Ilmoitukset

Nimimerkki Fremont provosoi porilaiskannattajia viime lauantaina Liigan otteluseurannassa. Siitä sai palkinnoksi viikon pelikiellon.

Nimimerkki Hedonist huilaa viikon provoilustaan Kärpät-Lukko otteluketjussa.

Nimimerkki Lemieaux huilaa viikon sääntöjen 6§:n perusteella. Rikkomus löytyy HIFK:n kausiketjusta.

Nimimerkki Tuen Vety miettii viikon mitä tarkoittaa hyvän maun käsite. Tuotos löytyy Liigan erotuomarien-ketjusta.

Nimimerkki Erkka Lapanen huilaa kuukauden provoisoinnissa, joka kohdistuu taas kerran Jokerit-kannattajiin. Viesti löytyy vapaan keskustelun Väkivallanteot-ketjusta.

Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

Viestiketju osiossa 'Vapaa keskustelu' , aloittajana RäpyläRepe, 29.07.2015 klo 19.44.

  1. RäpyläRepe Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    William "Bunk" Moreland
    Kun keskustelua Suomen taloudesta käydään milloin hallitusketjussa ja milloin EU-ketjussa, niin ajattelin avata aiheelle oman ketjun, jollaista ei Googlen avulla ainakaan löytynyt. Itseäni ainakin kiinnostaa keskustella Suomen taloudellisesta tilasta ja siitä, mitä sille pitäisi tehdä, jotta Suomi voisi taloudellisesti paremmin huomenna. Ketju siis koskee Suomen kansantaloutta ja sen tarpeita, sekä keskustella saa kehitysehdotuksista, nykypäivän ongelmista ja niin edelleen, varmasti arvon palstaveljet osaatte pysyä aiheessa tarvittavan määrän.

    Kerrottakoon, että itse olen erityisesti kansantaloudellisesti melko noviisi, joten minua kiinnostaa erityisesti oman tietopääoman kasvattaminen ja erilaisten näkökulmien kuuleminen, sekä niiden vertaileminen.

    Itse aloittaisin ajatuksellani siitä mitä Suomen kannattaisi tässä tilanteessa tehdä. Taloushan on loppujen lopuksi massapsykologiaa ja tietyllä tapaa itseään toteuttavaa toimintaa. Nyt ilmeisesti on talouden saralla tulossa/on jo muodikasta tämä "pikettyläinen" sekatalous, jonka tavoitteena on sosiaalisempi talouspolitiikka tuloerojen kutistamiseksi, sekä julkishallinnon ja tuloportaikon pohjimmaisen kastin taloudellinen vahvistaminen, jonka tarkoituksena on ruokkia markkinataloutta ja eritoten työllistää.

    Kuten sanoin, tällainen on kaiketi tulossa tai on jo muodissa näinä talouden murroksen aikoina. Pitäisikö Suomen osallistua vahvemmin tähän virtaukseen, sillä jos massat uskovat tämän olevan oikea tie ja Suomi on tämän suuntauksen aallonharjalla, voisi kuvitella tämän kasvattavan houkuttelevuutta investoijien parissa. Suurimmilta osin pääoma kuitenkin seuraa sinne, mitä julkisesti pidetään tulevaisuudessa kannattavana, kuten sanoin, itseään toteuttaen. Suomessa toki on jo suhteellisen korkeat verot hyvätuloisille, joten pelottaisiko esim. varallisuusveron palauttaminen liikaa, jolloin suomalainen pääoma karkaisi muualle? Itse en siihen jaksa uskoa, vaikka maastamuutto verotuksen takia onkin ollut tapetilla muutamien viime vuosien aikana.

    Varallisuusveron vastineeksi pohdiskelin sitä, että voisiko esimerkiksi arvopaperikaupan verotusta viilata alaspäin, jotta Suomen pörssi vilkastuisi ja houkuttelisi ulkomaista pääomaa, kun sijoittaminen on hieman edullisempaa ja omistukset likvidimpiä? En nopealla googlailulla löytänyt, että maksetaanko verot arvopaperikaupasta ulkomaisten sijoittajien osalta nimenomaan Suomeen vai miten tuo käytäntö menee, joten voi olla, että tässä menen metsään.

    Minua kiinnostaisi myös tietää tarkemmin jo EU-ketjussa keskustelluista infran parannuksista pitkällä tähtäimellä taloudellisesti kannattavina investointeina. Mitä Suomen kannattaa rakentaa juuri nyt ja miksi? Satsauksia satamiin, laajempi rautatieverkosto, Helsingin metro-/lähijunaverkoston kasvattaminen?

    Se on ainakin totta, että Helsinki kasvaa kovaa vauhtia ja pitää paikkaansa kaiken keskiönä Suomessa. Pitäisikö pääkaupunkiseudun kulkuyhteyksiä parantaa, jotta työvoiman liikkuminen molempiin suuntiin olisi tehokkaampaa? Pitäisikö tätä tehdä tasaisesti kaikkien suurempien kaupunkien ympärille?

    Olkaa hyvä, estradi on teidän. Minä koitan keskustella paremmin tietävien mukana ja heitellä ajatuksia/ideoita, jotka saattavat kyrvähtää tietämättömyyteeni tai sitten olla ihan harkittaviakin outside-of-the-box-ajatuksia. Katsotaan kumpia tulee enemmän, luultavasti ensimmäisiä.
     
  2. kristian Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    IFK - Muita ei oo
    Suomessa on yksinkertaisesti liian suuret julkiset menot tuloihin suhteutettuna. Ne ovat maailman korkeimmat kansantuotteeseen suhteutettuna.
    http://ek.fi/wp-content/uploads/suomessa_julkisten_menojen_BKTosuus_EUn_korkein_2014.pdf

    Sen lisäksi olemme Eurovankilassa, veroasteemme on täysin kestämätön (tappaa kotimarkkinoita ja lisää mm. ulkomaista verkkokauppaa) ja vientimme ei vedä kilpailukyvyn puutteen takia. Suomessa harjoitetaan äärimmäisen vasemmistolaista politiikkaa. Julkiset menot jatkavat edelleen kasvuaan, median valehtelusta huolimatta.

    Menot ovat kasvaneet lähes 50 Miljardilla Eurolla vuodesta 2004 (76 Mrd) - 2014 (120 Mrd), vaikka media kirjoittaa Suomen "kiristäneen vyötä" ja eläneen tooosi säästeliäästi. Nousuvauhti on ollut Euroopan nopeinta. Jopa Kreikka jää taaksemme.

    Julkisten menojen kehitys - Veronmaksajain Keskusliitto ry

    Kerrataan nyt vielä, ettei tulisi sitä kuvaa että Euro olisi syyllinen Suomen tämänhetkisiin ongelmiin.

    Tässä Euroopan Keskuspankin tilastoista faktaa.

    Julkiset menot:

    Saksa: v. 2000 923,4 miljardia euroa, v. 2013 1223,2 miljardia euroa, kasvu 32 %
    Suomi: v. 2000 63,9 miljardia euroa, v. 2013 113,2 miljardia euroa, kasvu 77 %

    Julkisen sektorin kokonaispalkkasumma :

    Saksa: v. 2000 169,8 miljardia euroa, v. 2013 208,9 miljardia euroa, kasvu 23 %
    Suomi: v. 2000 17,3 miljardia euroa, v. 2013 28,4 miljardia euroa , kasvu 64 %

    Euro itsessään ei ole syyllinen Suomen kilpailukyvyn romahdukseen ja teollisuuden pakoon. Viherkahelit energiaverotuksellaan, Matti Vanhanen, Jutta Urpilainen, Jyrki Katainen ja AY-liike etunenässä ovat sikailleet Suomen kilpailukyvyn viemäristä alas, aivan itse. Suomi liittyi yhteisvaluuttaan, joka olisi vaatinut maltillista, Saksaa seuraavaa palkkapolitiikkaa, mutta Suomi porsasteli julkisen sektorin palkat taivaisiin valtionvelkaa lisäämällä ja verotusta kiristämällä (lue: kotimarkkinoita ja yritysmaailmaa tappamalla). Teollisuus seurasi näissä raamiratkaisuissa mukana. Kaiken lisäksi soslaalimenomme ovat 2000-luvulla nousseet 33 Miljardilla Eurolla.

    Nyt me olemme kusessa ja syytämme siitä Euroa. Aika naurettavaa. Aivan sama kuin rapajuoppo syyttäisi Alkoa siitä, että se on myynyt juopolle viinaa. On se niin väärin, että enää ei pysty ryöstämään säästäjien rahoja devalvaatiolla. Ja mitä enemmän verotus kiristyy, sen nopeammin kaikki tuottava toiminta, pääomat ja teollisuus nostavat Suomesta lopullisesti kytkintä ja niin loppuvat nekin verotulot. Vähittäiskauppa siirtyy koko ajan enemmän ulkomaiseen verkkokauppaan.

    Nyt ovat vaihtoehtoina sisäinen devalvaatio (ei tule onnistumaan), hidas kuihtuminen ja konkurssi tai Euroero. Itse kannatan tässä tilanteessa Euroeroa (eli Paavo väyrysen esitystä). Paskat ovat housuissa ja nyt ei auta muu kuin kuivien vaihto alle.
     
    Viimeksi muokattu: 29.07.2015 klo 20.00
  3. RäpyläRepe Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    William "Bunk" Moreland
    Lainaus:
    Mistä kohti näet, että Suomen tulisi leikata menojaan? Miten keventäisimme verotusta, jotta se houkuttelisi vilkkaampiin sisäisiin markkinoihin ja jopa ulkomaisen pääoman virtaamiseen?

    Oman näkemykseni mukaan työttömänä lepäileminen on aivan liian helppoa, mutta monin paikoin Suomessa työllistyminen on melko hankalaa, verrattuna menneisiin vuosikymmeniin. Silti itse ainakin kannattaisin työttömyystukien leikkauksia täysin työkelpoisilta ihmisiltä, sekä korkeampaa vaatimustasoa työttömyystuen ansaitsemiseksi. Itse olen tällä hetkellä työtön ja väitän, että saan rahaa aivan liian paljon, jotta minulle ei tule pakottavaa tarvetta etsiä töitä. Tähän kuitenkin, että etsin töitä aktiivisesti, sillä minä koen arkeni tylsäksi ja sisällöttömäksi ilman työtä, sekä tottakai parempi tulotasokin kelpaa ja haluan muutenkin siirtyä elätettävästä elättäjäksi. Valitettavasti näin ei kuitenkaan kaikkien kohdalla ole, jotta enemmistöllä löytyisi todellinen halu työllistyä. Ihmiset, jotka laiskottelevat tarkoituksellisesti pitkäaikaistyöttöminä, ovat mielestäni ensisijainen kohde leikkauksien suhteen. Voisko siis yksinkertaisesti työttömien tukia leikata tai ainakin tehdä niihin kannustimia, jotta työllistyminen kasvaisi, julkiset menot pienenisivät ja tulot kasvaisivat veronmaksajien lisääntyessä? Tämä tuskin yksin riittää, mutta kuitenkin kasvattaisi työllistymisprosenttia, joka vähentäisi julkisia menoja ja vilkastuttaisi sisäisiä markkinoita.

    Toki tunnistan euron ongelmat suomalaiselle taloudelle (allekirjoitin väyryset), mutta vielä enemmän itseäni kiinnostaa, että mitä Suomi voi tehdä oman taloutensa kohentamiseksi euroeron ulkopuolelta, sillä varmasti työkalupakistä löytyy muitakin ratkaisuja, koska en ole lainkaan varma siitä, että kansanäänestyksen myötä Suomi tulisi eurosta eroamaan. Mielestäni olisi jopa melko huolestuttavaa, jos devalvaatio olisi ainut keino saada Suomen välttämään joko hitaan tai nopean kuoleman, enkä jaksa uskoa, että niin asiat lepäisivätkin.

    Itseni muuten yllätti Suomen sijoittuminen julkisissa kuluissa. Miten voi olla, että tuolla tavalla rahaa käytetään ja samalla leikataan koulutusbudjettia, kun se on yksi tärkeimmistä pitkänajan sijoituskohteista, joita maassamme on? Itse en hyväksynyt koulutusbudjetin leikkuuta ja olisin sen varjolla valmis kasvattamaan velkataakkaa, sillä Suomi ei nyt tai tulevaisuudessa tule kilpailemaan hinnalla, vaan osaamisella.
     
  4. dana77 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    vaikea selittää
    Lainaus:
    Pääsääntöisesti ei makseta Suomeen. En tiedä onko tästäjoitakin poikkeuksia eli kahdenvälisiä sopimuksia tiettyjen valtioiden kanssa (Saksa lähinnä mielessä).
     
  5. dana77 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    vaikea selittää
    Paradoksi tässä talouskeskustelussa on, että Suomen ja muiden EU-maiden ongelmat ovat sellaisia että niiden ratkaisemiseen ainoa keino olisi tiiviimpi integraatio, mutta sitä taas ei haluta (ja tunnetasolla se on minullekin vastenmielinen asia). Näitä ongelmia aiheuttavat siis verosuunnittelu, -kilpailu ja -kierto.
     
  6. kristian Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    IFK - Muita ei oo
    Lainaus:
    Kirjoitin jo palstalla aikaisemmin aiheesta monta vuotta sitten. Copy-pastetan aikaisemmat juttuni tähän.

    Tulonsiirtoihin on pakko puuttua. Ne lohkaisevat sen 70 Miljardia menoista, joka on suurin kakku. Eläkekatto ja jonkinlainen könttäsumma sosiaalitukiin (yhdeltä luukulta), niin että se tuki ei mahdollistaisi esimerkiksi asumista Leppävaarassa tai Kalasatamassa upouudessa kolmiossa, vaan joutilas joutuisi ottamaan hieman itsekin vastuuta elämästään (ja etsimään hänen budjetilleen sopivaa asumismuotoa - ja paikkaa. Tämä koskisi myös "kultamunia".)

    Julkisen sektorin palkat ovat nousseet 2000-luvun alusta 77 prosenttia, samaan aikaan kun Saksassa ne ovat nousseet 23%. Postitin tästä viitteet ja linkit aikaisemmin suoraan EKP:n tilastoihin. Eli palkanalennukset jonnekin 2005-vuoden tasolle tai raju työpaikkojen leikkaus lienevät tuolla vaihtoehtona.

    http://taloudentulkki.com/2014/03/27/valtio-jatkaa-palkkajohtajana/

    Budjettia tonkiessa löytyy vaikka minkälaista paskaa. Tässä nyt vain jäärvuoren huippuja:

    - 4H kerho: 4M€
    - Valtion Taloudellinen Tutkimuskeskus: 4M€
    - Valtionhallinnon kehittäminen: 70M€ (kuinka huonolla tolalla valtion hallinto voisikaan olla jos sitä ei joka vuosi kehitettäisi 70M€:lla??)
    - Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO: 9M€
    - Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan: 3M€
    - Arkistolaitos: 19 M€
    -Suomen Pankki (EMU-kytkennän myötä henkillöstötarpeeksi arvioitiin 12, siellä on 600!!!!)
    - Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille: yli 35 M€ eri ministeriöillä, ei sis. EU-jäsenmaksuja
    - Valtionavustus järjestöille: yht. 8M€ eri momenteilla
    - Taiteen edistämiskeskus: 5M€
    - Kansallinen audiovisuaalinen instituutti: 7M€
    - Valtionavustus tilakustannuksiin (kulttuuti): 29M€
    - Maanmittauslaitos: 50M€ (eikö Suomi ollutkaan jo kertaalleen mitattu vuosikymmeniä sitten?)
    - Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos: 17M€
    - Metsäntutkimuslaitos: 44M€
    - Liikenteen turvallisuusvirasto: 52M€
    - Geologian tutkimuskeskus: 38M€
    - Mittatekniikan keskus: 6M€
    - MEK: 10M€
    - Yleisavustus eräille yhteisöille ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseks: 24M€
    - Maakunnan kehittämisraha: 6M€
    - Maaseudun kehittäminen: 2M€
    - Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (siis tutkimusta, ei sairaanhoitoa): 68 M€
    - UKK-instituutti: 1M€
    - Suomen ympäristökeskus: 31M€
    - Avustukset ympäristöjärjestöille: 2M€
    - Metsähallitus: 29M€
    - Palkkiot ja muut menot valtionvelasta: 39M€ (tämä on siis korkojen lisäksi, eli kuka tienaa suoraan sillä että valtio ottaa lainaa?)

    Kysymys kuuluukin: Jos kaikki ylläolevat menot puolitettaisiin tai poistettaisiin kokonaan vuodeksi, huomaisiko suuressa mittakaavassa kukaan yhtään mitään? Jotain elintärkeää tuolla voi olla, enkä puutu siihen. Mutta aivan varmasti tuolllaisista instansseista löytyy tolkuttomasti läskiä ja suojatyöpaikkoja. Nämä pitäisi kaikki perata tarkalla kammalla läpi ja katsoa mikä on oikeasti tärkeää. Puhumattakaan jostain Ilmatieteen Laitoksen ja SYKE:n 700 työntekijän kolhooseista, mitkä olen tuonut esiin jo aikaisemmin. En edes viitsi aloittaa Kreikkalaisista kunnistamme - tai Ympäristöministeriön hallinnanalasta, jonka lonkeroiden tutkiminen on aivan silkkaa Pahkasikaa.

    Tällaista vastaavaa on vaikka kuinka paljon. Ja läski lähtee joka tapauksessa. Joko pannaan lähtemään tai itketään ja pannaan lähtemään. Parempi olisi, kun tekisimme sen vapaaehtoisesti.

    Lainaus:
    Menot kasvavat sellaista 3-4 Miljardin vuosivauhtia ja media kirjoittaa "säästöistä".

    Kaikkia veroja kerättiin vuonna 2009 73 Miljardia - mutta 2013 veroja oltiin kerätty jo 88 Miljardia. Silti koko ajan "kestävyysvaje" vain kasvoi. Eli mitä enemmän veroja kerätään, sen enemmän koneisto laittaa haisemaan. Tälle pitäisi saada loppu. Mutta asiasta ei edes keskustella. Puhutaan vain "leikkauksista" ja "vyönkiristyksistä", vaikka todellisuus on aivan toisenlainen. Se on todella hämmästyttävää.
     
    Viimeksi muokattu: 29.07.2015 klo 21.16
  7. kristian Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    IFK - Muita ei oo
    Lisäisin vielä, että Vasemmistolainen media kirjoittaa jatkuvasti Suomen sosiaalimenojen olevan vain "Eurooppalaista keskitasoa". Väite on aivan samanlaista hölynpölyä kuin puheet "säästöistäkin".

    OECD:n Social Expenditure Database (SOCX):n mukaan Suomen julkiset sosiaalimenot ovat jo maailman toiseksi korkeimmat.Ja eläkemenot nielaisevat tuosta vain kolmasosan, eli se vanha selitys "väestön ikääntymisestä" ei ihan riitä tätä kasvua selittämään.

    Social Expenditure Database

    Jos "pokalle" jää tuosta kakusta "keskitasoa vähemmän", niin kannattaisi varmaan selvittää, mihin ne fyrkat oikein menevät. Kyse on kuitenkin 70 Miljardin Euron kakusta (kun valtion ja kuntien vastuut ynnätään). Mediaa ei tällainen aihe kuitenkaan kiinnosta.
     
    Viimeksi muokattu: 29.07.2015 klo 21.14
  8. Kyynikko Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK / HJK + Porin Ässien sympatiakannattaja
    Suomen yksi ongelmista on se että täällä on liian vähän ns tuottavaa työtä tekeviä, mutta suuri ryhmä tuottamattomien asioiden parissa näperteleviä. Lisäksi kotona makaaminen on viime vuosina ollut liian kannattavaa suhteutettuna työntekoon. Toisin sanoen rahaa palaa enemmän kuin tämä yhä pienenevä ryhmä tuottavaa työtä tekeviä ehtivät saada aikaiseksi. Siksi Suomi on kierteessä jossa lainataan aina vaan lisää eikä loppua tule näkymään. Olemme siis Kreikan viitoittamalla tiellä, mutta sitä ei vaan tohdita myöntää. Meidän umpityhmät päättäjät kuvittelevat vain että veroja korottamalla saadaan velanotto seis, kun sen sijaan pitäisi leikata näitä turhia menoja kovalla kädellä.
     
  9. kristian Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    IFK - Muita ei oo
    Juuri näin. Itse olen viimeaikaisia touhuja katsoessa vittuuntunut aika lailla lopullisesti. Suomalaiset äänestivät porvarillisemman linjan puolesta ja sitten tulee Sipilä, joka nostaa välittömästi kaikkia mahdollisia kulutusveroja ja antaa kuoliniskun jo henkitoreissaan oleville kotimarkkinoille.

    Täydellinen kusetus. "Porvari"hallituksen ohjelma olisi missä tahansa muussa länsimaassa lähinnä Kommunistinen Manifesti.

    Ja Sipilä uhkaa vielä uusillakin veroilla: Veronkiristyksiä kutsutaan uuslukutaidottomien maassa leikkisästi "säästöiksi", "leikkauksiksi" ja "sopeutuksiksi".

    Sipilä: Lisää "leikkauksia" jos yhteiskuntasopimusta ei synny

    Kun varastan naapurin lompsasta satasen kaljarahaa, en kutsukaan sitä varkaudeksi, vaan "oman talouteni sopeuttamiseksi". Tuota tasoa meidän julkinen keskustelumme on.

    Muutenkin hallitusohjelma oli niin äärivasemmistolainen veneveroineen tms. että ei voi kuin ihmetellä. Miten yli 45% veroasteella voidaan kuvitella minkään terveen talouden pysyvän maan rajojen sisäpuolella? Massivisen virkamieskleptokratian ylläpitäminen on kallista hupia. Haavikkohan sanoi, että kaikki sosialistiset järjestelmät käyttäytyvät samalla tavalla ennen loppua... jossain vaiheessa Koneistolle ei riitä enää mikään, vaan se haluaa kaiken.

    Nytkin keskustelu pyörii lähinnä sen ympärillä, että mitä veroja seuraavaksi korotettaisiin. Kreikassa ja Espanjassa veroaste on 30%;n tuntumassa, mutta Suomilammas vain määkii ja maksaa mielellään heidänkin puolestaan.
     
  10. RäpyläRepe Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    William "Bunk" Moreland
    Eräs julkisen talouden ongelmista on myös niin sanottu budjetin loppuunkuluttaminen. Tämä on varsin yleinen tapa julkisella puolella, jottei määrärahat kutistu. Jos tämä ilmiö saataisiin jollain konstilla loppumaan, luultavasti määrärahatkin vastaisivat enemmän todellisuutta kuin tähän mennessä. Itse olen todistanut ja itseasiassa ollut saajapuolella (anteeksi) terveydenhuoltoon liittyvän julkislaitoksen projektissa, jossa heille piti hankkeeseen suunnitella nimi, logo ja nettisivujen visuaalinen ilme (lue: etusivun värit ja asettelu suurinpiirtein). Tästä saimme laskuttaa 5k+alv24%. He sanoivat suoraan, että nyt pitää saada määrärahat palamaan. Jälkeenpäin olen tunnollisena kansalaisena jopa tuntenut häpeää tästä, vaikka tuskin oma kieltäytymiseni olisi hirveästi muuttanut mitään, sillä sitten rahat olisi tuhlattu jonnekin muualle.

    Tällaisten tapausten myötä olenkin julkishallinnon osalta toivonut, että kunnat ja valtio palkkaisi muutaman yrittäjätaustaisen "tarkastajan" tsiigailemaan budjetteja, sekä niiden käyttöä, koska uskon, että suurimmilta osin niissä on erittäin paljon tehostettavaa, mutta tähän tunnutaan aivan liian vähän puututtavan. Uskon, että näissä pienistä puroista kasvaa virta, jolloin satatuhatta tuolta, miljoona täältä, onkin yhtäkkiä pottina erittäin merkittävä summa, joka olisi mahdollista säästää.

    Näiden pienempien yksityiskohtien lisäksi toivoisin vielä yleisempiä linjauksia ja esimerkiksi ehdotuksia tuohon infran kehittämiseen ja onko yleensä edes mielestänne kannattavaa kohdistaa resursseja näihin?

    Lainaus:
    Kuten jo aiemmin mainitsinkin, Suomessa on työttömällä aivan liian helppoa. Itse saan ilman ansiosidonnaisuuksia työttömyystukea ja itseäni harmittaa, että saan noin "paljon" kuin mitä nyt saan. Mielestäni linjan pitäisi olla se, että kaupan kassallakin työllistyminen olisi taloudellisesti erittäin kannattava vaihtoehto työttömyyden sijaan. Nyt jää vain jokunen hassu raha saamatta ja laiskat voivat lepäillä päivät, ei tarvitse kuin vähän puhua höpöjä Kelan tädille ja käydä kerran kahdessa vuodessa joku hitsarikurssi, jotta voi elellä muiden rahoilla. Työttömyystukien kutistamisella ja korkeammalla vaatimustasolla olisi mahdollista työkykyisille olisi mahdollista saada moni elätettävä elättäjien joukkoon ja näin myös työttömyys ei olisi henkilökohtaisen talouden kannalta yhtä kannattavaa kuin nykyään on.

    Muistelisin viitisen vuotta sitten kiertäneen jutun, jonka joku työttömäksi jäänyt rekkakuski oli kirjoittanut, kun tukia tulee saman verran jos olisi töissä, niin ei viitsi töihin sitoutua. Mielummin nostelee tukia ja käy silloin tällöin nollapalkalla ajamassa muutaman keikan, kun homma itsessään kelpaa, mutta työttömyys tarjoaa vapaaehtoisuuden. Hän siis tykkäsi työstään ja tekikin sitä lähes ilmaiseksi, mutta taloudellisesti hänelle olisi ollut kannattamatonta ruveta täyspäiväiseen työsuhteeseen. Ei missään asiat voi mennä näin...
     
    Viimeksi muokattu: 29.07.2015 klo 21.34
  11. kristian Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    IFK - Muita ei oo
    Yksi parhaista kirjoittajista on Pauli Vahtera Iltalehdessä. Hänen bloginsa ovat kaivelleet monin tavoin Suomen ongelmia. Harmi, että ne eivät saa samanlaista huomioita kuin jonkun edustajan humalassa tehdyt FB-päivitykset.

    Nämä ovat huippuhyviä kirjoituksia, jotka valottavat minusta hyvinä esimerkkeinä, mikä Suomessa on pielessä. Erno Paasililinnan vitsi siitä, että kansa on enää olemassa vain virkakoneistoa varten, on tullut todeksi.

    Vahtera: Sosiaalisen asuntotuotannon voitot suuremmat kuin SuperCellin
    Vahtera: Liikaa virkamiehiä, liikaa palkkaa, liikaa tuhlausta
     
  12. Pakkanen Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Lukko, Wild & Jokerit
    Hyvä avaus! Minuakin kiinnostaa oman tietopääoman kasvattaminen ja erilaisten näkökulmien kuuleminen.

    Lainaus:
    Mielestäni kaikkien suurempien kaupunkien kulkuyhteyksiä pitäisi parantaa. Olen saanut sellaisen päähänpiston, että Suomen tunnettavuutta pitää parantaa. Tunnen netin kautta yhden saksalaisen, joka aikoo käydä Ruotsissa (osittain nettiystävien takia), viimeistään kun tämä tunneli on valmistunut:

    Saksan ja Tanskan välinen tunneli sai EU-komission luvan – Kööpenhaminasta Hampuriin kahdessa tunnissa | Yle Uutiset | yle.fi

    Lainaus:

    Helsinki kaiken keskiönä Suomessa on minusta jopa hieman ärsyttävää. Toivottavasti vaikka Oulu, Tampere tai Turku keksii jotain "innovatiivista", jolla väkiluku lähtee nopeaan kasvuun. Mikä kaupunki rikkoo seuraavaksi 400 000 asukkaan rajan -- mistä tulee "Suomen Göteborg"?

    Muilla Pohjoismailla vaikuttaa olevan sijaintinsa puolesta valttikortteja. Suomen pitää keksiä keinoja kilpailla muita Pohjoismaita ja Eurooppaa vastaan. Ehdottaisin englantia viralliseksi kieleksi, ennen kuin joku järkevämpi maa toteuttaa senkin ennen Suomea. Pohjois-Amerikkaan, Britteihin, Australiaan ja Uuteen-Seelantiin halutaan muuttaa kielen (ja kulttuurin) takia. Suomen pitäisi mielestäni houkutella osaajia kyseisistä maista. Voi olla kyllä liian myöhäistä. En tiedä.
     
  13. RäpyläRepe Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    William "Bunk" Moreland
    Lainaus:
    Kiitos ja hyvä, että taloudesta löytyy muitakin kiinnostuneita "keltanokkia".

    Minä olen elänyt käsityksessä, että Helsinki on Suomen vetonaula ja keskus, johon vetovoimaa piisaa. Tämä ei tietenkään estä sitä, etteikö esim. Turusta voisi tulla "Suomen Göteborgia", mutta itse uskon enemmän Helsinkiin keskittämisen tässä talouden tilanteessa olevan parempi ratkaisu, kun olemassa olevaa vahvistetaan. Sitten, kun meillä menee paremmin ja siihen on resursseja, on mielestäni todellakin ajankohtaista miettiä, että miten lisäisimme vetovoimaa myös muihinkin suurkaupunkeihin. Helsingissä toistaiseksi sijaitsee kuitenkin kaikki tärkeimmät toimijat, joten Helsingin vahvistamisen uskoisin helpottavan tässä tilanteessa nopeammin Suomen taloutta kuin esim. Turun vahvistamisen. Sisämaan kaupunkien menestymiseen uskon vähemmän, paitsi ehkä jostain itärajaa lähempänä sijaitsevasta kaupungista voitaisiin tehdä itään suuntautuvan kaupan kulkupiste.

    Tuo englannin muuttaminen viralliseksi kieleksi on minun mielestäni itseasiassa loistava pieni tehoste Suomen viehätykselle, sillä käytännössähän lähes kaikki osaavat Suomessa englantia, mutta eivät vain uskalla tarpeeksi puhua. Taito on jo siis olemassa, joten hirveästi ei mikään muuttuisi, muuta kuin vasaran lyöminen päätöksen merkiksi ja lain kirjallinen muuttaminen. Uskoisin tässä tapauksessa toimimisen olevan tasoa "parempi myöhään kuin ei milloinkaan". Tämä tietysti helpottaisi myös maahanmuuttajien asemaa joiltakin byrokraattisilta osilta, jos englanti hyväksytään virallisena kielenä. Myös työllistyminen ja koulutus voisi olla helpompaa, jos englannilla pärjääminen mahdollistettaisiin ja uskoisin näin mutulla, että tämä ei raskauttaisi julkisrakenteita niin paljoa kuin mitä se tuottaisi.
     
  14. Byvajet Jäsen

    Lainaus:
    Työttömyydestä rankaisemisen pitäisi olla yhteydessä täyttymättömien työpaikkojen määrään. Mitä enemmän on faktuaalisesti todettuja työehtosopimusten mukaisia täyttymättömiä työpaikkoja, sitä pienemmäksi korvaukset pitäisi säätää. Puhelinmyynti, satunnaisia tunteja kassalla ja vastaavia en työpaikoiksi laske, koska ne eivät kuitenkaan ihmistä elätä vaan aiheuttavat ainoastaan turhaa paperinpyöritystä, kun osa toimeentulosta tulee sossusta ja osa työstä.

    Minulle on epäselvää, kuinka paljon on olemassa täysipäiväisiä työpaikkoja, joihin ei saada tekijää. Näitä työpaikkoja pitäisi mainostaa paremmin, jotta työnantajat ja työttömät kohtaisivat. Jos haluan tiedon nyt työpaikoista, joista puuttuu tekijä, mistä sen saan? Mol ei ole sellainen paikka (siellä ilmoitetut paikat täyttyvät).

    Koska kaupunkien työttömyys on korkeaa ja kasvamaan päin (etenkin pääkaupunkiseudulla), täytyisi kaupungistuminen poliittisella päätöksellä kieltää, kaupunkeja ruveta supistamaan ja ruveta sijoittamaan ihmisiä maaseudulle, missä asumisen kulut ovat edullisia. Tässä tulisi käyttää pakkokeinoja, eikä yhdenkään työttömän tulisi sallia asua kaupungissa kuin omalla rahalla. Niin ikään julkisista työpaikoista pitäisi siirtää pienempiin kaupunkeihin pääkaupunkiseudulta 70 %, jotta kaupunkien ulkopuolinen Suomi virkistyisi ja sinne syntyisi yrittämisen mahdollisuus. Ilman kuluttajia ei ole bisnestäkään. Pikkubisnes taas ei pääkaupunkiseudulla kehity, koska kuluttajien rahat menevät asumiseen.

    Nykymalli, jossa ihmiset pakotetaan muuttamaan pätkätöihin tai työttömiksi kalliisiin kaupunkeihin, on järjettömyydessään vertaansa vailla. Sitten maksetaan asumistuet ja muut elämisen kulut veronmaksajien pussista.

    Pahoin kuitenkin pelkään, että Suomen talouden tila ei muutu mihinkään, vaikka työttömät saataisiin tekemään paskaduunia. Sen verran pieniä ovat työttömyyden hoitoon kuluvat rahat ja sen verran pieni paskaduunin tekijöiden merkitys taloudelle. Ratkaisu on kehittyvä talous ja menestyvät yritykset, mutta milläs noita pystytät?

    Kaiken kaikkiaan näen tulevaisuuden lohduttomana. Keskiluokka kutistuu, heikko-osaisilta leikataan tukia, työttömyys lisääntyy, kuluttajia ei ole eikä oma yritteliäisyys siksi kannata. Suomi jakautuu nitkuttaviin luusereihin ja hyvin toimeentuleviin ja luuserien määrä kasvaa kasvamistaan.

    Ja Suomessahan on tietenkin tämä kummallinen tilanne, jossa julkisten palveluiden koko ei näytä olevan yhteydessä talouden yleiseen kehitykseen. Kaikenlaisia koulutusohjelmiakin on tuhansittain, vaikka yksinkertaiset hommat oppisi menemällä alan töihin.

    Sen verran vielä työttömien tilanteesta, että jos ihminen ei kahdeksaan kuukauteen löydä työtä, niin sen jälkeen hänet pitäisi voida sijoittaa "yhteiskunnan vihollisena" rankaisutyöhön esimerkiksi raivaustyöhön tai katujen siivoukseen. Tästä työstä ei tulisi maksaa palkkaa. Työttömyyskorvaus riittäisi.
     
  15. bebeto Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Tappara, Ylöjärven Ryhti
    Lainaus:
    Nuo Vahteran blogikirjoitukset ovat täyttä asiaa ja ihmettelen suuresti että ne on vaiettu kuoliaaksi. Olen kanssasi samaa mieltä siitä että julkisen sektorin menoja on karsittava nimenomaan vähentämällä byrokratiaa. Kun ns. Pekkaspäivät aikoinaan lanseerattiin oli ajatuksena että duunarien lomapäivät vastaisivat edes lähelle julkisen sektorin työntekijöiden lomien pituuksia. Nyt voisi olla paikallaan mätsätä julkisen sektorin keskipalkka vastaamaan teollisuustyöntekijöiden keskipalkkaa. Varsinkin nuo jutut Trafista saivat pinnan kiristymään.
     
  16. RäpyläRepe Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    William "Bunk" Moreland
    Lainaus:
    Ensimmäisestä osasta olen samaa mieltä, ehkä sillä huomiolla kuitenkin, että mikäli työpaikkoja ei ole niin osittain suurempi työttömyys joissain tapauksissa pakottaa yrittämiseen. Ehkä siis joku välimalli voisi olla poikaa, että suhteutetaan kuitenkin vapaisiin "kunnon työpaikoihin" tukien määrä, mutta samalla tehdään kannusteita yrittämiseen siihen kykeneville työttömille. Sillä niitä uusia vapaita työpaikkoja luodaan.

    Oma näkemykseni taas on se, että kaupungistumisen suhteen ei pidä lähteä kieltolinjalle, vaan pikemminkin mahdollistaa. Se myös työllistäisi, jos suurempien kaupunkien kulkuyhteyksiä parannettaisiin, jotta asuminen pystyisi leviämään laajemmalle ympäristöönkin ja työssä pystyy käymään siellä, missä sitä on tarjolla, mutta samalla taas suurkaupunkien työttömille olisi helpompaa kulkea ulospäin tekemään duunia. Oma valaistumaton oletukseni on, että tässä voittaisivat kaikki, vai mitä olet mieltä?

    Kolmannen kohdalla taas olen täysin samaa mieltä. Julkisen sektorin kuluja voisi leikata huomattavasti sillä, että vaadittaisiin enemmän työttömiltä. Vanhustenhoito, siivoamisduunit ja muut julkisen puolen duunit olisi mahdollista keventää helposti hyödyntämällä työtöntä ainesta paremmin kuin nykyisin. Monesti Suomessa tällä hetkellä työttömän ei tarvitse edes valita kulutuksenkohteitaan kovin tarkasti, kun raha riittää kuitenkin. Olisi mielestäni erittäin työllistymiseen kannustavaa, jos työttömyystuet laskettaisiin sille tasolle, ettei uusiin puhelimiin, sisustukseen tai ihan vain juomiseen olisi niin paljoa varaa kuin nyt on. Jos tämä kaikki on mahdollista nykyisten tulonsiirtojen piirissä, ei ihminen koe kiirettä työnhaulle ja mitä pitempään ihminen lojuu toimettomana, sitä enemmän hän passivoituu, joten voidaan puhua tietynlaisesta noidankehästä.

    Noin muuten, niin aiemmin oli joitain neuvotteluita Helsinki-Tallinna-välille rakennettavasta tuubista. Voisiko tämä projekti auttaa millään tapaa Suomen vientiä? Itse olen hieman epäileväinen, sillä luultavasti tässä projektissa työllistettäisiin enemmän virolaisia, koska tekevät halvemmalla, sekä suomalaiset tuotteet ovat taas Baltiaan ja Puolaan liian kalliita, kun taas näiden maiden vienti Suomeen todennäköisesti kasvaisi. Tottakai helpottaisi kulkua ja näin, mutta hyödyistä olen vielä vähän epäileväinen, jos Suomella olisi aikomuksia sijoittaa tähän merkittäviä summia. Jos pääoma projektille tulee pääosin muualta, voisin olla avoimempi.¨

    Edit. Vahteran blogi lisätty yläpalkkiin kirjanmerkkeihin, vaikka nuo tekstit aiheuttavatkin enemmän mielenpahoittamista, mutta eipä tässä tapauksessa pidä viestinviejää ampua. Olen hieman ymmälläni siitä, etten hänen esilletuomiin asioihin ole törmännyt ennen eilistä. @kristian kuitenkin sai minut tutustumaan hänen muuhunkin tuotantoonsa kuin kirjoitukseen maahanmuuttajista ja kiitos siitä. Vahterasta on tulossa kovaa vauhtia minulle Suomen talouden ja politiikan Pentti Matikainen, hyvässä mielessä.
     
  17. Pakkanen Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Lukko, Wild & Jokerit
    Lainaus:
    Haluan vielä jatkaa tästä aiheesta, koska olen innostunut @bebeto:n EU-ketjussa linkittämästä dokkarista Ulkolinja: Taloustieteilijöiden totuudet | TV | Areena | yle.fi

    Esiselvityksen mukaan tuubi kannattaisi. Tämä on kuitenkin iso mutta? "Hinta-arvioksi tunnelille esiselvitys arvioi 9–13 miljardia euroa. Jotta hanke saataisiin kannattavaksi 35–40 vuoden lainan takaisinmaksuajalla, hankkeen pitäisi saada julkista tukea 40–50 prosenttia kustannuksista."

    "Alustavan aikataulun mukaan tunnelin valmistumisvuosi voisi olla vuoden 2030 jälkeen."

    Toivottavasti Viron, joka yrittää kovaa vauhtia olla "Pohjoismaa", elintaso nousee. Ja ainakin minä haluaisin käydä Puolassa festareilla ja keikoilla, ja he voisivat käydä täällä. Toivon vain ettei Suomi jää hankkeiden kanssa vuosia jälkeen. Loppuun vielä lainaus:

    Lainaus:
     
  18. bebeto Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Tappara, Ylöjärven Ryhti
    Lainaus:
    Mielenkiintoinen oli kyllä tuo dokkari, siksi sen linkin laitoinkin jotta mahdollisimman moni sen katsoisi. Sinä näytät olevan varsin tuore kirjoittaja joten tervetuloa joukkoon. Minua kiinnostavat talousasiat kuin myös muut yhteiskuntaan vaikuttavat asiat, puoluepolitiikka ja poliitikot taas eivät juurikaan. Taloustiede ei ole eksakti tieteenala ja mielipiteisiin ja näkemyksiin vaikuttaa kovasti se tulevatko ne oikealta vai vasemmalta. Itselleni on aivan yhdentekevää mistä ilmansuunnasta hyvä idea tulee. Täällä on hyviä talousasioista keskustelijoita, noin äkkiseltään tulee mieleen @dana77 , @mjr , @Cobol , @PTS nyt ainakin. Sitten on muutama nimimerkki jotka ovat kaivautuneet niin syvälle omiin poteroihinsa, kuka oikealle kuka vasemmalle, että heidän kanssaan keskustelu on tuulimyllyjä vastaan taistelua. Myös nimimerkki @MustatKortit on mainio keskustelija mutta osallistuu harvemmin talousasioihin keskittyvään keskusteluun. Vaikka nuo Pikettyn teoriat tyrmätäänkin amerikkalaisten taloustieteilijöiden toimesta virheellisinä niin kyllä niille ymmärtäjiäkin löytyy. Katsotaan viriääkö aiheesta keskustelua vai ei. Lisätään vielä että on harmi ettei tuota Pikettyn viimeisintä ole käännetty suomeksi, käsittääkseni.
     
    Viimeksi muokattu: 30.07.2015 klo 16.19
  19. dana77 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    vaikea selittää
    Lainaus:
    Minä voisin omana käsityksenäni esittää, että Pikettyn teoria ei ole suoranaisesti virheellinen, mutta se ei myöskään ole täydellinen. Toisinsanottuna teoria pitää paikkaansa, mutta vain tiettyjen reunaehtojen puitteissa. Uskon, että tulonjaon tasaaminen kasvattaisi talouskasvua maissa joissa tulonjako on hyvin epätasainen, kuten esim Yhdysvalloissa, mutta en ole ollenkaan varma että se pätisi tasaisen tulonjaon maissa kuten Suomessa. Suomen talous ei nytkään voita Yhdysvaltoja per capita, vaikka täällä tulonjako on merkittävästi tasaisempi.

    Daespoo on tälle esittänyt nähdäkseni tälle tuossa ihan validin perusteenkin:
    Lainaus:
    Viimeksi kun asiasta keskusteltiin esitin tällaisen kysymyssarjan, mutta en vastauksia näihin saanut.
    Lainaus:
    Henkilökohtaisesti en ole innokas tekemään merkittäviä muutoksia järjestelmään, joka koostuu useista tekijöistä miettimällä pelkästään tiettyjen tekijöiden korrelaatioita. Jäätelön syönnin kieltämisellä ei estetä hukkumiskuolemia, vaikka kuukausittaisella jäätelönsyönnillä ja hukkumiskuolemilla vahva korrelaatio onkin.
     
  20. MustatKortit Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
    Lainaus:
    Tuo ensimmäinen lause sisältää syyn jälkimmäiseen, siis osallistumattomuuteeni. Keskustelu pyörii samoilla jengoillaan.

    Yksi huomio kuitenkin. Eilen käytiin mielenkiintoinen keskustelu yhteiskuntasopimuksesta A-studiossa. Keskustelun aikana puheenvuoron sai moni taho, sopimuksen puolesta olivat niin talouden asiantuntija, palkansaaja, pk-yrittäjä, sataman johtaja, työtön (tosin varovaisesti), kuin myös entinen demariaktiivi Ulpu Iivari.

    Näistä jopa viimeisin oli sitä mieltä, että ay-liike voisi nyt miettiä vähän tarkemmin sitä, että elämme moderneja aikoja, ei ole syytä kaivautua poteroon. Samaa sanoi myös Porin sataman johtajatar.

    Olisiko syytä saada jo sopimus tehtyä, ihan kunnollinen sellainen, eikä mitään vesitettyä versiota. Tekee tässä maassa sitten mitä tahansa työtä, niin näyttää siltä, että sopimukseen suhtaudutaan suosiollisesti. Myös "työn suojelijoiksi" itsensä julistaneet voisivat osallistua talkoisiin.
     
  21. kristian Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    IFK - Muita ei oo
    Miksi ei sanota suoraan, että tulonsiirtoihin on pakko puuttua? Meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa tällaiseen menotasoon, ilman että jostain nopeasti löytyy valtavat öljyesiintymät.

    Tässä muutamia kammottavia kuvia Suomen taloustilanteesta Tilastokeskuksesta ja Eurostatilta.

    Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos

    Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo

    teollisuustuotannon (BCDE) työpäiväkorjattu muutos edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta,

    Suomi on ohittanut sosialistisen Ranskan julkisten menojen BKT-osuudessa

    Yksi käppyrä näyttää silti edelleen nousua. Nimittäin tämä.

    Rahamääräiset sosiaalietuudet, 1. vuosineljännes
     
  22. bebeto Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Tappara, Ylöjärven Ryhti
    @dana77 , vertaaminen vuotta -92 vuoteen -07 ei mielestäni todista sitä että tuo kehitys olisi jatkunut samanlaisena. Koska talous kyykkäsi kiitos jenkkipankkiirien emme saa koskaan tietää mitä talouskehitykselle olisi tapahtunut jos tuloerot olisivat jatkaneet kasvamistaan. Mitä tulee tuohon tekemääsi kysymyssarjaan niin voin vain arvailla koska en ole taloustieteilijä. Uskon kuitenkin että jollain tasolla on saturaatiopiste jonka jälkeen talouden kehitys pysähtyy. Sitä kuinka suuret nuo tuloerot ovat sillä hetkellä en lähde arvailemaan. Harmi kun Friedman kuoli ennen tuota suurta bailoutia, häneltä olisi voinut jatkoaikamaiseen tyyliin kysyä että mitens tuo finanssisektorin sääntelyn purku onnistui niinkuin omasta mielestä. @MustatKortit , ymmärrän nihkeytesi osallistua taloutta käsitteleviin keskusteluihin, samasta syystä välttelen noita politiikkaketjuja.
     
  23. kahden suunnan sentteri Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    KooKoo
    Lainaus:
    Ajattelin, että täytyypä lukea ne laput vielä jos vaikka osaisin vastailla, mutta sitten se on jäänyt. Ei kuitenkaan ole unohtunut, kyllä varmaan joskus vastauksesi saat.
     
  24. bebeto Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Tappara, Ylöjärven Ryhti
    Lainaus:
    Tottakai nuo rahamääräiset sosiaalietuudet jatkavat nousuaan koska talous kyntää ja jatkuvasti tulee uusia irtisanomisia. Siitä olen kanssasi samaa mieltä että julkista sektoria tulee keventää ja byrokratiaa karsia. Ja kiitos noista linkeistä blogeihin, olivat varsin avartavaa lukemista. @MustatKortit , totta on että ay-liikkeen tulisi siirtyä tälle vuosituhannelle ja jonkinlainen yhteiskuntasopimus tarvitaan. En kuitenkaan näe että työajan pidennys sadalla vuosityötunnilla on vientiteollisuuden pelastus. Tuosta toisesta Vahteran blogikirjoituksesta kävi ilmi että tässä maassa on 70 tulevaisuustutkijaa mutta hallituksen tärkein visio on tehdä kilpailukykyhyppy työaikaa pidentämällä. Siis nyt kun työtä on tarjolla entistä pienemmälle porukalle.
     
  25. dana77 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    vaikea selittää
    Lainaus:
    Finanssikriisi aiheutui siitä, että sosiaalisin perustein myönnettyjä eli säädeltyjä sub-prime luottoja tarjottiin ihmisille, jotka niitä eivät olisi muuten saaneet. Nämä lainat sitten paketoitiin ja markkinoitiin eteenpäin. Jos ei olisi ollut muita kuin markkinataloudellisin perustein myönnettyjä lainoja, niin olisiko vastaavaa romahdusta nähty?