Kiintiöpaikka on hassu käsite. Täälläkin usein väitetään, että jollain pelaajalla on sellainen, koska peli ei kulje odotusten mukaan. Meistä kukaan ei vain tiedä, mitkä kunkin pelaajan tavoitteet tai vaikka painotuspisteet ovat. Nämäkin saattavat vaihdella yksittäisen pelin sisällä ja eri valmentajat myös käyttävät pelaajia eri tavalla. Plus, että tavoitteitakin varmasti tarkastetaan kauden aikana ja muutetaan, jos on tarvetta. Tavoite on kuitenkin aina, että joukkue menestyy, vaikka tietenkin toivotaan myös sitä, että yksittäinen pelaaja onnistuu ja hänestä saadaan maksimit irti, mutta isommassa kuvassa jonkun yksittäisen pelaajan pisteet voivat valmennusjohdolle olla vain erinomainen lisä, jos pääasiallinen toimenkuva on tehdä kentällä muita asioita. Ja niitä yksittäisen pelaajan oikeita "näkymättömiä" ratkaisuja ei useinkaan näe, ellei seuraa vain sitä yhtä tiettyä pelaajaa kentällä. Ja ainakaan minä en kovinkaan usein niin jaksa tehdä, joten olen ihan varma, että minulta menee niin hyviä kuin huonojakin ratkaisuja ohi, koska seuraa enemmän kiekkoa kuin yksittäisiä pelaajia.
Siksi on vähän epäreilua sanoa, että jollain on kiintiöpaikka kokoonpanossa, koska emme tiedä, miten ko. pelaajaa on ohjeistettu pelaamaan juuri kyseisessä ottelussa. Koko sana pitää sisällään ainakin mulle oletuksen, että joku pelaaja on vähän niin kuin hyödytön jengille. Hyvin harvoin tulee kuitenkaan oikeasti sellaista tilannetta, että valmennuksella ei ole mitään muita vaihtoehtoja kuin peluuttaa joitain pelaajia, vaikka pelaisi miten päin persettä pelistä toiseen. Joskus toki on niin, jos vaikka joukkueessa on paljon sairastumisia tai loukkaantumisia, mutta nämä ovat usein hyvin lyhytaikaisia tilanteita.
Mun mielestäni nuorille olisi hyvä korvamerkitä pelipaikkoja. Jos niitä halutaan kutsua kiintiöpaikoiksi, olkoon sitten niin. Olennaista on pelipaikka on varattu nuorille, ei niinkään kenelle se on varattu. Näille pelipaikoille pitää olla aitoa kilpailua, eli tarvitaan enemmän pelaajia kuin pelipaikkoja on. Kilpailu ei saa olla liian kovaakaan, koska silloin kilpailu ei olekaan positiivinen asia. Se on henkisesti raskasta, jos takaraivossa jyskyttää tunne, että joka pelissä on aina pakko onnistua ja varsinkaan nuoret eivät ole vielä mentaalisesti siihen useinkaan valmiita. Toki poikkeusyksilöitäkin on, mutta yleensä näillä pelaajilla on muitakin erinomaisia ominaisuuksia, jotka edesauttavat pelipaikan saamisessa jo muutenkin.
Voisin kuvitella, että esim. Komarovin kohdalla hänen hankintansa "mielekkyys" on voinut muuttua kevään aikana, kun Teissala ja Kaskimäki ottivat pleijareissa hyvin roolia. Jos sopimusta ei vielä ole, voi olla, ettei sitä edes tule, koska nuoriso-osasto osoitti olevansa ihan aitojen näyttöpaikkojen arvoisia. Mutta, jos sopimus Komarovin kanssa on tehty ja se on tehty vaikkapa jo tammikuussa, näkymätkin ovat olleet aika erilaiset kuin mitä ne nyt ovat. Jos sopimus on siis tehty aikaisemmin, sille on todennäköisesti ollut eri perusteet kuin nyt olisi. Jokaisen joukkueen kasaajan tavoite on kuitenkin aina kasata edellistä jengiä parempi joukkue ja Teissalan ja Kaskimäen tuloksia jouduttiin odottamaan verrattain pitkään. Asiat eivät siis tässäkään tapauksessa ole mustavalkoisia. Jos sopimusta neuvotellaan vielä, mä sanoisin tässä kohtaa, kiitos, mutta ei kiitos, koska laitahyökkääjiä meillä on ihan riittävästi. Jos nyt joku erityisosaaja laitahyökkääjien osalta tuonne pitäisi hankkia, itse laittaisin rahani kiinni maalintekijään. Mutta sekään ei olisi hankintalistan kärjessä, koska onhan tuolla noita maalintekoon kykeneviä laitureita jo nyt ja kaikki tarvitsevat peliaikaa riittävästi.
Senttereihin ja kiekollisiin pakkeihin kaikki liikenevät fyrkat kiinni olisi mun neuvoni.