Itse olen nuoruudessani ollut hällä väliä meiningillä näissä uskonto jutuissa eikä ne olisi voinut minua vähempää kiinnostaa. Tuli käytyä koulua kohtalaisen huonosti, koska jääkiekko ajoi edelle ja varsinkin uskontotunnit tuli yleensä lintsattua tai sitten häiriköityä niin, että opettaja heitti luokasta ulos. Joskus kävimme uskonnontunnilla vapaakirkon jossain gospel jutussa ja siellä jonkun aikaa mieltäni osoittaneena uskonnonopettajani heitti minut ulos. Myöskään kirkkoon en mennyt kirveelläkään tai jos menin, niin siellä tuli joko nukuttua tai häsläiltyä jotain muuta. En edes muista milloin olen viimeksi käynyt luterilaisessa kirkossa, mutta taisi olla joskus intissä olo aikanani.
Tähän meikäläisen elämään on mahtunut kaikenlaista, yleensä suomalaisissa merkeissä alkoholin kera. En kuitenkaan mikään täysin rapajuoppo ole koskaan ollut, vaan ennemminkin semmoinen perus bilettäjä-viikonloppu dokailija, mutta kyllä sitä aika alkohoituneiseksi ehti vuosien varrella tulla. Röökiä olen polttanut 9 vuotta. Eli aika perisuomalais tyylinen elämä alkoholia, röökiä, naisia ja jääkiekkoa vuodesta toiseen samalla kaavalla, myös duunia on mahtunut tuohon väliin.
Loppujen lopuksi elämä alkoi tuntua todella tyhjältä ja sitä rupesi miettimään, että mikä tässä elämässä on tarkoituksena vai onko mikään. Kaverini oli tullut uskoon vähän yli vuotta aikaisemmin ja se pisti itsenikin miettimään asiaa. Kaverini muuttui ihan totaalisesti ja hän lopetti kaiken mahdollisen raamatun vastaisen tekemisen ja sitä tuli kummasteltua monet kerrat. Itsehän en siis tiennyt paljon mitään Jeesuksesta siinä vaiheessa, mutta sitten kaverini alkoi kertoa minulle siitä ja se rupesikin kiinnostamaan.
Ajattelin, mikä voi olla semmoinen voima joka saa jättämään kaiken vanhan elämän?
Kaverini sitten pyysi minua monta kertaa johonkin niihin kokouksiin, mutta en kehdannut semmoiseen mennä ylpeyteni takia vaikka halu oli kova. Kerran kaverini lähetti sitten sähköpostin jossa sanoi minulle, että "Jeesus rakastaa sinua kovasti ja Hän pyytää sinua antamaan mahdollisuuden näyttää millainen Hän on". Kaverini pyysi minua sitten leirille ja suostuin lähtemään.
Vaikka olin suostunut leirille lähtöön, niin pelkäsin sinne menoa kuin kuolemaa, koska en kuitenkaan halunnut Jeesuksen ottavan koko elämääni hallintaan. Siitä syystä ryyppäsin kaksi päivää putkeen ennen tätä leiriä ja hävitin myös kännykkäni. Heräsin sitten tajuten, että haluan sinne leirille, mutta huomasin nukkuneeni pommiin siitä junasta jolla minun piti lähteä. Sitten huomasin kännykkäni kadonneen ja minulle tuli hätä, että saanko kaveriani kiinni. Juoksin sitten R-kiskalle jossa onneksi oli puhelin josta pystyin soittamaan. Soitin ensin numeropalveluun josta kerrottiin numero, mutta kun suljin luurin, niin unohdin sen numeron heti koska olin vielä kännissä. Onneksi sain numeron takaisin mieleeni ja onnistuin näppäilemään kaverini numeron ja kerroin sitten hänelle myöhästyväni, mutta tulevani seuraavalla junalla.
Tässä vaiheessa en vielä tiennyt että olisin myöhästynyt tuostakin junasta, ellei tätini olisi ajanut autolla juuri sillä hetkellä siihen R-kioskin eteen. Pyysin sitten tätiäni heittämään minut kotiin ja siitä junalle. Tässä vaiheessa tätini sanoi, etten olisi ehtinyt siihen junaan kävellen. Ja kun juuri ja juuri kerkesin siihen junaan, niin tajusin, että tuo tätini tulo oli ainut syy miksi kerkesin sinne, edes taksilla en olisi kerennyt.
Junatkin pätki sitten koko matkan, niin että tämäkin juna oli aikataulusta jäljessä ja tulin vissiin jotain puoli tuntia myöhässä paikkaan missä kaverini oli onneksi odottamassa. Olin todella onnellinen, että hän oli siellä odottamassa minua ja niin lähdimme sinne leiripaikalle.
Tultiin sitten sinne leiripaikalle ja olin ihan räjähtäneen näköinen. Ihmiset olivat siellä jopa pelottavan iloisen ja puhtaan näköisiä, Näin ajattelin siis silloin. Ajattelin, että mitä yhteistä minulla muka voi olla heidän kanssaan kun he ovat tuommoisia valon lapsia, mutta itse olen näin syntinen. Ajattelin sitten, että ei varmaan kukaan uskalla edes tulla juttelemaan kanssani, mutta yllätyksekseni melkein ensimmäiset sanat heiltä olivatkin "kiva kun pääsit Ck tulemaan" ja kaikki olivat ihan innoissaan kun tulin sinne.
No siinä oli sitten kaiken näköistä toimintaa jossa ylistettiin Jeesusta ja rukoiltiin ja halusin olla itsekin mukana, koska en halunnut jäädä vaan sänkyyn makailemaan. Jumalaahan minä sinne olin etsimään tullutkin ja siitä syystä halusin Jumalan myöskin löytää.
Juttelin sitten kaverini kanssa siitä kun ottaa Jeesuksen vastaa ja, että mitä sitten tapahtuu. Minua pelotti se, kun joudun luopumaan dokaamisista, röökistä ja irtosuhteista ym.. Kaverini sitten selitti, että ei minun sitä tarvitse pelätä. Jumala haluaa antaa vapauden ja irroittaa sinut noista asioista ja niiden orjuuksista, mutta ei väkisin vaan rakkaudella ja kun niistä vapaudun tulen saamaan kaiken 100 kertaisena takaisin jo tässä ajassa. Kysyin, että miten se voi olla mahdollista? Ei mikään voi olla paremaa kuin dokaaminen, röökin veto ja seksi. Kaverini sanoi, että tulet sen näkemään kun otat Jeesuksen vastaan.
Kaverini sitten kysyi haluaisinko ottaa Jeesuksen elämääni ja mietin muutaman sekunnin. Tulin sitten siihen tulokseen, että haluan antaa Jeesukselle mahdollisuuden ja että haluan Jeesuksen sydämmeeni ja haluan että hän vapauttaa minut kaikista kahleistani ja orjuuksistani. Ajattelin myös, että jos tämä kaikki on ihan fuulaa, niin ainahan voin jatkaa entistä elämääni.
Nyt olen huomannut, että tämä kaikki on totta. Ennen niin vaikealta tuntunut puhuminen Jeesuksesta ja Jumalan sanan kuuleminen on ollut minulle kivaa ja hauskaa. Se on se asia mitä elämässäni janoan koko ajan eikä se ole todellakaan yhtään ahdistavaa. Löysin tuolla leirillä sen mitä olinkin etsinyt, eli Jumalan. Jumalan Pyhä Henki täytti minut ja huomasin konkreettisesti tulleeni pimeydestä valoon. Tajusin, etten enää tarvinnut vanhaa elämääni ja aina kun irrottauduin jostain minua kahlitsevasta asiasta, niin huomasin saavani elämään niin paljon enemmän.
Olen siis löytänyt sen mitä olen koko elämäni etsinyt, eli rauhan sille onko Jumalaa. Kohtasin Jeesuksen konkreettisesti tuolla leirillä ja saan kohdata häntä joka päivä. Jeesus on rakkaus. Eli kun tunnustaa syntisyytensä Jumalalle ja uskoo sydämmessään ja pystyy sen myös ääneen tunnustamaan, että Jeesus on Jumalan poika, niin silloin Jeesus tulee luokse. Se ei välttämättä tunnu aluksi yhtään miltään, mutta kun annat Jumalalle mahdollisuuden näyttää, niin tulet huomaamaan kuinka muutut.
Lue raamattua ja rukoile, niin Jumala auttaa sinua ja muista, että kun olet tehnyt uskon ratkaisun, niin tulet aina olemaan Jumalan armossa ja johdatuksessa. Tässä vaiheessa paholainen yrittää houkutella sinut takaisin pahoille teille, mutta voit käskeä häntä poistumaan Jeesuksen nimessä. Et omassa nimessäsi vaan Jeesuksen ja kun käsket häntä Jeesuksen nimessä, niin hän tulee väistymään.
Paholainen tulee siis kaikin tavoin vähättelemään sinun ratkaisuasi, eli "et sä missään uskossä ole" sun muuta "ootko vähän nolo". Mutta älä välitä tästä, koska Jeesus taistelee sinun puolestasi ja Jeesus on vahvempi. Ota vaikka ensimmäiseksi yhteyttä johonkin uskossa olevaan ja kysele häneltä asioista. Myös sinun kaverit ja mahdollisesti perheenjäsenet saattavat vastustaa uskon ratkaisuasi, mutta sinun ei tarvitse pelätä sitäkään, koska se on myös sitä paholaisen pelottelua. Eli uskoon tulo ei välttämätttä ole mikään salama kirkkaalta taivaalta vaan sitä, että sinä alat pikkuhiljaa muuttumaan ja rakastumaan enemmän ja enemmän Jeesukseen.
Se, että pienenä kastetaan, maksaa kirkollisverot ja käy kirkossa Jouluna ei vielä pelasta. Vaan henkilökohtainen uskon ratkaisu on pelastus ja sen saa jokainen päättää oman tahtonsa mukaan. Jumala ei siihen pakota, koska hän on rakkaus.
Se mitä tulee noihin kauheuksiin mitä maan päällä vallitsee, niin ne johtuu ihmisen synnistä ja paholaisesta, mutta kun ottaa Jeesuksen vastaan, niin paholaisella ei ole sinuun mitää valtaa, koska Jeesus on risti kuolemallaan pessyt sinut pois synneistäsi ja näin olet Jumalan silmissä puhdas. Ajatellaan vaikka, niin että kaikki ihmiset maanpäällä uskoisivat Jeesukseen. Vaikka paholainen silloin temmeltäisikin maan päällä, niin hän ei pystyisi sinulle mitään. Vaikka minä poistuisinkin täältä maan päältä, niin se ei haittaisi, koska pääsisin Jumalani luokse jota pääsemistä tälläkin hetkellä kaipaan.
Sitä ennen kun täältä maailmasta poistun, niin minä haluan kertoa Jeesuksesta muille jotta he voisivat tuntea samaa mitä minä nyt. En halua tällä kirjoituksella loukata ketään vaan haluan tällä tarinalla kertoa, että minun elämäni muuttui ja olen nyt onnellinen enkä enää pelkää sitä etteikö Jumalaa olisi. Muistakaa, että Jeesus on rakkaus ja että hän kuoli sen takia, että me pelastuisimme. Jeesus olisi kuollut sinun syntiesi tähden vaikka olisit ainut ihminen koko maailmassa joka täällä maapallolla olisi käynyt Hänen lisäkseen. Jumala ei myöskään vaadi sinulta mitään ihme tekoja joilla voisit pelastua vaan Hän antaa sinulle lahjan omasta armostaan ja se on sinusta kiinni haluatko sen ottaa vastaan.
Minä toivon, ettei kukaan ole saanut semmoista käsitystä, että luulisin olevani jotenkin parempi, koska en sitä ole. Olen tehnyt tässä maailmassa syntiä ihan samanlailla kuin kuka tahansa muukin. Itse halusin ottaa Jeesuksen vastaan ja olen nyt onnellinen. Halusin tällä kirjoituksellani rohkaista jotain ihmistä joka miettii näitä asioita, mutta ei tiedä kauheasti, niin kuin en minäkään tiennyt.
Sanon sinulle, että sinun ei tarvitse esittää Jumalalle yhtään mitää vaan voit mennä juuri semmoisena kuin olet hänen eteensä ja sanoa "Rakas Herra Jeesus Kristus, anna minulle anteeksi kaikki väärät teot ja synnit joita olen tehnyt elämässäni. (Voit käyttää tässä hetken ja pyytää anteeksiantamusta niihin tiettyihin asiohin, joita juuri tällä hetkellä on omallatunnollasi). Olen pahoillani näistä asioista. Käännyn nyt kaikesta siitä, minkä tiedän vääräksi. Kiitos, että kuolit puolestani ristillä, niin että minä voin saada anteeksiantamuksen ja vapauden. Kiitos, että tarjoat minulle anteeksiantamusta ja Henkesi lahjaa. Otan lahjan vastaan nyt. Tule minun elämääni Pyhän Henkesi kautta ollaksesi kanssani iankaikkisesti. Kiitos Herra Jeesus, Aamen."
Toivottavasti tämä kirjoitus on voinut koskettaa edes yhtä ihmistä, niin olen onnellinen ja siitä kaikki kunnia Jumalalle. Nämä on kuitenkin semmoisia asioita mistä moni ihminen ei nykyaikana tiedä. Minä en tiennyt Jeesuksesta 3 kuukautta sitten oikeastaan yhtään mitään. Harmi, että nykyaikana luterilainen kirkko on vaan keskittynyt rahan keräämiseen ja siihen, että näyttävät päällepäin hurskaalta kun heidän pitäisi keskittyä siihen, että ihmiset löytäisivät Jeesuksen. En silti halua mitenkään kritisoida tai tuomita myöskään luterilaista kirkkoa, koska siellä tehdään paljon hyvääkin työtä ja varsinkaan en halua tuomita ketään ihmistä mistään syystä. Olen vain vähän pahoillani siitä että he eivät käytä kaikkia voimavarojaan siihen, että ihmiset oikeasti pelastuisivat. Mutta jotenkin näyttäisi siltä, että sielläkin päin ollaan heräilemässä ja toivonkin, että jokainen ottaisi kantaakseen oman ristinsä ja julistaisivat elävää Jeesusta joka on Pyhän Henkensä kautta koko ajan läsnä meidän kanssamme.
Joku saattaa hiiltyä tästä kirjoituksesta, mutta en voinut itselleni mitään. Minulle tuli vaan semmoinen olo, että minun pitää kertoa siitä mitä minulle on tapahtunut ja miten Jeesus on muuttanut elämääni. Kitos kaikille jotka olette jaksaneet lukea tämän kirjoituksen ja haluan toivottaa myöskin siunausta jokaisen Jatkoaikalaisen elämään. Jos joku haluaa tietää enemmän siitä miten voi vastaan ottaa Jeesuksen, niin laittakaa YV:tä. En kuitenkaan halua ruveta väittelemään kenenkään kanssa, mutta jos joku siis haluaa tietää, niin voin ehkä auttaa jossain perusasioissa.