekään ei riitä, että suomalaiset repivät paitansa riekaleiksi, kun Shedden sai vain pronssia. Tämän lisäksi pidetään silmät lujasti kiinni Venäjän ja Kanadan tasolta. Kukaan suomalainen kiekkovaikuttaja ei ole tainnut vielä antaa reilua tunnustusta loppuottelijoille? Näköalatonta nurkkiintuijottelua. Kasvaisikohan menestyksen siemen sittenkin paremmin siitä maaperästä, missä paremmin pärjänneen kilpailijan suoritus reilusti tunnustetaan ja jopa onnitellaan? Siitä olisi hyvä alkaa opiskelu. Nythän suomalaista (jääkiekko)menestystä koetetaan rakentaa täysin sisäänpäinkääntyneellä analysoinnilla. Maailmassa ei ole muuta jääkiekkoelämää kuin Suomen jääkiekko, Suomen pelikirja, Suomen valmentajakysymykset, Suomen pelaajien vanheneminen ja alisuorittaminen. Pidetään siis katse tiukasti vain ja ainoastaan sisäänpäin ja loppujen lopuksi voitaisiin anoa kv. liitolta, että saataisiin pelata kisatkin ihan yksin. Kun ei meitä mikään muu kiinnosta. Täydennä ketju: lapsi oppii aikuisilta, oppilas oppii opettajilta, hävinnyt oppii....itseltään?