Ilmoitukset

Nimimerkki Jarna90 on seuraavan kuukauden pelikiellossa johtuen netiketin vastaisista viesteistä, joiden kirjoitusasu oli heikkoa. Tuoreet nimimerkit ovat moderaattoreiden erikoistarkkailussa ja kyseistä nimimerkkiä on jo huomautettu heikosta kieliasusta, mutta olemme valmiita antamaan kyseiselle kirjoittajalle vielä mahdollisuuden parantaa tapojaan.

Sen sijaan nimimerkki Kultaranne21 osoitti lyhyellä palstaurallaan sen, ettei hänellä ole annettavaa keskustelupalstalle, joten hänen kirjoitusoikeutensa on poistettu sääntöjen 1§:n perusteella.

Nimimerkki scholl ei pelikieltonsa jälkeenkään ole muuttanut tapojaan, vaan on edelleen syyllistynyt jatkuviin henkilökohtaisuuksiin. Tämän vuoksi kurinpitoryhmä on päättänyt antaa hänelle kolmen kuukauden pelikiellon.

Nimimerkki Klassinen sentteri ei osannut käyttäytyä otteluseurannassa, vaan syyllistyi henkilökohtaiseen hyökkäykseen, provosointiin ja jatkuvaan kirosanojen viljelyyn. Tämän vuoksi annamme hänelle viikon pelikiellon.

Nimimerkki Chickendinner syyllistyi Ässät-osiossa jatkuviin henkilökohtaisiin hyökkäyksiin ja offtopiciin ja hänelle on annettu näistä viesteistä kuukauden pelikielto. Kyseinen nimimerkki oli juuri hetki sitten pelikiellossa samasta asiasta, joten se vaikutti pelikiellon pituuteen korottavasti.

Uskotko Jumalaan?

Viestiketju osiossa 'Vapaa keskustelu' , aloittajana hörkkö, 23.04.2004 klo 09.49.

  1. hörkkö Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Porin Ässät
    Muutama ketju jo aihetta käsittelee, mutta missään ei suoraan kysytä suhdetta Jumalaan.

    Suomalaisten väitetään olevan pakanakansa parhaasta päästä. Kirkossa käydään joskus ja jouluna, ja nekin harvat käynnit tehdään vasten tahtoa. Ylipäätään omasta uskosta ei paljon pukahdeta, toisin kuin Etelä-Euroopan maissa, joissa uskonto on koko yhteisön asia. Olisi kiva pienellä kartoituksella nähdä mikä kirjoittajien uskonaste on, pitääkö pakanapuheet paikkansa?

    Itse kuulun ev. lut seurakuntaan. Käyn tosiaan kirkossa erittäin harvoin, jopa omasta mielestäni. Joskus tekisi hyvää ihan vaan hiljentyä ja antaa ajatuksen kiertää. Ketjun kysymykseen vastaisin kyllä, uskon Jumalaan. En pysty tarkemmin määrittelemään miksi uskon tai miksi en uskoisi. Jotenkaan en vain pysty uskomaan, että tämä kaikki olisi tänne "itsestään" putkahtanut tai että kaikki yhtäkkiä vaan loppuisi kuoleman jälkeen, eli kuolemanjälkeinen elämä myös houkuttelee Jumalan puoleen kääntymään. Usko ei minun elämääni pahemmin vaikuta, oikeastaan ei mitenkään. Joskus iltaisin tosin saatan ristiä kädet ja hiljentyä hetkeksi, siinä kaikki.

    Olisi kiva kuulla muiden uskosta tai uskottomuudesta Jumalaa kohtaan. Onko ollut joku erityinen hetki jonka jälkeen olet alkanut uskomaan Jumalaan, tai sitten toinen puoli, onko ollut jokin erityinen tapahtuma joka sinut on saanut uskostasi luopumaan?

    God bless you all :)
     
    Viimeksi muokattu: 23.04.2004 klo 10.01
  2. ervatsalo Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    ХПК ja Tuukka "T-73" Mäkelä
    Olenko pakanoitumassa?

    Niin, itse olen hyvää vauhtia valumassa pakanalliseen suuntaan.

    Olen nimittäin havainnut, että mitä enemmän näitä uskonasioita miettii, niin sitä hullummalta ne tuntuvat. Vastaavasti kaikki luonnonopit ja pakanalliset metodit tuntuvat entistä järkeenkäyvemmiltä.

    Itse en oikein käsitä, miksi suurimmat hihhulit (esim. Jenkit) ovat innokkaimmin tappamassa vääräuskoisia (esim. Islamilaiset), koska eikös virallisen uskomme yksi tukipilareista ole suvaitsevaisuus?

    Suurimmassa osassa ns. luonnon- ja pakanauskonnoissa näyttelee pääosaa toisten-, luonnon- ja muutenkin yleinen kunnioittaminen ja suvaitseminen.

    Muutenkin nämä luonnon- ja pakanauskonnot ovat ikiaikaisia juttuja, eikä jonkun muutama tuhat vuotta sitten hiasta vetäisemiä.

    Asian tässä valossa olenkin sangen hämmentynyt.

    Loppukaneettina en kuitenkaan malta olla sanomatta, että kuulun ainakin toistaiseksi vielä ns. "virallisen valtionkirkkomme" listoille.

    Täältä tähän
     
  3. JanJ Jäsen

    Minua ei ole kastettu. Kuten ei ole siskoani eikä veljeäni. Eikä vanhempiani. Eikä heidän vanhempiaan. Luonnollisesti myöskään lapsiani ei ole kastettu.

    Olen melko ulkona uskonnoista, koska en ollut uskonnontuntejakaan koulussa.

    Vastaus kysymykseen: en.
     
  4. Kaiser Soze Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Rontti's potatoes, whiners and wankers
    En.

    Minulle koko Jumalasta paasaaminen on täyttä roskaa, eikä saa kuin oksennuksen maun suuhun.
    Miten joku voi olla niin ****, että uskoo moista paskaa?
    En näe raamatun ja Taru Sormusten Herrasta kirjoissa mitään eroa. Kuvitteellista tarinointia kaikki tyynni.

    Tämä on vain minun mielipide sitten. Pitäkööt asiaan uskovat oman mielipiteensä.

    K
     
  5. Hielo Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Calgary Flames, Espoo Blues, HIFK
    Jumala on varsin raukkamainen tai laiska hahmo. Kaikkivoipaisuudessaan Herra ei viitsinyt varustaa minua sellaisella aivokalustolla, joka kykenisi ymmärtämään Herran itsensä läsnäolon. Sitten Hän vielä uhkailee minua tyhmää helvetin ikuisella tulella. Kehno suoritus mielestäni, selästätaklaus ja nyrkkiä maassa makaavaan. Sikäli mikäli, kun Jumala siis on olemassa, olen Häneen ainakin näin alustavasti varsin pettynyt. Vielä on kaverilla tosin aikaa korjata tilanne, joten ei auta kuin odotella, mitä tuleman pitää. Olen avoin ja valmis muuttamaan käsitykseni.

    Rehellisesti sanottuna en tällä hetkellä tiedä kirkkoon kuulumisestani. Jumalan olemassaolo on taas yhdentekevä, jos sitä en voi käsittää. En usko, en kiellä.
     
  6. HN Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Ilves ry, Ilves Edustus Oy, NUFC, Packers
    Avausviestin laatijalta kysyisin, onko tässä ketjussa tarkoitus ainoastaan listata kirjoittajien mielipiteitä vai myös keskustella aiheesta?
     
  7. Myers Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kärpät, Dallas Stars
    Lainaus:
    Välttämättä Jumalaan uskomisella ei ole mitään tekemistä raamatun kanssa. Voin itse sanoa, että oma maailmankatsomukseni on aikalailla hakusessa. En usko Jumalaan sillä tavalla kuin kristinusko opettaa, mutta en siltikään poissulje sitä vaihtoehtoa, että jossain on jokin korkeampi voima jonka aikaansaannosta tämä kaikki on. Vai onko kaikki sittenkin vain suurta sattumaa? Näihin kysymyksiin ei koskaan saada vastausta, mutta uskonnot ovat jo ilmiönä niin mielenkiintoisia, että aina saadaan ainakin kunnon keskustelua aikaiseksi.
     
  8. Kaiser Soze Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Rontti's potatoes, whiners and wankers
    Lainaus:
    Totta. Otin tuon vain esimerkiksi sen vuoksi, että minulle sitä on tyrkytetty alakouluista lähtien ja valtauskon asiahan tuo on..

    K
     
  9. Tj Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Melchester Rovers
    Ei tämä kaikki ole putkahtanut tänne "itsestään", vaan vuosituhantisen evoluution ja kehityksen tuloksena... tyydyn toteamaan, että en usko kristinuskon jumalaan tai muidenkaan uskontojen jumaluuksiin. Ilman uskontokiihkoilua olisi vältytty monilta sodilta ja ihmiset voisivat ehkä olla suvaitsevaisempia toisiaan kohtaan.

    Ja sitten oma kaksisenttiseni siihen, miksi uskontoja on tarvittu. Esim. Raamatun tekstit sisältävät varmasti hyviä elämänohjeita (tosin myös vähän absurdimpiakin tyyliin "Jos katsot vierasta naista, heitä silmäsi veks") ja selityksiä maailmasta ja ympäröivästä todellisuudesta sen ajan ihmisille sen ajan tietoon pohjautuen. En ihmettele ollenkaan, miksi tuohon aikaan on selitetty maailman synty jumalien olemassaololla. Nykyiset tähtitieteen teoriat olisivat varmasti vieneet roviolle tai kivitykseen 2000 vuotta sitten.

    Nykyään on muuten perustettu uskonto, joka palvoo Diego Maradonaa jumalanaan. Ehkä Jeesuskin oli aikanaan vain Nazareth Unitedin hyökkääjä...
     
  10. D4 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Ilves, futiksessa Tottenham
    En usko.

    Tämä jo tässäkin ketjussa mainittu uskovaisten usein käyttämä perustelu siitä, että "ei tämä kaikki ole voinut tänne tyhjästä ilmestyä" on minua erityisesti ärsyttävä peruste uskontoväittelyissä. Yleensä kun kysyn ko. perustelua käyttävältä henkilöltä, että mistäs se Jumala on sitten tullut, minua syytetään saivartelijaksi, tms. Itse en kyllä ymmärrä, mikä tuossa on saivartelua.

    Sitten tuo kuolemanjälkeinen elämä. Uskovilla tuntuu olevan kovin vahva konkreettinen käsitys siitä, että tietoisuus on jotenkin ihmisen fyysisestä ruumiista irrallaan oleva asia. Ihan kyynisesti voisin tähän todeta, että USKON tietoisuuden olevan vain ja ainoastaan aivoissa tapahtuvia, toki hyvin monimutkaisia, sähkökemiallisia reaktioita.

    Jos nyt joku kuitenkin uskoo Jumalaan ihan vain noin kristillisesti siltä pohjalta, että siihen pitää uskoa, niin siitä vain, ei se minua haittaa, mutta silloin on mielestäni aika turhaa yrittää myöskään perustella asiaa järjellä ja loogisella ajattelulla ymmärrettävin keinoin...
     
  11. JanJ Jäsen

    Lainaus:
    Vaan...?

    Onko sen edes oikeasti väliä, mistä tänne ollaan putkahdettu. Vai onko tämä kaikki ollut vaan ikuisesti? Ja jos on, mitä sen on väliä?

    Uskonto tuntuu olevan aina se vastaus niille, joiden pää ei kestä loputonta miettimistä. Mulla ainakin on tärkeämpääkin miettimistä kuin mistä me ollaan tultu. Esimerkiksi ketä Ässät hankkii vielä.
     
  12. laituri Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Hockey Reipas, Charlestown Chiefs
    Niin ihmisellä on hirveä tarve uskoa johonkin suuren hallitsevaan voimaan eli jonkinlaiseen Jumalaan. Syytä en tiedä enkä ymmärrä.
    Uskonnon nimissä on viimeisen 5000 vuoden aikana tehty hyvin merkittäviä julmuuksia eli uskonto ja jumaluus eivät ainakaan käy käsikädessä. No ehkä itämaiset uskonnot ovat tästä poikkeus. Tässä suhteessa uskonnon harjoittaminen on jokaiselle uskontokunnalle ollut samanlaista eli muita ei suvaita. Ja uskontoa tulkitaan ihmisten toimesta juuri omiin tarpeisiin sopivalla tavalla. Tosin uskonto on tietysti alunperinkin ihmisten tulkitsemaan.

    Jumalaan en usko ja uskontoa en harrasta.
     
  13. DanC Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Suomen maajoukkue, Bleg, ACM
    -
     
    Viimeksi muokattu: 28.05.2004 klo 10.02
  14. Metalwarrior Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Lukko
    Vastaan että kyllä. Tässä maailmassa on muutakin kuin vaan se, mitä silmillämme näemme. Ja mitä Raamattuun tulee, itselleni kirja on toivoa antava opus eikä kokoelma käskyjä ja kieltoja.
     
  15. bozik Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit
    Kuulun uskomattomien joukkoon eli en usko. Ei tätä kaikkea ole voinut yksi ukko kuudessa päivässä luoda, varsinkin kun SAK olisi takuulla älähtänyt ja muistuttanut viiden päivän työviikosta.

    Kirkkoonkaan en enää kuulu. Eroamiseen oli useampikin syy, joista kirkon asenteet ehkä se tärkein. Jos kirkossa ei meinata hyväksyä naispappeja ja siellä ei osata kunnioittaa yksilöitä (kysymys homo-avioliitoista), niin miksipä minä moiseen yhteisöön kuuluisin ja vielä siitä maksaisin. Tässä kohdin siis oma ajatusmaailmani on niin erilainen kuin vanhoillisen kirkon, että parempi oli purkaa jäsenyys-suhde. Kirkosta erottuani sain vielä bonukseksi sellaisen palkinnon, ettei minun tarvitse kantaa Kirkko ja kaupunki lehteä enää paperinkeräykseen.

    Ettei minua nyt aivan hulttioksi luettaisi, niin kyllähän kirkon opeissa on erittäin paljon hyvääkin ja niitä on helppo kunnioittaa. Toisten kohteleminen samoin kuin toivoisi itseään kohdeltavan riittää aika pitkälle. Sillä pärjää sanoisin.

    Ps. uskontunnustuksesta saimme rippikoulussa vetävän, kun vaihdoimme "herra/jumala" sanan tilalle "Jokerit". Kokeilkaapa oman seuranne osalta. Minä uskon Jokereihin.......
     
  16. Jääkarhu Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK, Hellas Verona, AC Milan, Tottenham
    Mun täytyy vastata tähän, että en tiedä. Olen kyllä pohdiskellut asiaa, mutta en tiedä mihin uskoa, vai uskoako mihinkään. Kuulun seurakuntaan, mutta en käy juuri koskaan kirkossa, mitä nyt ala- ja yläasteella tuli koulun kanssa käytyä.

    Itselleni suurin ongelma on juuri se kysymys, minkä hienoa nimeä en nyt muista. Eli jos Jumala on kaikkivaltias ja hyvä, niin miksi hän antaa niin monen pahan asian tapahtua? Esimerkkinä Konginkankaan turma, jossa kuoli kaverini isobroidin ja hänen exänsä neljä hyvää kaveria. Kyllä sitä silloin alkaa miettiä, että onko täällä ketään joka pitää meistä huolta.

    Toisaalta maailma on niin käsittämätön kokonaisuus, että uskon kuitenkin jonkinlaiseen yliluonnolliseen. En tiedä, onko se sitten Jumala, tuskinpa. Itse uskon lähinnä kohtaloon. Kaikkia ei voi Jumalakaan suojella, joku saa aina jaossa huonot kortit.

    Onpa sekavaa tekstiä. No, sekava on aihekin. Vastauksena kysymykseen on siis, että en usko uskovani.
     
  17. pernaveikko Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK, Crusaders, Lechia
    En tietenkaan.

    Tiedamme miten maailmankaikkeus on syntynyt ja silla hyva.
     
  18. #43 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Oulun Kärpät
    Yleensä näissä keskusteluissa vedetään esiin se kortti, että kuinka uskonto on aiheuttanut sotaa ja sitä tai tätä. Tämähän ei pidä paikkaansa, koska ihmiset ne niitä sotia värkkäävät ja värkkäisivät samaan tapaan, vaikkei uskontoja käsitteenä tai käytännönkään tasolla olisi olemassakaan.

    Islam ja kristinusko esimerkiksi ovat ns. rauhanuskontoja ja näiden soveltajat ovat ihmisiä, joista ehkä n. 10 prosenttia harjoittaa uskontoa niillä periaatteilla, jotka ovat ko. uskonnon perusta.

    Niinpä suurin osa ateisteista vetelee näitä kommentteja kaikesta siitä pahasta, mitä uskonto on aiheuttanut, kun todellinen syypää on ihminen kaikessa luonteenheikkoudessaan ja perusolemuksessaan(=sotainen, primitiivinen käytös). Sotahan on periaateessa eläimien(eli ihmisten) reviiritaistelua vietynä hieman syvemmälle tasolle(eriävät mielipiteet "henkisistä" asioista kuten politiikka ja uskonto), mutta toisaalta suurin osa sodistahan on ollut nimenomaan reviiritaistelua. Nykyään sitten Bush ja kumpp. ovat vieneet nämä asiat ääriromanttiselle hyvä vs. paha-tasolle, jossa uskonkysymykset ovat vain sokeita ajatuksia omasta "oikeasta" ajatusmaailmasta.

    Itse kysymykseen. En kuulu kirkkoon. Kuitenkin jos kysytään, uskonko Jumalaan, vastaan kyllä. Se on kuitenkin käsitteenä niin suuri, että lyhyiten ja parhaiten kuvaan sitä uskona hyvään tahtoon, oikeamielisyyteen ja ihmisen henkisen puolen valppauteen. Kuitenkinhan saarnata voi joko puolesta tai vastaan, mutta kukaan ei saa tietää kuka on oikeassa elinaikanaan.
     
  19. Mikael Pelzfuss Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP
    Minä uskon Jumalaan ja hänen poikaansa Jeesukseen. Kristityt, ja näin myös minä, ajattelevat, ettei usko ole mikään omalla loogisella päättelyllä saavutettu varmuus maailman todellisesta olemuksesta, vaan se on lahja, jonka Pyhä Henki ihmisessä synnyttää. En voisi olla uskomatta, vaikka sattuisin sellaista tahtomaankin, sillä uskoni ei ole minusta itsestäni lähtöisin.

    Tämä kuulostaa varmsti typerältä sellaisista, jotka eivät usko, että maailmassa on muutakin kuin vain materiaalinen todellisuus. Näistä asioista voidaan kiistellä ja väitellä, mutta yleensä se ei johda mihinkään lopputulokseen, koska ateistit ajattelevat, että ihminen pystyy omalla järjellään selvittämään maailmankaikkeuden arvoitukset. Tässä ajatusmaailmassa ei hengellisillä näkökulmilla ole mitään sijaa, kun taas kristityille ne ovat ensisijaisia.

    Tässäkin ketjussa on esitetty hyviä kysymyksiä, esimerkiksi Jumalan alkuperästä. Niihin minä joudun vain vastaamaan, että en tiedä. Raamattua pidän pyhänä kirjana, joka on ihmisten kirjoittama, mutta syntynyt jumalallisesta innoituksesta. Sellaisenaankin se on ainoa lähde, josta voidaan saada tietoa Jumalasta.

    Tovottavasti kukaan ei tästä tunnustuksesta loukkaantunut. Tarkoitukseni ei ollut "yrittää olla muita parempi", vaan kertoa omasta uskostani. Monet tämänkin palstan kirjoittajista ovat varmasti minua parempia ihmisiä. En halua myöskään tuputtaa omaa uskoani, joten pahoittelen, jos joku tämän sen yritykseksi koki.
     
    Viimeksi muokattu: 23.04.2004 klo 12.51
  20. fullkelson Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK
    Re: Olenko pakanoitumassa?

    Lainaus:
    Minun kohdallani tämä asia menee jokseenkin toisinpäin... ts. ihmiset ja heidän ajatuksensa ja toimintansa tuntuvat enemmän ja enemmän järjettömimmiltä. Mitä enemmän olen esim. tutustunut Raamattuun sitä enemmän se tuntuu oikeammalta.

    Itse ketjun avaajan kysymykseen vastaan siis kyllä. Ketju kuitenkin lienee vain sohaisu muurahaispesään... :/
     
  21. Filosofem Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Helsingin Jokerit, taitokiekko ja herrasmieslätkä
    En usko. Omasta mieletäni uskonnot ovat edelleenkin sosiaalipsykologisen prosessin tuote, jonka syntyyn sisältyvät ihmisen varhainen tietämättömyys ja siitä aiheutuva pelko luonnonilmiöitä ja muita tapahtumia kohtaan. Lisäksi onnen tavoittelu ja sen "hankkiminen", riista/petoeläinten kunnioittaminen, unet, toisten syntyminen ja kuoleminen, mutta ennen kaikkea pelko omasta olemassaolostaan ovat luoneet uskonnot. Viimeksi kun tämän täällä mainitsin, tuli samantien noottia muilta keskustelijoilta, joten alleviivaan nyt kahdesti: tämä ei ole yleinen totuus vaan oma näkemykseni.

    Sikäli ihmettelen näitä valtauskontoja, miten niitä voidaan pitää uskottavina, kun satojen miljoonien ihmisten uskonkäsitykset vaihtelevat niin räväkästi. Kristinuskokin kaikkine tapahtumineen ja 'pyhäpäivineen' on epäuskottava (kuten esimerkiksi Jeesuksen syntymäpäivän arpominen). En kuitenkaan vertaisi esimerkiksi Raamattua Tolkienin Sormusten herraan, koska JRR:n tuotos on pelkkää fiktiota. Raamattu sentään perustuu todellisen ihmisen ympärille, eli Jeesuksen. Tämän takia osittain arvostan Jeesusta tai lähinnä sitä, kuinka hän aikanaan oli puheillaan niin uskottava ts. niin hyvä puhumaan, että hän nousi aikansa suurimmaksi julkkikseksi. Voi olla, että hän aloitti valehtelemalla, mutta lopulta alkoi uskoa itsekin omiin puheisiinsa. Selvää on se, että Raamatun jeesuskuvaa on aikojen saatossa väritetty todella paljon. Aikansa suurimman ihmisen, suorastaan legendan tarina välittyi suusta suuhun -periaatteella vuosikymmenien (-satojen?) ajan, aivan kuten Kalevalakin. Vain sillä eroavaisuudella, että Kalevala koottiin vasta 1800-luvulla, mutta naama vakavissaan väitetään, että Väinämöinen, Ilmarinen ja kumppanit ovat olleet muinaisia suomalaisia, mutta heidän tarinansa on kansantarujen mukaan kasvanut niinkin suureksi mytologiaksi. Hassua myös, miten pienen paimentolaisheimon esikuvasta lipsahti maailman valtauskonto.

    Ettei mene kokonaan pohdinnaksi, niin ilmoitan suoraan, etten kuitenkaan hyväksy uskontoja. Sen vielä ymmärrän, että jotkut pitävät Raamatun tekstejä elämänohjeina, mutta siinä vaiheessa, kun kyseisellä kirjalla aletaan perustelemaan uskontojen olemassaoloa, perustelijan näkökulmat ovat mielestäni arvottomia. Ihan ateistiksi en itseäni lue, mutta en tosin usko myöskään jumaluuteen millään tasolla. Pakana on turhan harhaanjohtava termi itselleni, nykyään kun se käsitetään osaksi wiccakulttuuria ja osaksi yli-innokkaana luonnon kunnoittamisena. Misantrooppi olisi taas aivan liian vahva käsite. Sanotaan näin, että tervehdin ylpeänä vahvaa ihmismieltä. (EDIT. Ja sanotaan sekin, että tuohon ei liittynyt mitään politiikkaa tai rotusyrjintää).
     
    Viimeksi muokattu: 23.04.2004 klo 14.07
  22. Carlos Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK
    Lainaus:
    Asian toisinpäin kääntäen, keskustelu on hedelmätöntä, koska uskovaisille perusteluksi kaikkeen riittää "tutkimattomia ovat herran tiet". Toisin sanoan uskonnot on keksitty, jotta ihmiset lopettaisivat tyhmien kysymysten esittämisen, eläisivät herran nuhteessa, ja maksaisivat rahaa kirkolle.
     
  23. Carlos Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK
    Re: Olenko pakanoitumassa?

    Lainaus:
    Hemmetti, enpä olisi uskonut että erva päästää näppikseltään näin asiapitoista tekstiä. Jopa meikäläisellä menee jauhot suuhun, ei lisättävää, täysin samaa mieltä.
     
  24. Mikael Pelzfuss Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP
    Lainaus:
    Jaa. Jos näet asian noin, niin hyvä on. Minä ajattelen asiasta toisin, mutta tuskin tästäkään asiasta kannattaa kovin suurta väittelyä nostaa. Elä sinä oman uskosi mukaan ja minä elän omani mukaan. No hard feelings? Tärkeintä on mielestäni, että elää omaa elämäänsä kuten oma sydän sanoo eikä yritä pettää itseään.
     
  25. Carlos Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK
    Lainaus:
    Tästä olen 100% samaa mieltä. Elämän tarkoitus on tulla niin onnelliseksi kuin mahdollista. Kuka siihen mitenkäkin pyrkii ja kuka luokittelee onnen mitenkäkin, olkoon hänen asiansa.