No mutta eikös tuo hallitus ole markkinoinut tuota työajan pidennystä taikatemppuna joka automaattisesti parantaa kilpailukykyä x prosenttia läpi koko vientisektorin. Ja mitä tulee tuohon Uudenkaupungin tehtaaseen, en usko sen olevan mikään poikkeus. Koneet eli tuotantovälineet sen tuloksen tekevät melkein alalla kuin alalla joten sanoisin tuon olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. Työn hinta ei ole ongelma, työn tuottavuus on. Ja siihen ei lääkkeeksi auta työajan pidentäminen.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Ruutun alkukausi onnistui – hyökkääjä kiekkoilee Jukureissa kevääseen 2026 astiLue lisää »
-
Koeaika tuotti tulosta: Juuso Pulli jatkaa JYPissä kauden loppuunLue lisää »
-
Tähtimaalivahteja, kovaa laukova pakki ja hyökkääjiä läpimurron kynnyksellä − seuraa heitä Nais- ja TyttöleijonistaLue lisää »
-
Ruotsin, Sveitsin ja Tšekin kokoonpanot Karjala-turnaukseen – mukana 34-vuotias maajoukkuedebytantti, MM-kisakonkari ja yhdeksän Liiga-pelaajaaLue lisää »
-
Näin seuraat Karjala-turnausta – Katso koko ohjelma, joukkueet ja televisiointiLue lisää »
-
SHL-viikkokatsaus: Suomalaishyökkääjät mukana hyvässä ja pahassaLue lisää »
Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä
- Viestiketjun aloittaja Baldrick
- Alkaa
- 342 670
- 3 189
No mutta eikös tuo hallitus ole markkinoinut tuota työajan pidennystä taikatemppuna joka automaattisesti parantaa kilpailukykyä x prosenttia läpi koko vientisektorin. Ja mitä tulee tuohon Uudenkaupungin tehtaaseen, en usko sen olevan mikään poikkeus. Koneet eli tuotantovälineet sen tuloksen tekevät melkein alalla kuin alalla joten sanoisin tuon olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. Työn hinta ei ole ongelma, työn tuottavuus on. Ja siihen ei lääkkeeksi auta työajan pidentäminen.
En tiedä oletko käynyt Islannissa, Irlannissa tai Norjassa. Ihan samoja ongelmia viinan kanssa kuin Suomessa. Hyvin samanlaista humalahakuista ryyppäämistä. Hinnat onkin sitten merkittävästi Suomea kalliimmat. Se mitä jäi mieleen näistä maista oli perustelut, jotka olivat aika yhtenäiset: ei hyvä, mutta meidän on pakko. Eivät siis halunneet taloudellista ja sosiaalista riippakiveä maksimina.
Mutta kuten suomalaisen ansiokkaasti totesit, ei koske Suomea koska minimalistinen juttu. Jos joku on toiminut toisin ja saanut tuloksia ja paikannut menoreikäänsä, me täällä tienataan kuluilla. Joka vuosi.
En olisi muuten viitsinyt enää vastata, mutta joku voi ottaa kirjoituksesi todesta niin sen takia pientä infoa siitä mitä Suomen ulkopuolella samasta ongelmasta ajatellaan ja mitä sille tehdään. Fakta on se, että Suomi on alkoholinhinnoilla mitattuna ja suhteutettuna muuhun kalliiseen hintatasoon ja kehnoihin palkkoihin varsin edullinen maa.
***
Muista isoista talouden tervehdyttämistoimista ajaisin ennen kaikkea työantajien oheiskulujen leikkausta. Siitä oli jo puhetta. Entisenä työnantajana tiedän tasan tarkkaan sen, kuinka vaikeaa työllistäminen on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Varsinkin - lukekaa omalla vastuulla - nuori nainen on riski. Jos hän tulee raskaaksi (en tarkoita että olisin isä), äitysloma maksaa parilta kuukaudelta myös minulle ja sen jälkeen palkkaan sijaisen. Äitiyslomalla oleva työntekijä voi ilmoittaa kun hän palaa tehtäväänsä ja jos hän tulee äitiysloman aikana raskaaksi, hän voi palata vasta joskus kolmen vuoden päästä. Työnantaja on velvoitettu ottamaan takaisin vaikka kaikki tehtävät olisivat muuttuneet sata kertaa. Vastaavia asioita on paljon joilla on iso kustannusmerkitys 10-25 työntekijän yrityksissä saati sitten pienemmissä. Tärkeintä olisi kuitenkin saada työantajan maksamaa kokonaistuntihintaa ihan oikeasti alas.
Viimeksi muokattu:
kahden suunnan sentteri
Jäsen
En ole käynyt, mutta siksi meillä on Eurostat, jotta voimme vertailla maita ihan täältä kotisohvalta. Kyllä minulle sopii varsin hyvin että neuvottelemme poikkeukselliset tuontirajoitukset ja kaksinkertaistamme viinan hinnan, mutta ei sillä nyt vaan mitään miljardiluokan säästöjä voida saada. Tarve päihtyä on niin kova, että kyllä ihminen siihen keinot keksii lainsäädännöstä viis. Edelleen, kieltolakikin vain lisäsi alkoholihaittoja.
Ja fakta ja fakta... Price level indice = ostovoima- ja valuuttakorjattu indeksi:
Liitteet
Sovimme siis että olemme eri mieltä. Sinun mielestä tarve päihtyä on niin kova että asialle ei kerta kaikkiaan voi mitään ja valtio = veronmaksajat saavat vuosittain siitä laskun 5-15 miljardia euroa. Mikään ei auta. Se on siinä. Mitään ei voi tehdä.
Minun mielestäni kulutusta voi hillitä hinnalla ja kun siihen ovat ryhtyneet Norja (eurostatin 1), Islanti (eurostatin 2) ja Irlantikin (kärkipäätä eurostatillakin), tämäkin tie on mahdollinen kun haluaa karsia kustannuksia ja ongelmia. Näkemykseni on myös se että päihdepolitiikka on merkittävä osa onnistunutta talouspolitiikkaa. Toki voi käydä niin, että mainitut Norja, Islanti ja Irlanti ovat väärässä ja ongelmat vaan lisääntyvät koska - kuten osuvasti perustelet - kieltolakikin vain lisäisi haittoja.
En edelleenkään tiedä miten kieltolaki liittyy kirjoittamaani, mutta kaipa se liittyy koska kieltolaki. Näihin kuviin ja tunnelmiin kohti saunaa ja sieltä järveä. Taidan korkata olusen jos ei pari ja voisin maksaa niistä esimerkiksi 7.50 euroa kappale - koska kestävyysvaje!
Viimeksi muokattu:
kahden suunnan sentteri
Jäsen
Olemme siitä samaa mieltä, että voimme näillä esittämilläsi keinoilla kulutusta hillitä, mutta ero tulee sitten siinä, että uskon säästön suuruusluokan ulottuvan enintään satoihin miljooniin, ei missään nimessä miljardeihin kuten esität.
Lisäksi arvostan ihmisten oikeutta tuhota terveytensä omilla valinnoillaan ja Suomen tapaa kattaa nämäkin kustannukset yhteisvastuullisesti siinä määrin, etten kuitenkaan aktiivisesti olisi näitä toimenpiteitä ajamassa, eli korottamassa alkoholin tai puhdistettujen hiilareiden hintaa 300 %:lla, vaikka toisaalta se myös minulle sopisikin enkä vastaankaan panisi jos tutkimus tällaiseen suositukseen päätyisi.
Onneksi alkoholikulttuurimme sivistyy hurjaa vauhtia jo ihan itsestään, nykynuoriso omaksuu oikeasti kohtuukäyttöä (1 annos päivässä muttei joka päivä) siinä missä edellisiltä sukupolvilta se ei oikein ole onnistunut edes vähää alusta. Toki myös vanhempi väki on alkanut hiljalleen tajuta, että alkoholijuomilla on muutakin arvoa kuin päänsekoittajana.
Jos hyväksytään se, että Suomen talous on käsittämättömän katastrofaalisessa tilanteessa, mitkä ovat saman luokan massiiviset korjaustoimenpiteet?
Siis tilanteessa, jossa ns. kestävyysvaje on Suomen bkt:sta viiden merkittävimmän arvioijan mukaan luokkaa 9.5 miljardia ja seuraavan 15 vuoden sisällä eli vuoteen 2030 mennessä monissa suurissakin kunnissa ja kaupungeissa eläkeläisten osuus lähestyy sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan 50 prosenttia. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2020 koko maan huoltosuhteen arvioidaan olevan 62.8 ja vuonna 2030 hieman yli 70. Tämä tarkoittaa, että työikäisen väestön osuus väestöstä pienenee nykyisestä noin 65 prosentista alle 60 prosentin. Kun huomioidaan se, että työllisten määrä on jo suhteellisesti laskenut viimeiset 5-7 vuotta ja se, että julkisen sektorin kokonaiskustannukset ovat jatkaneet nousuaan vuodesta toiseen kuten on tehnyt myös julkinen velkaantuminen, mitkä ovat ne keinot joilla tämä suunta käännetään?
Heitin aiemmin, että mm. yllä oleva kokonaisuus huomioiden Suomen todellinen taloudellinen sopeutustarve on luokkaa 20 miljardia. Vuositasolla. Onko tämä edes käännettävissä ilman että Suomi eroaa eurosta? Ei ole, jos Väyryseltä kysyy. Mutta pystyykö kukaan esittämämään vakavasti sen, miten vuositasolla luokkaa 20 miljardia rahaa tehdään ilman devalvaatiota. Uppoaako Suomi vähitellen niin syvälle että Venäjänkin miehitys olisi pelastus?
Tiivistäen: kauanko Suomessa kuvitellaan, että ongelmat on vielä ratkaistavissa kunhan vähän lisätään työaikaa ja malttia muutenkin? Jos ihan suoraan sanon oman näkemykseni, Suomen talous ei ole enää pelastettavissa. Ongelmat ovat liian suuria ja niitä pahentaa koko ajan se, että Suomi on euroalueella nettomaksaja vaikka maan talous on ollut jo vuosi tilanteessa, jossa suomalaisten ostovoima on Länsi-Euroopan matalin ja ihmisten todellinen varallisuus allittaa kreikkalaisten ja varmaan kohta monen muunkin kansan keskimääräisen tason.
Niillä keinoilla joista tässä ketjussa on eniten keskusteltu, ylletään korkeintaan 1-5 prosentin korjaukseen kun korjausmäärän tarpeeksi lasketaan luku 100. Jotain tarttisi todella tehdä sillä hallitus näyttäisi askaroivan korkeintaan hieman suuremalla osalla, jollain 10-20 prosenttia. Joka ei tule riittämään mihinkään.
Siis tilanteessa, jossa ns. kestävyysvaje on Suomen bkt:sta viiden merkittävimmän arvioijan mukaan luokkaa 9.5 miljardia ja seuraavan 15 vuoden sisällä eli vuoteen 2030 mennessä monissa suurissakin kunnissa ja kaupungeissa eläkeläisten osuus lähestyy sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan 50 prosenttia. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2020 koko maan huoltosuhteen arvioidaan olevan 62.8 ja vuonna 2030 hieman yli 70. Tämä tarkoittaa, että työikäisen väestön osuus väestöstä pienenee nykyisestä noin 65 prosentista alle 60 prosentin. Kun huomioidaan se, että työllisten määrä on jo suhteellisesti laskenut viimeiset 5-7 vuotta ja se, että julkisen sektorin kokonaiskustannukset ovat jatkaneet nousuaan vuodesta toiseen kuten on tehnyt myös julkinen velkaantuminen, mitkä ovat ne keinot joilla tämä suunta käännetään?
Heitin aiemmin, että mm. yllä oleva kokonaisuus huomioiden Suomen todellinen taloudellinen sopeutustarve on luokkaa 20 miljardia. Vuositasolla. Onko tämä edes käännettävissä ilman että Suomi eroaa eurosta? Ei ole, jos Väyryseltä kysyy. Mutta pystyykö kukaan esittämämään vakavasti sen, miten vuositasolla luokkaa 20 miljardia rahaa tehdään ilman devalvaatiota. Uppoaako Suomi vähitellen niin syvälle että Venäjänkin miehitys olisi pelastus?
Tiivistäen: kauanko Suomessa kuvitellaan, että ongelmat on vielä ratkaistavissa kunhan vähän lisätään työaikaa ja malttia muutenkin? Jos ihan suoraan sanon oman näkemykseni, Suomen talous ei ole enää pelastettavissa. Ongelmat ovat liian suuria ja niitä pahentaa koko ajan se, että Suomi on euroalueella nettomaksaja vaikka maan talous on ollut jo vuosi tilanteessa, jossa suomalaisten ostovoima on Länsi-Euroopan matalin ja ihmisten todellinen varallisuus allittaa kreikkalaisten ja varmaan kohta monen muunkin kansan keskimääräisen tason.
Niillä keinoilla joista tässä ketjussa on eniten keskusteltu, ylletään korkeintaan 1-5 prosentin korjaukseen kun korjausmäärän tarpeeksi lasketaan luku 100. Jotain tarttisi todella tehdä sillä hallitus näyttäisi askaroivan korkeintaan hieman suuremalla osalla, jollain 10-20 prosenttia. Joka ei tule riittämään mihinkään.
Muuten voisin tähän ansiokkaaseen kirjoitukseen todeta, että fair enough, muutamaan asiaan haluan vielä puuttua.
Ensinnäkään en ymmärrä että miksi sinulla on tarve tehdä vastakkainasettelu työnhinnan ja uuden nuken rakentamisen välille.
toisekseen etkö näe työn hinnalla muuta merkitystä kuin viennin? Luulisi että vasemmistolaiset olisivat hyvinkin innokkaita siihen että julkisen sektorin kustannukset laskisivat jolloin samalla summalla voitaisiin työllistää suurempi määrä esim hoitajia.
kolmantena vaikka sopisimme että kaikki suomalaiset pomot on ihan tymiä, eivät ymmärrä, eivät osaa innovoida eikä tuotteistaa, niin jos tämä olisi sellainen paratiisi niin tokihan tänne virtaisi pääomaa fiksuilta ulkomaalaisilta, jotka tajuaa, osaa innovoida ja tuotteistaa, eikö?
ja viimeisenä kun nimittelet istuvaa hallitusta niin oletko todella sitä mieltä että heidän (Sipilän) osaamisensa on jo nähty? Entä oletko rehellisesti sitä mieltä että nykyisten puolueiden joukosta olisi löydettävissä kykenevämpiä nuken tekijöitä?
kahden suunnan sentteri
Jäsen
Tässä yksi näkökulma @Cobol, jolla päästään miljardiluokkaan.
Mikä Suomen energiapolitiikassa on vialla? - YouTube
Todelliset rakenneuudistukset, vrt. leikkaukset ja vanhojen rakenteiden tekohengitys joita Sipilän uuskielessä kutsutaan rakenneuudistuksiksi.
Mikä Suomen energiapolitiikassa on vialla? - YouTube
Todelliset rakenneuudistukset, vrt. leikkaukset ja vanhojen rakenteiden tekohengitys joita Sipilän uuskielessä kutsutaan rakenneuudistuksiksi.
kahden suunnan sentteri
Jäsen
Totuuden nimissä täydellinen vastakkainasetteluni on tahallaan kärjistetty, laittaahan tämä hallitus mm. 350 miljoonaa (vaimitäseoli) biotalouteen (johon se kai valitettavasti / oletettavasti laskee turpeen) samalla kun sitoo 5+ miljardia russovoimaan.
Vienti on ykkösprioriteetti. Ilman vientiä ei makseta hoitajien palkkoja (kuin velaksi) vaikka tekisivät kuinka halvalla.
Se että suomalaiset pomot juuri tällä hetkellä ovat tyhmiä on ihan ymmärrettävää eikä mitenkään erityisen tuomittavaa. Ei kukaan vedä, näitä juoksuanalogioita jatkaakseni, koko pitkää matkaa keulilla, vaan kehitys tapahtuu sykleissä, ja kilpailu takaa sen että vetovuoro välillä vaihtuu. Nyt kun maailma on siirtymässä hyvää vauhtia seuraavaan sykliin, tulisi järjestää sellaiset olot että seuraavat veturit, ne tähän sykliin sopivammat pomot, pääsevät taas porukan keulille. Kyllä ne ulkomaisetkin pääomat sieltä tulee taakse sitten kun on esittää jotain.
Ihmiskunta uuden aikakauden kynnyksellä | Ylen aamu-tv | TV | Areena | yle.fi
Markku Wilenius: Tulevaisuuskirja - Kirjat - Savon Sanomat
Ennen vaaleja kepun puheiden perusteella luotin uudistushaluunsa ja kykyynsä, petyin. Olen rehellisesti sitä mieltä, että kokkarit ja vihreät eduskunnan enemmistöön tarvittavin avuin perskekoa paremmin siihen pystyisi. Nyt kun vasemmiston (huom. ei sdp) pysähtynyt kello sattuu hetken olemaan oikeassa, niin ehkäpä sekin tällaisesta apupuolueesta menisi.
Viimeksi muokattu:
Hyvin vähän minulla tuohon huomautettavaa on - tai rehellisesti sanottuna ei juuri mitään. Tästä biotalousasiasta olen nyt pariin kertaan sanonut, että siihen olisi helpompi suhtautua positiivisesti jos työvoimakustannukset kotimaassa olisivat matalammat. Minä en ymmärrä että miksei siinä muuten kävisi niin että risut Tuotaisiin Venäjältä.
Työn hinnan keskiarvojen vertaaminen ei kerro koko totuutta. Jos BMW:n autotehtaalla maksetaankin korkeampia palkkoja kuin suomalaisella konepajalla, se ei näy suomalaisten kilpailukyvyssä mitenkään. Ainoa "lahjomaton" mittari on työttömyysprosentti. Mikäli yhteiskunta on kilpailukykyinen, jokaiselle työkykyiselle löytyy kyllä töitä.
Mille aloille? Nille samoille, joille maailman seuraavat miljoona työpaikkaa syntyvät. En tiedä mitä ne ovat, mutta tiedän 100% varmuudella, että maailmassa syntyy koko ajan uusia työpaikkoja. Vaikka niistä suurin osa syntyykin kehittyviin talouksiin, myös korkean palkkatason maihin syntyy ihan tarpeeksi työpaikkoja, että jokaiselle työhaluiselle suomalaiselle riittäisi tekemistä sellaisella palkkatasolla, jolla Suomessa pystyy elämään. Ongelma on, että suurin osa työpaikoista perustetaan jonnekin muualle.
Suomi selviää ongelmistaan vasta siinä vaiheessa, kun vapaaehtoiset työnantajat vapaaehtoisesti perustavat Suomeen tämän pienen kansan tarpeisiin nähden riittävän määrän työpaikkoja, joissa työn tekeminen on kannattavampaa kuin missään muualla. Mitään kikkoja ei oikeastaan ole. Työpaikat syntyvät sinne, missä se on kaikki olosuhteet huomioiden kannattavinta. Seuraavien vuosien aikana maailmaan syntyy miljoonia työpaikkoja, ja olisi täysin mahdollista saada niistä riittävä osuus Suomeen. Vähän yksinkertaistaen jokaisen työpaikan kohdalla sen täytyy olla kokonaistaloudellisesti kannattavampaa kuin missään muulla.
Pavlovin Koira
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Paikalliset, nykyinen ja entinen
Miksi minun pitäisi selittää tuota? En ole missään vaiheessa sanonut että kannatan työajan pidentämistä. En pidä sitä järkevänä ainakaan kaikilla aloilla toteutettina, joillakin kyllä. Olen vain sanonut että valtiovalta ja työmarkkinajärjestöt voivat vaikuttaa vain työn kustannuksiin, eivät työn tuottavuuteen paitsi todella pitkän tähtäimen toimilla kuten panostamalla koulutukseen (ja nythän ne toimet vaikuttavat pitkällä tähtäimellä tuottavuutta heikentävästi, ikävä kyllä).
Fiksuimmalta ja työmarkkinoilla realistisimmin toteutettavalta tuntuisi pitkä (esim. kolmen vuoden) nollasopimustupo minkä lisäksi työvoimakustannuksia pienennettäisiin kohtuullisella tuloverotuksen alennuksella.
Viimeksi muokattu:
Seison korjattuna, ymmärsin viestisi väärin. Lopusta viestistäsi täysin samaa mieltä paitsi siitä että valtiovalta voisi vaikuttaa työn kustannuksiin. Tämä kovasti markkinoitu yhteiskuntasopimus on loppupeleissä vanha kolmikanta ja hallitus voi toki tarjota sopijaosapuolille niin keppiä kuin porkkanaakin mutta siihen se valtiovallan rooli sitten jääkin. Olen hyvin pettynyt ja surullinen hallituksen keinoihin saada suomalaista työtä kilpailukykyisemmäksi. Jos työajan pidentäminen on hallituksen mielestä paras keino kilpailukyvyn parantamiseen niin alan menettää toivoni.
kahden suunnan sentteri
Jäsen
Videohan pohjaa ns. energiaprofessorityöryhmän kollektiiviseen näkemykseen josta lyhyemmin rapsa:
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/43024/Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla.pdf?sequence=1
ja pidemmin kirja:
Maamme energia | Into Kustannus | intokustannus.fi
Nopea käytännön esimerkki.
Perhana kun en nyt löydä tähän hätään kyseistä uutista (taloussanomat, tekniikka&talous, tmv. tässä kesällä), mutta luvut jäivät jokseenkin mieleen. Sadan eläimen maitotila, eli n. 50 lypsävää ja 50 vasikkaa. 6 kuutiota paskaa vuorokaudessa. Biokaasureaktorilla 100% omavaraisuus lämmössä ja 70% sähkössä. Investointikustannus n. 250 000e, takaisinmaksuaika alle 10v.
Karjatiloja on Suomessa yli 10 000, näitä laitoksia alle 50. Maailmalla on 1-2 miljardia ihmistä joilla ei ole varaa maitoon, lihaan tai ehkä sähköönkään nyt, mutta aikovat alkaa tuottaa ja kuluttaa näitä hyödykkeitä lähivuosikymmeninä.
Sama toimii tietty yhdyskuntalietteellä. Suomi on niiden harvojen joukossa joilta löytyy tarpeeksi osaamista, jolla saadaan lääke-, raskasmetalli-, yms. jäämät poistettua ja kaasutettu ihmispaska takaisin kiertoon viljapellon voimanlähteeksi.
Miksei tätä tehdä isosti veronmaksajien riskillä kuten ydinvoimaa? Koska energiapolitiikkaa ohjaa pääomavaltaisen teollisuuden varmat voitot, eikä kansantalouden kokonaisetu. Kehittyvään maailmaan yhdyskuntalietteen biokaasureaktorit toimittanee sitten joku Ruotsi, Tanska tai Saksa.
Ja tässä nyt vain yksi esimerkki. Sitten on ne risut, auringot ja tuulet sovelluksineen. Pelkkä nykyiseen risutavoitteeseen pääseminen vaatisi suuremmat investoinnit kuin perskeko on luvannut koko biotalouteen. Cleantech toki kuuluu aivan kaikkien juhlapuheissa, mutta kun veronmaksajien rahoja sitten kabineteisssa sijoitetaan niin siitä suhmuroinnista Kekkonenkin olisi katellinen. Tosin Kekkonen sentään taisi olla sen kansakunnan edun perään.
Kyseinen professorityöryhmän ulostulo on lähinnä keskustelunavaus, jonka keskeinen sanoma on, että energiapolitiikkaa pitäisi ohjata kansantalouden kokonaisetu kuten uusiutuviin Suomea voimallisemmin panostavissa maissa. Konkretiaa löytyy helposti.
Risujen keräily sun muu biokaasureaktoreiden betonivalu tulisi tietysti toteuttaa ei-markkinaehtoisena työllistämistyönä.
Hyvä video. Sinänsä. Katsottuani sen menin tekijöiden sivulle lukemaan vastauksia ja kysymyksiä. Tässä yksi vastaus:
"Toinen kotimaisuusastetta valottava esimerkki on tuulivoiman kotimaisuusaste. Tällä hetkellä Suomeen asennettaviin voimaloihin tulee osia lukuisista eri maista. Mitä enemmän tuulivoimaa Suomeen rakennetaan, sitä mielekkäämmäksi aivan liiketoimintaperustein rakentajalle tulee hyödyntää suomalaisia alihankkijoita. Kun alihankintaketjuihin on päästy mukaan, saadaan samat kotimaiset osat myös lähialueen voimaloihin. Mielekästä ei välttämättä olekaan kysyä, mikä on yksittäisen voimalan kotimaisuusaste, vaan kysyä, mikä on maailman ja tietysti ennen kaikkea lähialueen voimaloiden suomalaisuusaste."
Mikä sitten on todellisuus tuulivoimatuotannon takana? Valtion tuet. Eri laskelmien mukaan valtio maksaa tuulivoiman tuottajille vuosittaista tukea yhteensä 200-300 miljoonaa euroa laskutavasta riippuen. Hallituksenkin kaavailema bioenergian kehittäminen on varmasti oikean suuntainen näkemys, mutta sitäkään tuskin tehdään ilman mittavia valtion antamia tukia. Käy kuten tuulivoimankin: tukien takia anomuksia uusista tuulivoimaloista on moninkertainen määrä siihen nähden, mitä valtiolla oli alkujaan tarkoitus tuetusti käynnistää. Lopputulos on sitten se, että veronmaksajat upottavat 10 vuoden periodilla miljardeja uusiutuvan energian tukemiseen ensin verovaroin ja sitten tuotteiden hinnoista tai omassa sähkölaskussa kulutuksen mukaan. Tuulivoiman osuus on mitätön Suomen kokonaisenergian tuotannosta, mutta siihen upotetaan silti rahaa raskaalla kädellä:
Tilastokeskus - Energian hankinta ja kulutus 2013
Sentterin linkittämässä videossa esiteltävän uusiutuvan engergian tuotannon ongelma Suomessa onkin se, että se takaa omistajille aina saman tuoton riippumatta sähkön markkinahinnasta. Toki edellinen ei koske uusiutuvaa energiaa kokonaisuutena. Mutta esimerkiksi Talouselämän engergiaa käsittelevän kirjoituksen mukaan megawattitunnin 10 euron markkinahinta on tuulivoimayhtiölle yhtä hyvä kuin 80 euron markkinahinta. Vain veronmaksajan osuus vaihtelee. Takuuhinta on nyt tapauksesta riippuen 83.50 tai 105.30 euroa – yli kaksi kertaa markkinahinta. Sama tapahtuisi todennäköisesti myös bioenergian tuotannon osalta, joten sen sijaan että puhutaan miljardiluokan säästöistä, pitäisi puhua rehellisemmin miljardiluokan lisäkuluista.
Sähkönkulutus on Suomessa laskenut jo 10 vuotta johtuen teollisuuden alasajosta. Jotta valtio ei tukehtuisi veronmaksajineen tukimiljardeille tuotettuun energiaan, Fortumille olisi tullut antaa lupa Loviisa-3 rakentamiseen. Se vaan ei silloiselle hallitukselle sopinut. Sen sijaan käynnistettiin Rosatomin kanssa yhteistyö, jota vastustivat näkyvästi niin Olli Rehn kuin kaikki muutkin Suomen energian Venäjään kohdistuneesta riippuvuudesta huolissaan olevat sivullekirjoittanut mukaan lukien.
Vuosi siitä ja Olli Rehn junailee Fortumin vastoin sen toimitusjohtajan kantaa mukaan yhteistyöhön Rosatomin kanssa ja Fennovoima rakentaa uuden ydinvoimalan.
Länsimaista vain Suomessa mahdollista.
Viimeksi muokattu:
Muista en tiedä, mutta Irlannissa ei hinnat ainakaan suomalaisille Suomea korkeammat ole vaan aika samoissa. Kaupoissa siis. Ravintoloissa alkoholi onkin siellä selkeästi halvempaa, esim. olut pint n. 4-5 euroa kun Suomessa 0,4l pyydetään vähintään 5-6 euroa. Tulotasoon suhteutettuna voi ollakin kalliimpaa, mutta toisaalta Irlannin viralliset tulotilastot valehtelevat harmaan talouden yleisyyden vuoksi.
Aika yllättynyt ja pettynyt olen tästä vastauksesta. Yllättynyt siksi että vasemmisto on yleensä vastustanut vastikkeellista työttämyysturvaa ja etkös sinäkin kannattanut perustuloa? En ole tietoinen että millä mekanismillä voidaan pakkotyö siihen liittää.
pettynyt puolestani siksi ettei tätä ole edes tavoiteltu markkinaehtoiseksi hankkeeksi, vaan tällaiseksi kommunistihenkiseksi tekohengitykseksi (kyllä, sitä se juuri on). Mielenkiintoista ja hieman pelottavaa on ajatella että energiantuotanto olisi naapurimaiden sijasta riippuvainen kotimaisesta työttömien armeijasta. Kuulostaa turhan Kiinamaiselta minun makuuni.
kahden suunnan sentteri
Jäsen
Minä vastustan palkatonta pakkotyötä, kun sitä tehdään (pahimmassa tapauksessa ulkomaisten veroparatiisi-) osakkeenomistajien lukuun.
Varusmiespalvelus esim. on minusta ihan ok palkattoman pakkotyön muoto, niin kuin olisi tämä hanttihomma valtion energiasektorillakin.
Perustulolla ja porkkanalla jengi saataisiin hommiin, itse ainakin mieluummin keräisin perähikiällä risuja pienelläkin palkalla kuin sylkisin kattoon.
Minä puolestani en usko että näin saataisiin isoja massoja houkuteltua. Kaupunkilaiset eivät perähikiälle niin mielellään lähtisi ja työ olisi fyysisesti raskasta ja paskaista. Ja eikö nyt sinullekin fiksuna ihmisenä löytyisi järkevämpää tekemistä kuin savotta?
Tämä alkaa kuulostamaan enemmän pienimuotoiselta puuhastelulta kuin oikealta energiastrategialta.
kahden suunnan sentteri
Jäsen
Lähinnähän se risujen keräily on kuorma-auton lastausta ja ajoa, ja risut sattuvat sijaitdemaan juuri siellä metsässä jossa nuorten kuorma-autoilusta kiinnostuvien miesten työttömyys on huipussaan.
Kaupungeissakin työllistämistyölle olisi toki tilausta vaikka hoivan piirissä. Ideana siis se, että yhtäältä saadaan tehtyä sellainen yhteiskunnan tarvitsema työ joka ei markkinaehtoisesti tulisi tehdyksi, ja toisaalta säästetään ennaltaehkäisevästi osallistamalla lorvijat yhteiskunnan arkeen.
Puhutaan kuitenkin alueista ja ihmistä, joiden jäljiltä marjat ja sienet jäävät pelloille ja metsiin. Samoin uskon että maasta löytyisi markkinoita esim kotiintoimitetuille koivuhaloille jos hinta olisi järkevä.
Aloin vasta lukea tätä mielenkiintoista threadia, joten pahoittelut vanhaan viestiin hyppäämisestä. Mielestäni viestisi loppuosa on sisältämästään totuuden siemenestä huolimatta todella yksinkertaistava ja kapitalismin ajatusta vääristävä. On paljon syitä, miksi juuri sääntely kapitalismissa edesauttaa näiden too-big-to-fail -pankkien olemassa oloa (tähän esimerkkinä finanssikriisiin lääkkeeksi ja jälkihoidoksi annettu lisäsääntely, jonka raportointi- ja muihin vaatimuksiin vastaamiseen suurimmilla pankeilla on varaa, mutta jotka pienemmille toimijoille ovat täydellinen kuolinisku. Siis enimmäkseen niille toimijoille, jotka harjoittivat vastuullista toimintaa ennen kriisiä.) Lienemme kuitenkin yhtä mieltä siitä, että nämä liian suuret kaatumaan -tyyppiset rahoitusinstituutiot ovat haitallisia yhteiskunnalle, eikö totta? Samaten tappioiden sosialisointi ei kuulu kapitalismiin ja se on jo luomiensa insentiivien takia äärimmäisen haitallista.
Tuo viestisi alku nyt on aikamoista tulkintaa. Taloustiede ei valitettavasti ole (ainakaan vielä lähimainkaan) fysiikkaa, jossa voidaan empiiristen havaintojen perusteella tehdä oikeasti tarkkoja arvioita kausaalisuuksista ja todellisuuden luonteesta. Hataralla ymmärryksellämme syy-seuraussuhteista jo se, mitä empiirisesti tulee mitata, on kyseenalaista. Siksi elämmekin maailmassa, jossa suuri osa tutkijoista valitsee mittarinsa ja mittauksen kohteensa enemmän ideologiansa, kuin oikeasti kestävien tieteellisten perustelujen nojalla.
Viitateen keskusteluusi dana77:n kanssa, suosittelen sinua ja miksei muitakin lukemaan tämän kirjoituksen, jossa käydään mm. finanssikriisin syitä ja syyllisiä läpi vähän eri perspektiivistä kuin mitä liukuhihnalta tuotetuissa event-tutkimuksissa. Siinä näytetään myös syitä sille, miksi sääntely on ollut osa ongelmaa, enkä nyt näe että olisit esittänyt tai sinulla olisi esittää jotain substanssia tuota kiistämäänkään.
Kansasissa on muuten kokeiltu, miten hienosti menee, jos alennetaan veroja kybällä alentamatta samalla menoja - toimii kuin junan vessa:
The Brownback Crash Continues in Kansas | Mother Jones
Paging @kristian
The Brownback Crash Continues in Kansas | Mother Jones
Paging @kristian
Ehkä tämä on hyvä ketju myös tälle pohdinnalle. Kuten olen aiheesta kirjoitellut niin perheestämme löytyy 6-vuotias autistinen poika. Pidennetty oppivelvollisuus alkoi tänään eli pientä miestä kuljetetetaan taksilla erityiskouluun. (On sitten eri keskustelun aihe, että pitääkö veronmaksajien hiellä ja verellä ansaittuja euroja ylipäänsä pistää vammaisten lasten hyysäämiseen kun pari sataa vuotta sitten hyvin riitti kahlitseminen sinne pirtin nurkkaan, mutta anyway.)
Taksipalvelu on tietysti kilpailutettu, yksityisen firman hoitama ja kaaos. Pienen autistin kannalta ei ole ihan hyvä juttu, ettei juuri mitään tapahdu ennustetusti tai ennakoitavasti. No, IT-urallani päädyin prosessiasiantuntijaksi - ainakin siihen aikaan teknisellä alalla hyvin aliarvostettu, mutta oikeasti brutaalin keskeinen sektori. Omistin mm. melko ison asiakkaan problem- ja change-prosessit ja olin myös hiomassa ulkoistetun it-firman prosesseja yhteensopiviksi jättimäisen, monikansallisen it-yrityksen toimintatapojen kanssa. Prosessin toimivuus vaatii ymmärrystä niin asiakkaan liiketoiminnasta, it-systeemeistä ja muodollisista rooleista kuin konkreettisesta organisaatiostakin, ihmisistä. Yksityisellä sektorilla on pakko saada asiat toimimaan oikeasti, koska muu maksaa rahaa.
Tälläisessä kunnallisessa ulkoistamisessa kuitenkin hälventyy muutama hyvin olennainen linkki: loppukäyttäjän ja tilaajan välinen suhde ei ole läheinen, eikä tilaajalle ole kovinkaan valtavaa merkitystä loppukäyttäjän reaktioilla ja kokemuksilla ja ehdotuksilla. Myöskin on hyvin olennaista, että myös toimittajan ja loppukäyttäjän välinen suhde on hyvin etäinen, pitkälle johtuen tuosta edellisestä pointista. Seurauksena on sitten se, että prosessit heittävät vähän joka kohdasta, eikä ole juuri mitään merkittävää insentiiviä tai painetta hioa niitä toimiviksi. Toki voi vaahdota rehtorille ja opetusvirastolle tai taksifirmalle, mutta kukaan ei oikeasti omista prosessia, ole siitä vastuussa - paitsi ehkä sitten lopulta lööppien kautta.
Enkä ole kauhean varma siitä, etteikö tämä olisi pohjimmiltaan rakenteellinen, pysyvä ongelma. Miten muka voidaan varmistaa se, että palvelun laatua ja tehokkuutta oikeasti mitataan, kun tältä toiminnalta puuttuu kaikki luontainen paine aitoon tehostamiseen ja aitoon valvontaan? Aikoinaan tämän ratkaisutavan lanseeraus perustui pitkälti ideologialle, jota toki myös tuki tämän aihepiirin ulkopuolinen empiirinen kokemus: markkinat ovat erittäin tehokkaita ratkaisemaan markkinoille sopivia ongelmia. Tästä ei kuitenkaan loogisesti seuraa se, että markkinat olisivat tehokkaita ja laadukkaita tuottamaan niille epäsopivia palveluita.
Taksipalvelu on tietysti kilpailutettu, yksityisen firman hoitama ja kaaos. Pienen autistin kannalta ei ole ihan hyvä juttu, ettei juuri mitään tapahdu ennustetusti tai ennakoitavasti. No, IT-urallani päädyin prosessiasiantuntijaksi - ainakin siihen aikaan teknisellä alalla hyvin aliarvostettu, mutta oikeasti brutaalin keskeinen sektori. Omistin mm. melko ison asiakkaan problem- ja change-prosessit ja olin myös hiomassa ulkoistetun it-firman prosesseja yhteensopiviksi jättimäisen, monikansallisen it-yrityksen toimintatapojen kanssa. Prosessin toimivuus vaatii ymmärrystä niin asiakkaan liiketoiminnasta, it-systeemeistä ja muodollisista rooleista kuin konkreettisesta organisaatiostakin, ihmisistä. Yksityisellä sektorilla on pakko saada asiat toimimaan oikeasti, koska muu maksaa rahaa.
Tälläisessä kunnallisessa ulkoistamisessa kuitenkin hälventyy muutama hyvin olennainen linkki: loppukäyttäjän ja tilaajan välinen suhde ei ole läheinen, eikä tilaajalle ole kovinkaan valtavaa merkitystä loppukäyttäjän reaktioilla ja kokemuksilla ja ehdotuksilla. Myöskin on hyvin olennaista, että myös toimittajan ja loppukäyttäjän välinen suhde on hyvin etäinen, pitkälle johtuen tuosta edellisestä pointista. Seurauksena on sitten se, että prosessit heittävät vähän joka kohdasta, eikä ole juuri mitään merkittävää insentiiviä tai painetta hioa niitä toimiviksi. Toki voi vaahdota rehtorille ja opetusvirastolle tai taksifirmalle, mutta kukaan ei oikeasti omista prosessia, ole siitä vastuussa - paitsi ehkä sitten lopulta lööppien kautta.
Enkä ole kauhean varma siitä, etteikö tämä olisi pohjimmiltaan rakenteellinen, pysyvä ongelma. Miten muka voidaan varmistaa se, että palvelun laatua ja tehokkuutta oikeasti mitataan, kun tältä toiminnalta puuttuu kaikki luontainen paine aitoon tehostamiseen ja aitoon valvontaan? Aikoinaan tämän ratkaisutavan lanseeraus perustui pitkälti ideologialle, jota toki myös tuki tämän aihepiirin ulkopuolinen empiirinen kokemus: markkinat ovat erittäin tehokkaita ratkaisemaan markkinoille sopivia ongelmia. Tästä ei kuitenkaan loogisesti seuraa se, että markkinat olisivat tehokkaita ja laadukkaita tuottamaan niille epäsopivia palveluita.
Viimeksi muokattu:
Tämä on juuri näin. Niinkuin about 2 min sitten viereiseen ketjuun kirjoitin, niin "Mitä tarkemmin kustannukset kohdistuvat aiheuttajiin, sitä paremmin yksilöt niihin ratkaisuja löytävät. Jos valtio maksaa aina viulut, niin mitään kehitystä ei tapahdu koskaan". Tässä pitäisi siis antaa tuki suoraan loppukäyttäjälle, joka itse hoitaisi palvelun tilaamisen ja maksamisen. Alkaisi se linkkikin toimimaan.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy