Tyhmien kysymysten ketju

  • 1 848 526
  • 11 234

arvee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi Fineland, North Atlantic Hawks, EU, Jokerit
Miksi Suomessa yliopisto-koulutetaan suhteettoman paljon ihmisiä? Kaikenmaailman tohtoreita keksivät ns. tieteilijät alaisiksiin.
" Himmelien eroavaisuudet etelä- ja keskipohjalaisessa kulduuriperimässä." Väittelijänä Ilona-Herkkä Kupiainen-von Runstedt-Raatikainen.

Hänen lisensiaattityönsä ansiokkaasti paljasti himmelin värkkäämisen sukupuolittumisen, feministisen ihmetyksen entisten patriarkaalisen yhteisöjen naisoletettujen oletetusta pakottamisesta tekemään joulukoristeita, varsinkin himmeleitä. Loppupäätelmä oli yllättävän rankka eli ansiokas: eivät äijät pakottaneet, flikkoja vain huvitti pimeinä syysiltoina jotain askarrella.
Tästä oudosta ilmiöstä piti saada lisätietoa, voisiko olla jopa totta. Apurahaa!!! Ja se myönnettiin!!!

Viiden vuoden tohtorointi-pyrkimyksellä saimme nyt kattavan selvityksen muutamasta tyylisuunnasta. Todettiin tämä ansiokkaaksi tieteen suorittamiseksi.
Tohtori Kupiainen-von Runstedt-Raatikaiselle on syytä räätälöidä virka, jossa hänellä on mahdollisuus tutkia koko maan, ja myös menetetyn Karjalan, himmelityylisuuntia. Tässä on potentiaalia kansainvälisen julkaisukynnyksen ylitykseen ja näinollen myös mahdollisuus yliopiston rahoitusosuuden turvaamiseen idioottiministerin suosituksesta.
 

godspeed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Heikki Silvennoinen, Ali Leiniö
@arvee

Olen varmasti huono sanomaan tästä, mutta tuosta ylläolevasta kirjoituksesta ei tajua mitään muuta kuin sen että yliopistokoulutus on mielestäsi turhaa?
 

arvee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi Fineland, North Atlantic Hawks, EU, Jokerit
@arvee

Olen varmasti huono sanomaan tästä, mutta tuosta ylläolevasta kirjoituksesta ei tajua mitään muuta kuin sen että yliopistokoulutus on mielestäsi turhaa?

Et varmaan ole huono sanomaan. Minä olen sitä mieltä, että viiden- kuuden miljoonan väestöllä ei ole pitkän päälle varaa lähteä yliarvostamaan yliopistokoulutusta. "Meirän flikka pääsi ylioppilahaksi ja sitte viä yliopistohonkin, notta kyllä Maalaisliittoa äänestän." Ja sama demareille jne.
Täällä puuhastellaan turhuuksien parissa yhä enenevässä määrin, suhteettomuus vain kasvaa.
Minä ymmärrän Jenkeissä kaikenlaiseen yliopistopuuhasteluun, detaljien tutkimiseen olevan varaa, jossain Chigagon ympäristössä on kymmenen miljoonaa ihmistä, mutta Suomessa pitää oikeasti tajuta raja nyt ja heti. Koulutetaan tohtoreita, jotka eivät suostu kaupan kassalla töitä tekemään. Haloo! Kaikilla pitää olla mahdollisuus harrastaa Airfix-lentokoneiden kokoamista, koska Ylioppilas. Ja parhaat rakentelijat valikoituvat tohtoreiksi ja koska opiskelijamäärät kasvavat on myös Airfix-professoreiile kysyntää...

Minä arvostan akateemiutta, ajattelua, sivistystä. Minä olen munannut, mutta pyrin välttämään katkeruutta: kritiikkini kohdistuu määrään, ja myös lukiolaisten sivistystason alenemiseen. Ehkä arvostan vääriä asioita, ja suhteettomasti niitäkin, mutta kyllä vaikkapa toimittajien kielioppi tai sen seitsemän turhien televisiokanavien käännösten taso on huolestuttavasti alentunut. Eivätkä erinäiset tohtorin väitös-aiheet vakuuta minua Suomen talouden tulevaisuutta kohottaviksi, korjaa tilannetta.
Olen vanha kääkkä, mutta katkeruudesta en näitä juttuja generoi.
 

Aleksandros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Et varmaan ole huono sanomaan. Minä olen sitä mieltä, että viiden- kuuden miljoonan väestöllä ei ole pitkän päälle varaa lähteä yliarvostamaan yliopistokoulutusta. "Meirän flikka pääsi ylioppilahaksi ja sitte viä yliopistohonkin, notta kyllä Maalaisliittoa äänestän." Ja sama demareille jne.
Täällä puuhastellaan turhuuksien parissa yhä enenevässä määrin, suhteettomuus vain kasvaa.
Minä ymmärrän Jenkeissä kaikenlaiseen yliopistopuuhasteluun, detaljien tutkimiseen olevan varaa, jossain Chigagon ympäristössä on kymmenen miljoonaa ihmistä, mutta Suomessa pitää oikeasti tajuta raja nyt ja heti. Koulutetaan tohtoreita, jotka eivät suostu kaupan kassalla töitä tekemään. Haloo! Kaikilla pitää olla mahdollisuus harrastaa Airfix-lentokoneiden kokoamista, koska Ylioppilas. Ja parhaat rakentelijat valikoituvat tohtoreiksi ja koska opiskelijamäärät kasvavat on myös Airfix-professoreiile kysyntää...

Minä arvostan akateemiutta, ajattelua, sivistystä. Minä olen munannut, mutta pyrin välttämään katkeruutta: kritiikkini kohdistuu määrään, ja myös lukiolaisten sivistystason alenemiseen. Ehkä arvostan vääriä asioita, ja suhteettomasti niitäkin, mutta kyllä vaikkapa toimittajien kielioppi tai sen seitsemän turhien televisiokanavien käännösten taso on huolestuttavasti alentunut. Eivätkä erinäiset tohtorin väitös-aiheet vakuuta minua Suomen talouden tulevaisuutta kohottaviksi, korjaa tilannetta.
Olen vanha kääkkä, mutta katkeruudesta en näitä juttuja generoi.

Tiedehän ei ole vain kansallinen vaan ennen kaikkea kansainvälinen kysymys. Tieteessä on se hyvä puoli, että voimme Suomessa käyttää törkeästi hyväksemme ranskalaisen taloustieteilijän oivalluksia, zimbabwelaisen yhteiskuntatieteilijän huomioita jne. Ja Suomi tuottaa tuohon yhteisöön omia tieteilijöitään.

Yliopiston tehtävä ei ole tuottaa ainoastaan henkilöitä, jotka hyödyttävät Suomen taloutta, vaan henkilöitä, jotka tuottavat uutta tietoa eri tieteenaloilla. Osa tiedosta voi olla kaupallisesti hyödyllistä, osa taas lähinnä lisää ymmärrystä esimerkiksi ihmislajin kehityksestä, erilaisista kulttuureista, maailmankaikkeudesta jne. Itse ainakin haluan uskoa, että sellaisellakin tiedolla ja sellaisillakin tutkijoilla on merkitystä, jotka eivät suoraan tuota hyötyä valtion kassaan. Minusta se olisi aika surullinen maailmankuva, että kaikkea mitataan pelkällä rahalla. Ja usein aiemmin "merkityksettömiltä" tuntuneet löydöt lopulta päätyvät myös yleishyödylliseen käyttöön myöhemmin.

Tutkimusalaan kuuluu, että tutkijat saavat vapaasti tutkia heitä kiinnostavia asioita, koska etukäteen on vaikeaa sanoa, mikä tutkimussuuntaus osoittautuu todelliseksi kultakimpaleeksi. Himmeleiden tutkimus saattaa vaikuttaa typerältä, mutta mistäs sitä koskaan tietää, vaikka sen avulla joskus joku arkkitehti oivaltaa järkevämmän tavan rakentaa rakennuksia. Ja vaikkei oivaltaisikaan, olisi tuo tutkimus silti tuottanut uutta tietoa kyseiseltä alalta. Tuntuu se sitten tärkeältä yksittäisestä ihmisestä tai ei.

Kyllähän tiede näyttäytyy helposti monin osin turhana ja turhan tärkeänä, varsinkin henkilöille, kuten itselleni, jotka tulevat ei-akateemisesta perheestä. Tiede on kuitenkin ainoa keino, jolla tätä maailmaa pystymme tarkastelemaan mahdollisimman objektiivisesti. Ja tämän kautta arvokasta jo itsessään, ainakin minusta.

Niin, ja jos ajatellaan tohtorin näkökulmasta asiaa, niin onhan kaupan kassatyö siitä näkökulmasta aika epämieluisa ajatus. Olet kouluttautunut kymmenkunta vuotta yliopistossa ja palkkioksi saat saman työn kuin työkokemusta vailla oleva 17-vuotias kesätyöntekijä. Ei yhteiskunnalla tietysti mitään velvoitetta ole hyödyntää fiksuja ihmisiä, mutta saattaisi se kuitenkin olla ihan järkevää. Myös sen talouden näkökulmasta.
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK

sinikettu

Jäsen
Ainakin pätevistä koodareista on pulaa koko ajan.
No joo. Toisaalta koodaaminen on hyvin spesifi taito ja se on aivan saatanan tylsää, joten en ihmettele pulaa.

En oikein vaan tiedä, mitä ajatella noista edellisistä väitteistä, että jollain alalla olisi korkea(hko) työttömyys tohtorien ja korkeasti koulutettujen ihmisten osalta ja samoilla aloilla pula asiantuntijoista. Ei käy yksiin nämä kaksi seikkaa.
 

sinikettu

Jäsen
No esimerkiksi lääkäreistä on jatkuva pula.
Tällä alalla ei olekaan ylikouluttautumista, eikä tarvi tohtoreiden hakea kaupan kassalta töitä sadan muun henkilön kanssa.

Käsittääkseni aiemmin puhuttiin aloista, joilla on paljon ylikoulutusta, mutta samalla pula asiantuntijatyöstä.

Joillain aloilla tosiaan on laadukkaista ja korkeasti koulutetuista asiantuntijoista pulaa, mutta se johtunee suurimmalta osin siitä, että joko koulutusmäärät ovat tällä hetkellä liian pienet tai koulutetut saavat muualta paremmat tienestit. Eikä ulkomailta saada juurikaan apua, sillä korkeasti koulutetun tulo Suomeen on isolta osin vähän kuin ampuisi itseään vapaaehtoisesti jalkaan. Paitsi jos ei ole vaihtoehtoja muualla tai syystä tai toisesta tuntee jotain erityistä vetoa Suomeen (jota en kyllä itse hirveästi ymmärrä).
 

puuntakaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ipa Ipandeerus
Onko hiihto oikeasti urheilua, vai muuten vaan spedeilty juttu, että Pohjoismaatkin saavat välillä vähän mitaleita urheilukisoista?
 

Ralph

Jäsen
Te, jotka enemmän televisiota seuraatte, niin kerrotteko missä televisio-ohjelmissa Sampo Kauranen (vai Kaulanen) esiintyi viime vuonna? Luin, että voitti parhaan esiintyjän Venla-palkinnon, mutta itse en muista kuulleeni hänen esiintyneen missään ohjelmassa.

Ei sillä, en ollut kuullutkaan tuosta Eränkävijät-sarjasta, joka voitti parhaan ongelman palkinnon. Vai oliko tämä Sampo sitten tässä ohjelmassa?
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Te, jotka enemmän televisiota seuraatte, niin kerrotteko missä televisio-ohjelmissa Sampo Kauranen (vai Kaulanen) esiintyi viime vuonna? Luin, että voitti parhaan esiintyjän Venla-palkinnon, mutta itse en muista kuulleeni hänen esiintyneen missään ohjelmassa.

Ei sillä, en ollut kuullutkaan tuosta Eränkävijät-sarjasta, joka voitti parhaan ongelman palkinnon. Vai oliko tämä Sampo sitten tässä ohjelmassa?
Olet oikeassa ketjussa.
LMGTFY
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Ei koodaaminen nyt mikään spesifi taito ole vaan yleishyödyllinen kuten esim kielitaito. Sitä (koodaamista) pitäisi opettaa jo kouluissa

Ei siitä mitään erityistä hyötyä ole kenellekään. Jokainen osaa katsoa televisiota ja suurin osa osaa käyttää vaikkapa digitallenninta, mutta jokaisen ei tarvitse osata rakentaa televisiota eikä suurimman osan tarvitse koodata digitallentimen ohjelmistoa.

Koodaaminen on spesifi taito jos mikä. Ei se siitä sen yleishyödyllisemmäksi muutu jos/kun nykykoululaisille annetaan Linda Liukkaan kootut ja he koodaavat jotain "Hello Worldia" tunnin viikossa.

Minäkin kävin aikoinaan jo 80-luvulla ala-asteella ns. mikroluokkatunteja (silloin eräänlainen kerhotoiminta), yläasteella meni kolme vuotta valinnaisen atk:n parissa (jossa opettaja opetti lähinnä Pascalia), samaa oli lukiossakin, kauppaoppilaitoksen yo-linjalla oli atk-tunteja ja bonuksena olen käynyt tietojenkäsittelyn tradenomitutkinnonkin läpi muiden koulutusteni lisäksi. Enkä osaa enää yhtään ohjelmoida, enkä olen näitä taitoja mihinkään työelämässä tai arjessa tarvinnut.

Yhdelle kaverille tein joskus 15 vuotta sitten nettisivut tämän pk-yritykselle ja ala-asteella näpyttelin Mikrobitti-tasoisen tekstiseikkailupelin, mutta ihan joutavaa touhua lopulta tämäkin. Nettisivuja saa tehtyä halutessaan valmiilla pohjilla kuka tahansa, ja AMK-tasoisille PHP-ohjelmoinneille nauravat naurismaan aidatkin.
 

sinikettu

Jäsen
Ei koodaaminen nyt mikään spesifi taito ole vaan yleishyödyllinen kuten esim kielitaito. Sitä (koodaamista) pitäisi opettaa jo kouluissa
Tästä olen kyllä eri mieltä. Koodaamisen osaamisesta ei ole juurikaan hyötyä, ellei vapaaehtoisesti harrastele koodaamista tai työskentele sen parissa. Ilman koodaamista pärjää elämässä varsin mainiosti ja koodaamisen käytännöllinen hyöty tulee konkreettisesti yleensä esiin vasta silloin, kun osaa koodata hyvin.

Koodauksen suhteen siis karkeasti pätee:

Täydellinen osaamattomuus = ei väliä
Pieni osaaminen = ei väliä,
Kohtalainen osaaminen = ei väliä, ellei harrastele koodausta omin päin
Hyvä osaaminen = on väliä, jos tekee työkseen tai harrastuksekseen

Henkilökohtaisesti olen parin vuoden DI opiskelujen aikana käynyt kaks koodauksen peruskurssia pythonilla ja C-kielillä ja näin jälkikäteen tuonkin ajan olisi voinut käyttää johonkin järkevämpään, kuten vaikka ryyppämiseen tai rannalla istuskeluun ja leipien heitelyyn.

Olen hyvä matemaattis-luonnontieteissä ja koodaaminen vaikuttaa olevan suht helppo oppia kohdallani, mutta se on niin helvetin tylsää, että esimerkiksi ammatillisesti en aio koskaan alkaa koodaamaan mitään, ellei joka ikinen muu mahdollinen työ ole robottien hallussa ja samalla työtä on pakko tehdä omaksi elannoksi. Enkä toisaalta harrastuksenakaan.
 

Peltinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Softahommissa on vielä se rajoite, että se vaatii XY-kromosomiparin joka rajaa heti puolet ihmiskunnasta alan ulkopuolelle. Olihan meilläkin opiskeluaikana ohjelmistopuolella naisia, mutta ei niistä mitään koodareita tullut. Ne jotka alalle jäivät sijoittuivat sitten Nokialle projektipäälliköksi, tiiminvetäjiksi, käytettävyysasiantuntijoiksi ymv. tehtäviin. Henkilökohtaisesti tunnen yhden (1) pätevän naiskoodarin, joten ei ne mitään yksisarvisia ole. Kovin vaan harvinaisia.
 

Flusher

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Panthers
Softahommissa on vielä se rajoite, että se vaatii XY-kromosomiparin joka rajaa heti puolet ihmiskunnasta alan ulkopuolelle. Olihan meilläkin opiskeluaikana ohjelmistopuolella naisia, mutta ei niistä mitään koodareita tullut. Ne jotka alalle jäivät sijoittuivat sitten Nokialle projektipäälliköksi, tiiminvetäjiksi, käytettävyysasiantuntijoiksi ymv. tehtäviin. Henkilökohtaisesti tunnen yhden (1) pätevän naiskoodarin, joten ei ne mitään yksisarvisia ole. Kovin vaan harvinaisia.
Onhan se yleisesti tiedossa ettei naisia kiinnosta yhtä paljon koodaus eikä tekniset alat muutenkaan. Omalla vuosikurssillanikin oli vain 1 naispuolinen, joka keskeytti opinnot vuoden jälkeen. Se on muuten aika mielenkiintoista että 60 ihmisen kursseillakin on usein kaikki miehiä.
 
Suosikkijoukkue
Tappara, Setämiehet
Dear Ek... Palstaveljet,

Olen useammastakin lähteestä saanut kuulla että vasenkätiset pelaavat suurimmaksi osaksi rightin mailalla. Itse olen umpilefti. Myös väittävät että vasurit ovat usein myös vasenjalkaisia. Paskat. En osuisi edes tyhjään maalin pilkulta, saatika että saisin palloon merkittävää vauhtia vasemmalla koivella. Yhä olen kuullut että varma keino tunnistaa vasuri on, jos näkee jonkun pitävän kelloa oikeassa ranteessa. Ja jälleen jotta mittä vittua? Jos siirtäisin aikakaluni oikeaan, menisin varmaan tilttiin ja kävelisin huonetta päästä päähän päästäen piip piip-ääntä. Niin ja jos joku aamu heräisin ja huomaisin muuttuneeni vasemmistolaiseksi ajatusmaailmaltani, toivoisin että joku tulisi apuun ja aivopesisi minut takaisin kuntoon. Jos ei onnistuisi niin suorittaisi lobotomian.
Onko minua johdettu harhaan vai olenko epänormaalli? Vasenkätisyyteni lisäksi siis.

T: Johnny, m30+. 182/95
 

holynordic

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, Україна
Dear Ek... Palstaveljet,

Olen useammastakin lähteestä saanut kuulla että vasenkätiset pelaavat suurimmaksi osaksi rightin mailalla. Itse olen umpilefti. Myös väittävät että vasurit ovat usein myös vasenjalkaisia. Paskat. En osuisi edes tyhjään maalin pilkulta, saatika että saisin palloon merkittävää vauhtia vasemmalla koivella. Yhä olen kuullut että varma keino tunnistaa vasuri on, jos näkee jonkun pitävän kelloa oikeassa ranteessa. Ja jälleen jotta mittä vittua? Jos siirtäisin aikakaluni oikeaan, menisin varmaan tilttiin ja kävelisin huonetta päästä päähän päästäen piip piip-ääntä. Niin ja jos joku aamu heräisin ja huomaisin muuttuneeni vasemmistolaiseksi ajatusmaailmaltani, toivoisin että joku tulisi apuun ja aivopesisi minut takaisin kuntoon. Jos ei onnistuisi niin suorittaisi lobotomian.
Onko minua johdettu harhaan vai olenko epänormaalli? Vasenkätisyyteni lisäksi siis.

T: Johnny, m30+. 182/95
En tiedä vastausta yhteenkään kysymykseesi, mutta jossain erilaiset perheet or whatever ohjelmassa sellainen ituhippiperhe ei voinut käydä ultrassa, koska se aiheuttaa heidän tietojen mukaan vasenkätisyyttä tulevalle ipanalle.
 

Blöö

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, Blues, Kiekko-Espoo
@Johnny B. Goode Mä kirjoitan ja syön vasenkätisesti, mutta käytännössä kaiken muun teen oikeakätisesti. Olen ilmeisesti "molempikätinen", koska ilmeisesti sillä on suuri merkitys, miten olen sattunut johonkin ensin tarttumaan. Tämä ei kyllä ilmene mitenkään loistavina kädentaitoina, pikemminkin päin vastoin. Tai no, normaalilla tasolla mennään. Mä heitän mökkitikkaa oikealla, mutta dartsia vasemalla kädellä. Osaan harjoittelematta kirjoittaa ihan ok myös oikealla kädellä, mutta kirjoitan aina vasemmalla. Eikä tämä niin harvinaista ole, harva vaan tulee maininneeksi asiasta.
 

sinikettu

Jäsen
Olen ilmeisesti "molempikätinen", koska ilmeisesti sillä on suuri merkitys, miten olen sattunut johonkin ensin tarttumaan. Tämä ei kyllä ilmene mitenkään loistavina kädentaitoina, pikemminkin päin vastoin. Tai no, normaalilla tasolla mennään. Mä heitän mökkitikkaa oikealla, mutta dartsia vasemalla kädellä. Osaan harjoittelematta kirjoittaa ihan ok myös oikealla kädellä, mutta kirjoitan aina vasemmalla. Eikä tämä niin harvinaista ole, harva vaan tulee maininneeksi asiasta.
Itse taidan olla molempijalkainen. Potkaisen palloa paremmin oikealla jalalla, mutta samalla olen käyttänyt esimerkiksi pituushypyssä ja korkeushypyssä vasenta jalkaa niin kauan kuin muistan. Vasen jalkani on myös vahvempi ja saan sillä esimerkiksi enemmän yhden jalan kyykkyjä tehtyä. Samoin koordinaatio on parempi vasemmalla jalalla ja jalkapallon kuljetus ja kikkailu luonnistuu paremmin vasemmalla jalalla. Toisaalta kun harrastelin joskus viitisen vuotta sitten aktiivisemmin potkunyrkkeilyä, niin tekniikka ja voima oikean jalan potkuissa on huomattavasti parempi.
 

Iisoppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, FC Lahti, Lahden Ahkera, LHS
Oikea- ja vasenkätisyys, jännä juttu. Olen omasta mielestäni täysin oikeakätinen mutta ala-asteelta saakka olen saanut kuulla että teen joitain asioita vasenkätisesti kuten solmin kengän nauhat, kerin langan kerälle ja ompelen käsin. En edes tajua että tuommoisissa on kätisyyttä. Opettajan mielestä minua oli vaikea opettaa kun en oppinut tekemään asioita ns. oikeinpäin. Pikku juttu, ei mitään merkitystä mihinkään oikeassa elämässä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös