Sijoitusvinkkejä?

[Lomppi]

On, tuottoindeksi ja ns. pelkkä indeksi. Tuottoindeksissä on osingot uudelleensijoitettuna mukana. Määrittele tuo monet ETF:t? Kun jenkeissä jaetaan yleisesti 4x vuodessa osinkoa, eikä sellaisen salkun muodostaminen ole kovin vaikeaa että joka kuukausi tulisi osinkoja. Tämä 1x vuodessa osingot taitavat olla enemmän eurooppalainen (vai pohjoismaalainen?) tapa.

Enkä kyllä äkkiseltään muista yhtään ETF:ää jossa luvataan joku minimijako%

@Valioyksilö se norske bank vai mikä oli, 1.75% korko taitaa olla tällä hetkellä. Norjan talletussuojan piirissä. Pitäisi olla helppoa ja varmaa (joskin pientä) tuottoa.

Juu tarkemmin muistellen kyseessä taisikin olla jokin indeksirahasto, ei ETF, jotka maksaa jotain ennalta määriteltyä minimituottoa.

Voi johtua tosiaan tuosta, että osinkoja jaetaan myös kesken tilikausien (ja eihän tilikausi tosiaan aina ole 1-12/xx), että olen ymmärryksessä, että maksavat tasaisin väliajoin, esim. kuukausittain tuottoa nuo etf:t.

Mites muuten jos on osingot uudelleen sijoittava vaikka USA etf ja rahaston kotimaa on Euroopassa. Jenkkeihinhän pitää maksaa lähdevero 15%, jota rahasto ei kai voi saada takaisin. Silloinhan tuollainen ETF jää automaattisesti jälkeen tuottoindeksistä. Lienee huomioitu käppyröiden esityksessä tämä jo valmiiksi?

 

[MPN]

Mites muuten jos on osingot uudelleen sijoittava vaikka USA etf ja rahaston kotimaa on Euroopassa. Jenkkeihinhän pitää maksaa lähdevero 15%, jota rahasto ei kai voi saada takaisin. Silloinhan tuollainen ETF jää automaattisesti jälkeen tuottoindeksistä. Lienee huomioitu käppyröiden esityksessä tämä jo valmiiksi?

Yleensä ei, tai riippuu toki siitäkin että kuka on käppyrän tehnyt. Mutta kyllä, 15% lähdevero menee. Tosin jos jenkkiyhtiöiltä on osinkotuotto vaikka 3% ja tuosta otetaan se 15% pois, niin osinkoja tulee reilu 2.5%. Verrattuna siihen että itse ostaisit noita yhtiöitä, niin osinkoja tulisi 2.1%. Isharesin core sepe-etf:n kulut taisivat olla 0.07%, eli veroetu on silti merkittävä osingot uudelleensijoittavilla. Ja moni eurooppalainen etf on "Irlannista", jolloin EU:n sisällä ei lähdeveroa ole. Eikä muuten jenkkiläinen etf joka sijoittaa eurooppaan maksa lähdeveroa tännepäin. Eli vittumainen yksisuuntainen etu.

@Edustaja Ei nyt ihan noinkaan. On näidenkin joukossa hyviä yhtiöitä, ongelmiakin toki on jos tulisi massalunastamiset. Mutta ei kannata nyt ihan turhaan pelotella.

Nyt menee vihkooon pahasti.

1) kaupankäyntikulujen ero ei todellakaan ole 1% kuin ainoastaan pienillä summilla euroopan ulkopuolelle
2) kk-kulujen ero ei kumuloidu, ts. sitä ei makseta säännöllisesti
3) Vertauksesi asuntolainen korkoon on täysin eri asia eli ei edes lähellekkään sama.

1. En tiedä mitkä sinulle ovat pikkusummia ja onhan Saksaankin NN:llä kalliit kulut, jos miettisi että joka kuukauden palkasta ostaisi sieltä jotain. (En nyt muista oliko tämä alkuperäiseen keskusteluun liittyvä vastaus, mutta toivotaan niin).
2. Yksinkertainen esimerkki, sijoitat 100€ 0% kuluilla ja sijoitat 100€ 1% kuluilla. Osake nousee 10x, 0% kuluilla sinulla on 1000€, 1% kuluilla 990€. Tuota tarkoitin, eli osa efektistä menee hukkaan kulujen eron takia. Ja helpoin keino vaikuttaa omiin tuottoihini on minimoida veroja sekä kuluja. Typeräähän se olisi maksaa tästä turhaa.
3. Tarkemmin mietittynä parempi ero olisi se toisessa lainannosto maksu olisi 1% ja toisessa 0% koko pääomasta. Pahoittelut tuosta aiemmasta.

 

[Lomppi]

Yleensä ei, tai riippuu toki siitäkin että kuka on käppyrän tehnyt. Mutta kyllä, 15% lähdevero menee. Tosin jos jenkkiyhtiöiltä on osinkotuotto vaikka 3% ja tuosta otetaan se 15% pois, niin osinkoja tulee reilu 2.5%. Verrattuna siihen että itse ostaisit noita yhtiöitä, niin osinkoja tulisi 2.1%. Isharesin core sepe-etf:n kulut taisivat olla 0.07%, eli veroetu on silti merkittävä osingot uudelleensijoittavilla. Ja moni eurooppalainen etf on "Irlannista", jolloin EU:n sisällä ei lähdeveroa ole. Eikä muuten jenkkiläinen etf joka sijoittaa eurooppaan maksa lähdeveroa tännepäin. Eli vittumainen yksisuuntainen etu.

@Edustaja Ei nyt ihan noinkaan. On näidenkin joukossa hyviä yhtiöitä, ongelmiakin toki on jos tulisi massalunastamiset. Mutta ei kannata nyt ihan turhaan pelotella.

Juu kyllä nuo päällisin puolin näyttää aika yksinkertaisilta ja vaivattomilta tuotteilta passivisele sijoittajalle. Lähinnä tuo kysymys osingoista ja niiden vaikutuksesta etf:n hintaan molemmilla malleilla mietitytti.

Oli miten oli, ei tuota osingot ulos jakavaa saa kyllä millään mallilla kannattavammaksi kuin osingot sijoittavaa. Sitten kun haluaa tuolta kassavirtaa niin onhan siinä toki myymisen vaiva tuossa kasvuosuudessa.

Ps. Tuo SP500 0,07% kuluilla on itselleni liian kallis ainakaan joka kuukaudelle kun pitää muuallekin olla varaa hajauttaa. Otan luultavammin sen min volatility -mallin. Sopii paremmin talouteeni, eikä siinäkään ollut kulut kuin 0,20%. Tai voisihan sitä toisaalta ottaa tuota kalliimpaa vähäkuluisempaa, mutta vähän harvemmin. Jostain luin, että low vol osakkeet olisivat kyllä tuottaneet keskimäärin sp500 indeksiä paremmin. Tiedä häntä.

 

[MPN]

Noh sanoisin että tärkeintä on aloittaa se sijoittaminen, juurikin pienillä kuluilla oleviin indeksirahastoihin (myös pörssinoteerattuihin) on valtaosalle luultavasti se järkevin ja helpoin vaihtoehto.

 

[MPN]

Oravahan on jo pari vuotta "tiedetty" kusetukseksi. Oli ne saatanan vaihtovelkakirjalainat, jotka UB(?) lunasti samantien ja löi laitaan, itse liiketoiminnan rahavirta ollut lähes kokoajan negatiivinen (pari kvartaalia taisi plussalle nousta). Tuossahan pelataan niille orava välitykselle (samojen omistajien toinen yhtiö, joka taisi hoitaa asuntojen hallintaa yms) isot rahat. Järkyttävän kovat kulut. Pörssilistautumisesta lähtien ollut epäilyksiä ilmassa tuon suhteen. Muutenkin putkiremonttipommien yms ostaminen muuttotappiokunnista ei kuulosta kauhean järkevältä (kärjistettynä). Ja itse en myöskään S-pankin(?) asuntorahastoa käytä. Itsellä on Vanguardin REIT ETF:iä.

 

[Huerzo]

Tuossahan pelataan niille orava välitykselle (samojen omistajien toinen yhtiö, joka taisi hoitaa asuntojen hallintaa yms) isot rahat. Järkyttävän kovat kulut.

Ei liity Oravaan, mutta samanlaista toimintaa näkyy joskus myös joukkorahoituspuolella "sarjayrittäjien" toimesta. Haetaan rahoitusta yritykselle A, joka hakee rahoja vaikkapa joogahuopatossujen brändäämiseen. Rahoitusta hakevat omistavat sattumoisin tossutehtaan, jotka tekevät nuo huopatossut omien malliensa tuotannon ohessa. Ovat mukana myös mainostoimistossa, jonka palveluita tämä huopatossu-startup tietenkin käyttää.

Kuviossa ei ole mitään laitonta, mutta vaatii sijoittajalta rajua luottoa siihen, että huopatossubrändin tekemät tuotanto- ja mainostoimistosopparit olisi kilpailutettu asianmukaisesti piensijoittajan parasta ajatellen.

 

[MPN]

Ja sitten on myös sitä että lyödään 5 yrityksen rypäs pystyyn (vaikka huopatossujen suunnittelu, valmistus, jne) ja kaupataan ainoastaan vaikka valmistusfirmaa. Pienikin tälläinen hämärämeininki ja itse pysyn kaukana.

 

[Daespoo]

Oho, tulipas @Daespoo lta fanaattinen viesti Nordnetin puolesta. Täytyy kyllä vähän ihmetellä tuota fanaattisuutta, joten tartun nyt aika moneen kohtaan viestissäsi. Laiskuuttani boldaan sinun kirjoittamat väitteet, ja vastaan niihin.

Pahoittelut siitä että viestini tuli liian kärkkäästi ilmaistua, minulla ei ole mitään sidoksia mihinkään välittäjään eikä mitään erityistä syytä puolustella NN:ää.

Viestini pohjautui puhtaasti omiin kokemuksiini.

"Ketä on alkanut ärsyttämään, lähteitä?"
Sharevillessä, eli Nordnetin hallinnoimassa "sijoittajien Facebookissa" on jo pidemmän aikaan porukka päivitellyt vihaisesti miten vaihtavat Nordeaan (ja pienemmissä määrin Lynxiin ja Degiron asiakkaiksi).

Ok, olen NN:n asiakas enkä ole tainnut käydä Sharevillessä kahta kertaa useampaa eli en tiedä mikä meno siellä on.

Sen voin sanoa hyvin suurella omalla kokemuksella etten keksi yhtään syytä vaihtaa NN:stä Nordeaan. Itsellä ollut molemmat ja ei tulisi mieleenkään siirtää Nordeaan takaisin yhtään mitään.

Nordean verkkopankki on höyryävä kasa paskaa sijoituspuolella vrt. NN.

"AP:n artikkeli oli täysi vitsi, hallinointikulut on kuitenkin olennainen osa varsinkin niille jotka eivät veivaa salkkuaan usein"

Mutta kuten jo aiemmassa viestissäni tokaisin, niin tuonhan voi kiertää ostamalla kerran kvartaalissa jotain osakkeita. Ja kiitos kiinteän prosenttihinnoittelun, voit kärjistettynä esimerkkinä ostaa vaikkapa yhden Trainers Housen osakkeen hintaan 0,12e.

Voit hyvin olla oikeassa tämän suhteen mutta minusta tuo pitäisi olla täysin tarpeetonta. Jos hallinnoinnin nollakustannukset vaativat tuon veivauksen niin miksi ei sitten suoraan aidosti nollakustannukset?

"Väite siitä että vanhat kivijalat olisivat juosseet NN:n ohi on aika absurdi. Kaikki jotka ovat käyttäneet esim. Nordean tai S-Pankin verkkosovelluksia tietävät että tämä väite on täyttä fuulaa."

Tähän myönnän etten ole tehnyt yhtäkään osakekauppaa Nordean tai S-pankin kautta, joten en tiedä kuinka käyttäjäystävälliset heidän järjestelmänsä ovat. Nordnetillä ne ovat kieltämättä kunnossa, enkä usko että kivijalkapankit voivat ainakaan paremmin tältä osalta hoita asioita.

Tämä aukeaa vain niille jotka ovat sijoittaneet NN:n ja Nordean/S-pankin kautta. Käyttäjäkokemukset ovat aika erilaisia.

Okei kirjoitin hieman epäselvästi. Nordealla pääsen siis kiinteisiin 1,3% kuluihin (1% kaupankäyntiä + 0,3% valuutanvaihtoa) vs. Nordnetin min 15e + 0,075% valuutanvaihto (itse tehtynä siis). Raja menee tuossa mainitsemassasi 1500 eurossa, eli siitä ylöspäin Nordnet on halvempi. Mutta kyllähän monelle suomalaiselle piensijoittajalle Nordean hinnasto on ystävällisempi tehdä osakekauppaa.

Ehkä näin mutta kuinka moni suomalainen sijoittaja tekee säännöllisesti alle 1500€ sijoituksen yksittäiseen jenkkiläiseen osakkeeseen? Tuskin moni.

Ja NN:llä yksikin kauppa kuukaudessa "nostaa2 seuraavalle kustannustasolle joka on 0,2% eli ts. 1000€ sijoitus on raja.

Tämä oli mielestäni heikoin esitys viestistäsi. Etenkin jälkimmäinen lause. 5e hintaero joo voi tuntua pieneltä jos ei mieti yhtään syvällisemmin, mutta kyllä mielestäni 50% kalliimpi hinta on prosentteina kova. Toisekseen, parin kuukauden välein tapahtuva viiden euron ero tekee vuodessa 6x 5e = 30e, eli vuodessa saattaa Nordnetillä mennä välityskuluihin 30 euroa enemmän. Tämä kertaa 10 vuotta, tekee jo 300e. Tuolla summalla tekisit jo kelpo osakekaupat Nordeassa. Muutenkin ihmettelin vastaustasi, sillä edellisessä kysymyksessähän sanoit että Nordealla olisi kalliimpi hinnasto, eikö tässä ole nyt ristiriita?

Kts. edellinen kohta, 1 kauppa kuukaudessa laskee NN:n kaupankäyntikulut 0,3%->0,2% eli tuo 5€ ero poistuu. Ja kymmenessä vuodessa 300€ ei todellakaan ole paljon, reilut pari euroa kuussa.

Se että sanoin Nordealla olevan kalliimpi hinnasto oli osittain väärin eli pahoittelut siitä.

Päivityksenä tähän asuntorahastoteemaan, että parhaillaan (vihdoinkin) Oravanpesässä kiehuu. Ammattisijoittajat jättivät laivan jo vuosi sitten ja nyt on jäljellä enää (?) hyväuskoisia kotitaloussijoittajia. Lehdistö on vihdoin ottanut rahaston luupin alle ja eihän se homma nätiltä näytä. Syöksylaskun alkurinteeltä tuo vaikuttaa ja pakokauhun iskiessä voi tulla rumaa jälkeä.

Voidaan rauhassa kysyä että miksi kesti näin kauan? Kertooko se lehdistön surkeasta osaamisesta vai jostain paljon pahemmasta?

Joka tapauksessa, suomalainen talousmedia otti aika pahasti kakkoseen Oravan kohdalla, nykyinen tilanne osattiin ennustaa jo vuosia sitten.

 

[Daespoo]

2. Yksinkertainen esimerkki, sijoitat 100€ 0% kuluilla ja sijoitat 100€ 1% kuluilla. Osake nousee 10x, 0% kuluilla sinulla on 1000€, 1% kuluilla 990€. Tuota tarkoitin, eli osa efektistä menee hukkaan kulujen eron takia. Ja helpoin keino vaikuttaa omiin tuottoihini on minimoida veroja sekä kuluja. Typeräähän se olisi maksaa tästä turhaa..

Olet oikeassa sinänsä mutta ero on aika mitätön.

10v sijoitus, 100€/kk sijotus, tuotto 10% p/a. 0% kuluilla tuotto ~19.1K, 1% kuluilla ~18.9K. Tämä ilman veroja joista voit vähentää kp-kulut.

 

[LikainenLegenda]

Olen tullut pohdinnoissani siihen tulokseen, että alan sijoittaa säännöllisesti passiivisiin indeksirahastoihin. Tasapainotan salkun pari kertaa vuodessa. Sitten kun olen saanut tuon homman riittävän hyvään vauhtiin, niin ehkä sitten joskus 5-10v tms. päästä alan tekemään myös suoria ostoja. Koko loppuelämähän tässä nyt joka tapauksessa on aikaa. Kuitenkin tässä elämäntilanteessa sijoittaminen muistuttaisi enemmän uhkapelaamista jos alkaisin tekemään pelkästään suoria ostoja. Opiskelija kun siis olen, enkä oikein viitsisi aina panostaa suurta summaa yhteen yhtiöön ja kerätä taas pottia, ostaakseni toista jne. Salkun kohtalaiseen hajautukseen menisi turhan kauan aikaa.

Ongelmana on vain se, että miten noita rahastoja nyt lähtisi ostelemaan? Nordnetissä nuo vaikuttavat jotenkin niin sekavilta, eikä läheskään kaikissa lue hallinnointipalkkioista mitään? Onko parempi vain ostaa jotain world -indeksiä vai rakentaa salkku itse eri indeksirahastoista? Haluaisin salkkuun ainakin USA:n indeksiä, sitten jotain Eurooppa indeksiä, jonkin kehittyvän maan (mahdollisesti Intia) indeksiä sekä lisäksi sitten varmaan myös tuota kulutonta Suomen superrahastoa. Sitten pitäisi varmaan hankkia myös jotain pienyhtiöiden indeksiä kuin myös arvoyhtiöiden sekä vielä lisäksi varmaan myös pienten arvoyhtiöiden. Ja pitäisikö tuohon hankkia nyt vielä jotain korkosijoituksiakin?

Mutta ongelma nyt on siis se, etten tiedä miten noita nyt lähtisi kaivelemaan niin että löydän sieltä oikeat indeksirahastot, enkä joudu myöhemmin huomaamaan, että on tullut tuupattua rahat johonkin kiskurimaisia hallinnointipalkkioita repivään aktiiviseen rahastoon.

 

[dana77]

Ongelmana on vain se, että miten noita rahastoja nyt lähtisi ostelemaan? Nordnetissä nuo vaikuttavat jotenkin niin sekavilta, eikä läheskään kaikissa lue hallinnointipalkkioista mitään? Onko parempi vain ostaa jotain world -indeksiä vai rakentaa salkku itse eri indeksirahastoista? Haluaisin salkkuun ainakin USA:n indeksiä, sitten jotain Eurooppa indeksiä, jonkin kehittyvän maan (mahdollisesti Intia) indeksiä sekä lisäksi sitten varmaan myös tuota kulutonta Suomen superrahastoa. Sitten pitäisi varmaan hankkia myös jotain pienyhtiöiden indeksiä kuin myös arvoyhtiöiden sekä vielä lisäksi varmaan myös pienten arvoyhtiöiden. Ja pitäisikö tuohon hankkia nyt vielä jotain korkosijoituksiakin?

En nyt noihin mielipidekysymyksiin lähde ottamaan kantaa, mutta kun itse olin ETF:ää valitsemassa niin päädyin tuollaiseen World indeksiin. Näin että siinä on ihan riittävästi hajautusta minun "omaisuusmassoilleni"
iShares MSCI World UCITS ETF (Acc)
Kyseessä on kasvurahasto ja palkkio on 0,20%

Jos joku parempi löytyy, niin mielelläni kuulen. Kuukausisijoituksena tuo(kin) on Nordnetissä ilmainen.

 

[Alex]

Ei tarvitse tehdä asiasta liian monimutkaista. Ostat sitä koko maailman indeksia (iShares core) ja koko maailman kehittyvät maat indeksiä vaikka suhteessa 85/15. Siinä on sitten kaikki maat oikeassa suhteessa mukana. Jos tuon päälle haluaa näkymystä ottaa, niin sitten vaikka pienyhtiö-indeksiä. Korkorahastoilla et tee yhtään mitään, koska sijoitusaika on niin pitkä.

 

[LikainenLegenda]

Ei tarvitse tehdä asiasta liian monimutkaista. Ostat sitä koko maailman indeksia (iShares core) ja koko maailman kehittyvät maat indeksiä vaikka suhteessa 85/15. Siinä on sitten kaikki maat oikeassa suhteessa mukana. Jos tuon päälle haluaa näkymystä ottaa, niin sitten vaikka pienyhtiö-indeksiä. Korkorahastoilla et tee yhtään mitään, koska sijoitusaika on niin pitkä.

En luultavasti vain osaa, mutta en löydä Nordnetista mitään koko maailman passiivisia indeksirahastoja. Ainoat mitä vastaan tulee, ovat hallinnointipalkkioiltaan niin suuria, että ne tuskin indeksirahastoja ovat.

Muuten ehdotuksesi on juuri sellainen mitä haen.

 

[MPN]

En luultavasti vain osaa, mutta en löydä Nornetista mitään koko maailman passiivisia indeksirahastoja. Ainoat mitä vastaan tulee, ovat hallinnointipalkkioiltaan niin suuria, että ne tuskin indeksirahastoja ovat.

Muuten ehdotuksesi on juuri sellainen mitä haen.

Kuukausisäästöstä se löytyy ainakin.

 

[Ramchester]

Lähinnä kiinnostaisi tietää, onko talousneuvojat ja media yhtä pihalla USA:n presidentinvaaleista kuin Brexitissä. Osakkeiden arvossa ei ole vielä otettu huomioon Trumpin voittoa, joten pahimmassa tapauksessa meno voi olla hurjaa, jos paska eli Trump osuu tuulettimeen.

 

[dana77]

Lähinnä kiinnostaisi tietää, onko talousneuvojat ja media yhtä pihalla USA:n presidentinvaaleista kuin Brexitissä. Osakkeiden arvossa ei ole vielä otettu huomioon Trumpin voittoa, joten pahimmassa tapauksessa meno voi olla hurjaa, jos paska eli Trump osuu tuulettimeen.

Jos tiedät paremmin, niin ota ihmeessä helpot rahat kuljeksimasta. Shorttaamalla eli lyhyeksi myymällä saa kunnolla vipuvartta näkemyksillesi, joten voit tehdä isot tilin veikkaamalla markkinoiden romahtamista.

 

[Ramchester]

Jos tiedät paremmin, niin ota ihmeessä helpot rahat kuljeksimasta. Shorttaamalla eli lyhyeksi myymällä saa kunnolla vipuvartta näkemyksillesi, joten voit tehdä isot tilin veikkaamalla markkinoiden romahtamista.

Ei ole tietoa. Lähinnä mietin, onko edellä mainittujen tahojen veikkaus Clintonin voitosta enemmän toiveajattelua kuin realismai kts. Brexit ja ovatko jatkoajan sijoittajat miettineet asiaa jollain tavoin tai tehneet jopa jotain suunnitelmia, jos pahin mahdollinen tapahtuiu.

 

[Valioyksilö]

Kumpi väistyy: Deutsche vai Merkel? — Elina Lepomäki

Lehman vol 2.?

 

[Huerzo]

Tänä vuonna on ollut jo kaksi tapahtumaa, jolloin markkinoiden piti romahtaa. Alkuvuodesta hermoiltiin Kiinan taloudesta ja viimeistään kesäkuussa Brexitin piti vetää kurssit alamäkeen. No, kurssitasot eivät ole pahemmin niianneet. Vain Zerohedgen kaltaisia sivuja lukemalla sikiöasennosta ei kykenisi liikahtamaan mihinkään.

Sijoitusmielessä tässä ei ole mitään uutta: taivaanrannasta löytyy aina jokin murhe, jonka vuoksi voi tyhjentää osakesalkkunsa ja aloittaa alamäen odottelun. Ultra-alhaisten korkojen aikana osakemarkkinoilla on jopa tilausta pienille kriiseille; ne takaavat keskuspankin alhaiset ohjauskorot ja siten tuottohakuinen raha ei ohjaudu pois osakkeista.

Mustimmat joutsenet tuppaavat lehahtamaan paikalle suunnasta, jota ei osata ennakoida. Deutsche Bankin kohdalla analyysit on ehditty jo tehdä monta kertaa: nyt taitaa olla vain kyse siitä millä poliittisesti sisäsiistillä tavalla pankin ongelmat kierrätetään pois taseesta "systeemiriskin" nimissä. Tilannetta ei voi mielestäni sanoa hallitsemattomaksi ja riskeille osataan asettaa hintalappu. Maksajasta on toki epäselvyyttä, mutta ei huolta, kyllä sekin vielä löytyy!

 

[BigRedCat]

Mustimmat joutsenet tuppaavat lehahtamaan paikalle suunnasta, jota ei osata ennakoida.

Tuo pitää paikkansa ja tulee ihan jo mustan joutsenen määritelmästä. Ennustamattomat tapahtumat eivät voi olla etukäteen tiedossa. Tietty toisen musta joutsen ei sitä toiselle välttämättä ole.

 

[Huerzo]

Tuo pitää paikkansa ja tulee ihan jo mustan joutsenen määritelmästä. Ennustamattomat tapahtumat eivät voi olla etukäteen tiedossa. Tietty toisen musta joutsen ei sitä toiselle välttämättä ole.

Loppukaneetti oli hyvä ja allekirjoitan sen täysin. Talebin kirja jäi itselleni mieleen keskiarvomittaajien rienauksena ja kuvauksena siitä, miten koko elämän kirjoa ei voi ahtaa normaalijakaumaan. (Sivumennen sanoen, ei ollut kokonaisuutena erityisen hyvä kirja. Epätasainen tuotos.)

Omalla tavallaan mustan joutsenen muotokuvan maalasi Donald Rumsfeld "tuntematon tuntematon"-ajatuksellaan (sitaatti Wikipedia). Lausunnolle naureskeltiin, mutta kömpelyydestään huolimatta siinä piilee viisauden siemen:

Reports that say that something hasn't happened are always interesting to me, because as we know, there are known knowns; there are things we know we know. We also know there are known unknowns; that is to say we know there are some things we do not know. But there are also unknown unknowns – the ones we don't know we don't know. And if one looks throughout the history of our country and other free countries, it is the latter category that tend to be the difficult ones.

Edit: Tajusin, että olisi kohteliasta kääntää yllä olevan lainaus suomeksi. Pahoittelut jo etukäteen. "Minua kiinnostavat erityisesti raportit, joissa kerrotaan ettei jotain ole tapahtunut, sillä tunnemme tunnetut tunnetut - asiat jotka tiedämme. On olemassa myös tunnettuja tuntemattomia - asioita joiden tiedämme olevan meille tuntemattomia. Lisäksi ovat tuntemattomat tuntemattomat - asiat joiden tuntemattomuuta emme tiedosta. Jos tarkastelemme maamme ja muiden vapaiden maiden historian kautta, viimeksi mainittuun kategoriaan kuuluneet ovat olleet niitä vaikeimpia."

 

[Daespoo]

Trumpin voitto olisi loistava asia piensijoittajalle, vähän samalla tavalla kuin Brexit.

Osakkeissa tulisi iso korjausliike (=ostopaikka) ja hetken kuluttua tajuttaisiin ettei mikään oikeasti tule muuttumaan koska Trump ei nauti edes oman puolueensa varauksetonta tukea joten kaikki urpoilut kaatuisivat senaattiin/edustajanhuoneeseen.

Kannattaa varata cäshiä ja hyödyntämään hyvät ostopaikat. Jos Hillary voittaa niin tuloksena lienee pieni buusti markkinoille, tuskin mitään järisyttävää koska nähtävästi markkinat ovat hinnoitelleet aika hyvin tämän mahdollisuuden.

 

[arvee]

Ostakaa Nokiaa. Ostakaa nyt. Edes joku.

 

[Flameberg]

Trumpin voitto olisi loistava asia piensijoittajalle, vähän samalla tavalla kuin Brexit.

Osakkeissa tulisi iso korjausliike (=ostopaikka) ja hetken kuluttua tajuttaisiin ettei mikään oikeasti tule muuttumaan koska Trump ei nauti edes oman puolueensa varauksetonta tukea joten kaikki urpoilut kaatuisivat senaattiin/edustajanhuoneeseen.

Kannattaa varata cäshiä ja hyödyntämään hyvät ostopaikat. Jos Hillary voittaa niin tuloksena lienee pieni buusti markkinoille, tuskin mitään järisyttävää koska nähtävästi markkinat ovat hinnoitelleet aika hyvin tämän mahdollisuuden.

Nämä mahdolliset mahdollisuudet ovat minullakin päässä pyörineet, vaikka oma strategia onkin passiivisehko. Ostopäivät joka tapauksessa tulossa, joten joku tulokulma pitää päättää.

Sehän tuossa on, ainakin jonkin sortin maalaisjärjellä pähkäiltynä, että jos vaalien alla tilanne on tiukka ja markkinoilla epävarmuutta, niin hinnat tulee alas. Tässä olisi yksi ostopaikka. Ja jos Trump vaikka sitten voittaa ja käppyrät jatkavat todennäköisesti ainakin hetken alamäkeä, niin lisää ostoja. (Ja jos mitään ei tapahdu, niin mun könttä hajaantuu luultavasti kuukausisäästöön.)

Tiedä sitten, kuinka relevanttia näitä on mun pikkusummilla edes aprikoida. Se on kyllä ihan mielenkiintoista, että aika pidättyväistä on aiheella spekulointi, mitä nyt olen jotain piensijoittajien keskusteluketjuja pöyhinyt.

 

[dana77]

Tunteeko joku ETF:iä, joissa indeksit painotukset lasketaan muuten kuin markkinoiden painoarvon perusteella?

Oheissa kirjoituksessa on nähdäkseni ihan pätevästi perusteltu, että miksi markkina-arvo ei ole paras kuin kustannuksien puolesta:
Kohti taloudellista riippumattomuutta: Suurin osa indekseistä on p*rseestä!

Mielelläni kaipaisin näkemyksiä, että onko esim fundamentti- tai kvantatiiviset painotukset niin yksinkertaisia kuin kirjoitusessa annetaan ymmärtää nimenomaan siinä mielessä, että on löydettävissä tarpeeksi pätevät tunnusluvut joiden perusteella painotukset tehdään mutta säilytetään hajautus (ja mitkä nuo tunnusluvut ovat).