Hiljaista on ollut tyynenmeren rintamalla. Jay Leach sai vuoden kaksisuuntaisen jatkon, jonka arvo on 0,5 mikäli postiosoite on San Josessa. Sinällään täytyy toivoa, että tämä sopimus on pelinavaus järkeville peliliikkeille. Leach on täydellinen valinta seitsemännen pakin rooliin. Ollessaan kokoonpanossa hän jätti positiivisen kuvan itsestään. Tietenkään oman hintaluokan pelaajana ei hän mikään Pronger ole, mutta hän pystyy hoitamaan oman 10 minuuttisensa suuressa showssa ihan kelpoisesti. Leach olisi kyllä ansainnut vähintään miljoonan, kun verrataan Wallinin ja Huskinssin palkkoihin.
Tälle kaudelle DW omien sanojensa mukaan valitsi joukkueen rakentamiseen uuden filosofian, jonka mukaan maalivahtien tiestejä leikataan ja ekstra taalat laitetaan puolustukseen. Tarkoituksena mitä ilmeisimmin on muuttaa puolustusta laadukkaampaan suuntaan. Tällä hetkellä puolustus on viimekautta paskempi, mutta ainakin Walliinin sopimuksen myötä maalivahtien miljoonia on onnistuttu siirtämään puolustukseen. Perusteena Wallinin sopimukseen on käytetty, ettei häntä ole vielä nähty sharkseissa täydessä kunnossa, mitä hän ilmeisimmin tulee ensikaudella olemaan. Kaiken kaikkiaan aika huono selitys selvään ylilyöntiin.
Omissa toivomuksissa olisi vielä tälle kesälle fyysinen laituri nelosketjuun (McGrattan), joka voisi todella haastaa ja pakottaa McLarenin todella taistelemaan paikastaan. Toinen toivomus olisi hyvä puolustava kolmossentteri jostain halvalla. Äärimmäisenä fantasiana DW:n pitäisi taas tehdä kaappaus. Tällä kertaa jostain pitäisi kaapata hyvä puolustaja. Omasta puolestani Setoguchia voisi tarvittaessa käyttää yhtenä palasena tälläisessä fantasiatreidissä. Jos jotain nimiä ottaisi esiin, mitkä lämmittäisivät allekirjoittaneen sydäntä, niin esim. Calgaryn Robyn Regehr kelpaisi mainiosti. Tälläinen liike on tosin helpommin kirjoitettu nettiin, kuin tehty oikeassa elämässä. Muina mahdollisina palasina poispäin tapahtuvassa liikenteessä voisi kernaasti käyttää Mitchelliä, McGinniä ja Huskinssia. Muodikasta olisi tietysti heitellä niminä Murray ja Clowe, mutta oikeasti ko. herrat eivät ole lähdössä mihinkään. Tosin jossain hfboardsilla nimet ovat vakiokamaa myötähäpeää aiheuttavissa treidiehdotuksissa.
Miksi olisin valmis luopumaan toissa kaudella 31 maalia iskeneestä 23 vuotiaasta Setosta? En millään jaksa uskoa, että Setolle saataisiin sorvattua lyhyt sopimus, joka hinnaltaan on sopiva viimekautiselle 20 maalille. Uusi sopimus tulee varmasti olemaan jotain 4 miljoonan luokkaa. Onhan mahdollista, että Seto tulee olemaan sen 4 miljoonan arvoinen tulevaisuudessa, mutta joukkueen palkkarakenteen ollessa aivan liian hyökkäyksen top6 painotteinen, niin jostain pitäisi tehdä leikkaus kulurakenteen tasapainottamiseksi. Seton paikalle voisi hyvin sovittaa lupauksia herättävää Logan Couturea, joka nyt menee "hukkaan" hyökkäyksen täytemiehenä. Mikäli Couture vähänkin lunastaa lupauksia, niin ensikesänä hänelle on tulossa palkankorotus, joka edelleen pahentaa joukkueen palkkarakenteen vääristymää. Setuguchilla myös on varmaan kauppa-arvoa, joten vastasuuntaan olisi mahdollista saada enemmän, mitä pelkästään Mitchellillä ja Huskinssilla voidaan saada.
Yksi kortti, minkä katsomista en jättäisi valiin on Edmontonin waiversseissa ollut Sheldon Souray. Souray on varmaan NHL:n aliarvostetuin pelaaja. Hän ei todellakaan ole niin paska, kuin mitä keskustelupalstojen perusteella voisi odottaa. Palkkaa herralle pitäisi maksaa rapiat neljämiljoonaa kahdesta kaudesta caphitin ollessa 5,4 miljoonaa. Jos toiseen suuntaan laitettaisiin ainakin Huskins ja Mitchell, niin caplukema nousisi Sourayn myötä vain vajaat kolme miljoonaa. Nipin napin joukkue tällöin voisi mahtua capin alle. Odotusarvona on, ettei Seton kanssa lähdetä hulluttelemaan. Sourayn kohtuullinen rightin puoleinen veto olisi hyvä lisä sharksien ylivoimaan. Peruspelissä uskoisin Sourayn ja Vlasicin muodostavan hyvän pakkiparin. Jos Vlasic pärjäsi Blaken huonon liikkeen kanssa, niin hän pärjäisi hyvin myös Sourayn kanssa.