Mulla on työkavereina monia, jotka on tosi hyviä tässä: eli jälkikäteen kerrotaan "minä tiesin että näin siinä käy". Kun kysyn, paljollako betsasit, vastaus on aina sama: "En harrasta vedonlyöntiä." Nyt tuli jo kuittailuviesti yhdeltä, joka eilen ja viime viikolla sanoi, että Trump voittaa. Ja sikälihän nuokaan rahat eivät menneet hukkaan, että aika moni työkaveri sai iloa siitä, että minä hävisin 850 euroa. Kun kerroin noista vedoista töissä, siellä alkoi aika moni toivoa Trumpin voittoa. Mä ikään kuin ostan vedoillani jännitystä muillekin kuin itselleni.
Tuollaisiahan suurin osa ihmisistä taitaa olla, meillä on käsittääkseni joku evoluution aikana kehittynyt taipumus käsitellä asioita varmuuksina. Esim. nyt etukäteen Clintonin voitto oli monille varma ja jos löit sen puolesta vetoa se tulkitaan mielestäsi varmaksi, kun taas sitten jälkikäteen jälkiviisausharhan avustuksella selitetään että "olisihan tämä pitänyt nähdä selvästi" ja saadaan taas maailmaan turvallinen varmuudentunne epämiellyttävän satunnaisuuden sijaan. Probabilistinen ajattelu ei oikein tule luonnostaan ja vähemmistöön sen taitavat jäävät.
Pahimmille idiooteille sitten toki on leimallista että lukuisista 90-10 arvioista kun tulee ihan ennusteen mukaisesti se kymmenesosa "kakkosia", niin tullaan sellaisen kohdalla vittuilemaan että paska ennuste ja eheheh, kun hävisit rahasi vaikka niin oli tietoa! Ja naurahdin mielikuvalle "työkaverista joka tietää etukäteen että Trump voittaa". Näitähän on täynnä niin baarit kuin Jatkoaikakin, ja tyypillistä on yleensä että tuo varmuus on käänteisesti verrannollinen tiedon määrään. Nytkin olisi pitänyt luottaa Jatkoajan nimimerkin perustelemattomaan höpötykseen todella lukuisien meritoituneiden ennusteentekijöiden sijaan. Olipas todella tyhmää sinulta kun et näin tehnyt, ja varmaan tosiaan otat tästä opiksesi ja jatkossa teet vedonlyöntipäätöksesi ko. viestien perusteella.