Muutama ketju jo aihetta käsittelee, mutta missään ei suoraan kysytä suhdetta Jumalaan.
Suomalaisten väitetään olevan pakanakansa parhaasta päästä. Kirkossa käydään joskus ja jouluna, ja nekin harvat käynnit tehdään vasten tahtoa. Ylipäätään omasta uskosta ei paljon pukahdeta, toisin kuin Etelä-Euroopan maissa, joissa uskonto on koko yhteisön asia. Olisi kiva pienellä kartoituksella nähdä mikä kirjoittajien uskonaste on, pitääkö pakanapuheet paikkansa?
Itse kuulun ev. lut seurakuntaan. Käyn tosiaan kirkossa erittäin harvoin, jopa omasta mielestäni. Joskus tekisi hyvää ihan vaan hiljentyä ja antaa ajatuksen kiertää. Ketjun kysymykseen vastaisin kyllä, uskon Jumalaan. En pysty tarkemmin määrittelemään miksi uskon tai miksi en uskoisi. Jotenkaan en vain pysty uskomaan, että tämä kaikki olisi tänne "itsestään" putkahtanut tai että kaikki yhtäkkiä vaan loppuisi kuoleman jälkeen, eli kuolemanjälkeinen elämä myös houkuttelee Jumalan puoleen kääntymään. Usko ei minun elämääni pahemmin vaikuta, oikeastaan ei mitenkään. Joskus iltaisin tosin saatan ristiä kädet ja hiljentyä hetkeksi, siinä kaikki.
Olisi kiva kuulla muiden uskosta tai uskottomuudesta Jumalaa kohtaan. Onko ollut joku erityinen hetki jonka jälkeen olet alkanut uskomaan Jumalaan, tai sitten toinen puoli, onko ollut jokin erityinen tapahtuma joka sinut on saanut uskostasi luopumaan?
God bless you all :)
Suomalaisten väitetään olevan pakanakansa parhaasta päästä. Kirkossa käydään joskus ja jouluna, ja nekin harvat käynnit tehdään vasten tahtoa. Ylipäätään omasta uskosta ei paljon pukahdeta, toisin kuin Etelä-Euroopan maissa, joissa uskonto on koko yhteisön asia. Olisi kiva pienellä kartoituksella nähdä mikä kirjoittajien uskonaste on, pitääkö pakanapuheet paikkansa?
Itse kuulun ev. lut seurakuntaan. Käyn tosiaan kirkossa erittäin harvoin, jopa omasta mielestäni. Joskus tekisi hyvää ihan vaan hiljentyä ja antaa ajatuksen kiertää. Ketjun kysymykseen vastaisin kyllä, uskon Jumalaan. En pysty tarkemmin määrittelemään miksi uskon tai miksi en uskoisi. Jotenkaan en vain pysty uskomaan, että tämä kaikki olisi tänne "itsestään" putkahtanut tai että kaikki yhtäkkiä vaan loppuisi kuoleman jälkeen, eli kuolemanjälkeinen elämä myös houkuttelee Jumalan puoleen kääntymään. Usko ei minun elämääni pahemmin vaikuta, oikeastaan ei mitenkään. Joskus iltaisin tosin saatan ristiä kädet ja hiljentyä hetkeksi, siinä kaikki.
Olisi kiva kuulla muiden uskosta tai uskottomuudesta Jumalaa kohtaan. Onko ollut joku erityinen hetki jonka jälkeen olet alkanut uskomaan Jumalaan, tai sitten toinen puoli, onko ollut jokin erityinen tapahtuma joka sinut on saanut uskostasi luopumaan?
God bless you all :)
Viimeksi muokattu: