Uusi aika
Suomen A-maajoukkueen uusi valmennuskaksikko ovat lähtökohdiltaan ja kokonaiskuvaltaan täydellinen. Doug Shedden - Jukka Jalonen –kaksikko vie maajoukkuevalmennuksen uudelle pelilliselle tasolle. Uudet nimitykset ovat Suomen jääkiekon tulevaisuudelle lottovoitto.
Penkkivalmentajana kanadalainen Shedden on huipputaitava, saattaen pelaajiston yksilötasolla hyvälle henkiselle tasolle. Koska taitoa maajoukkueesta löytyy muihin kärkimaihin verrattuna riittämiin, korostuu henkisen hyvinvoinnin merkitys tulevaisuuden turnausmuotoisissa koitoksissa. Materiaalin sytyttäjänä jokerivalmentaja on kaikessa auktoriteetissaan ihan eri kastissa kuin Erkka Westerlund. Kanadalaisvalmentaja osaa repiä pelaajistossa kaiken tarvittavan irti. Erittäin intensiivisesti reagoiva luonteenpiirre antaa maajoukkuetasolla uudenlaisen valttikortin, joka pitää käyttää hyväksi – siitäkin huolimatta, että Shedden siirtyy vuoden pestin jälkeen Jalosen tieltä syrjään.
Pelitapaa ei erityisesti tarvitse muuttaa. Totta kai siihen tulee pakon sanelemia hienoisia muutoksia, mutta mielestäni ne antavat Sheddenin ja Jalosen myötä vain enemmän pelillisiä rikkauksia leijonille. Kaikessa komeudessaan maajoukkueen tulevaisuuden pelitapa voi olla erittäin murhaava. Vastustajille. Uusien sääntötulkintojen alla pelistä pitää korostua kiekollista taitoa ja organisoitua viisikkotyöskentelyä. Tiedossa on varmasti enemmän yksinkertaisuutta ja kovuutta Sheddenin myötä. Myös hyökkäyspelin rikkaudelle ja juonikkuudelle jää lokeronsa. Siitä pitää huolen kakkosluotsi Jukka Jalonen. Jalonen pääseekin soveltamaan sisäänajon jälkeen pelillisiä hienouksia aina olympialaisiin saakka. Olympialaisten pienessä kaukalossa sisään ajettava systeemi pääsee oikeuksiinsa, sillä yksinkertainen, kova ja energinen tapa sanelee lainalaisuudet menestysreseptissä. Jalonen osaa myös tiputella omia, hyväksi havaittuja, elementtejään maajoukkueen systeemeihin. Taito, juonikkuus ja hyökkäyspeli lisääntyvät Jalosen aikana varmasti.
Mikä on sitten uuden kaksikon oikeanlaisten pelaaja- ja roolituskysymyksien tunteminen? Peräänkuulutankin, että maajoukkueeseen valitaan edelleen maailman parhaat roolipelaajat. Pelitavasta eikä systeemeistä ole mitään huolta, mutta toivottavasti joukkue valitaan oikeanlaisista pelaajatyypeistä. Pelaajamateriaaliltaan Suomi on ollut viime vuosina maailman paras joukkue nimenomaan kentällisten tasapainoisuudessa, jossa roolituspelaaminen peilaa tuloksellista satoa.
Eli, valmennusjohdolla pitää olla pelaajien vahvuuksistaan ja heikkouksistaan suuri syvällinen käsitys. Teoriavalmentaja Westerlund on/oli tässä osa-alueessa erittäin vahva valmentaja. Toivottavasti myös tulevaisuudessa Suomi saa nauttia oikeanlaisesta turnausjoukkueesta. Roolituspelaaminen on maajoukkueen estoton vahvuus.