Raipe, Joppe, Pulu ja Mikke Kanadassa 2011 eli Suomen otteet nuorten MM-kisoissa.

  • 139 506
  • 457

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Suomelle kai lopulta on tärkeintä, että löytyykö meiltä junioreista huippulahjakkuuksia - kuitenkin pahimmat kilpailijat yleensä menevät materiaalin leveyden kohdalla pakosta ohi juniorikisoissa. Muutama vuosi sitten valiteltiin JA:ssakin urakalla, että nyt ollaan putoamassa suurten maiden joukosta, mutta tällä hetkellä tilanne vaikuttaa aivan toiselta, vaikka edelleen ikäluokkien taistossa ei materiaalin leveys riitä. Ruotsi on selvästikin vielä edellä ja tulee tuottamaan meille ikäviä hetkiä jatkossakin, mutta missään tapauksessa emme ole tätä menoa miesten tasolla putoamassa suurten maiden ryhmästä pois. Tämän vuoden ryhmä teki vaikutuksen yksilötaidoillaan ja tulevaisuudessa, kun löytyy lisää kurinalaisuutta ja kokemusta niin monet näistä pelaajista tuottavat miesten peleissä vielä valtavasti ilonaiheita.
 
Turha tässä on yksittäisiä syyllisiä hakea. Ruotsi oli kokonaisuutena selvästi parempi ja ansaitsi voiton. Tietysti tapa jätti jossiteltavaa. M.Grandlundin suurin synti pelissä ei ollut epäonnistunut rankkari vaan vaisu peli kaiken kaikkiaan.
 

Jonzze

Jäsen
Suosikkijoukkue
PEPO, SaiPa
Heh. Raipe ja muukin joukkue on selviytynyt ihan mainiosti. Eihän tästä ole kuin muutama vuosi aikaa, kun oltiin putoamissarjassa ja nyt sentään taistellaan mitaleista. Aika kova vaatimustaso on, jos Raipen tai muun joukkueen hyvän turnauksen ehtona on ollut pelkästään kulta.

Kyllä tämä lupailee ihan hyvää Suomen kiekon tulevaisuudelle. Armia, Pulkkinen, Granlund, Barkov jr. jne. Hyökkäyksessä on paljon kovia lupauksia ja kunhan nämä 17-v. pakkilupauksetkin tuosta hieman vanhenevat, niin voi olla tulevaisuus hyvä eikä kärkimaiden joukosta tiputa. Se on tärkeää.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Turha tässä on yksittäisiä syyllisiä hakea. Ruotsi oli kokonaisuutena selvästi parempi ja ansaitsi voiton. Tietysti tapa jätti jossiteltavaa.

Näinpä. Ruotsi oli oikeastaan kaikessa parempi. Nopeampi, isompi, taitavampi. Noh ainoa missä Suomi pärjäsi oli halu voittaa ja sydän millä taisteltiin. Mielestäni siis kaikesta huolimatta erinomainen suoritus, suhteessa materiaaliin.

Tämä(kin) peli näytti sen että Suomi on valitettavan kaukana Ruotsista ja samalla maailman huipusta mitä tulee huippupelaajatuotantoon. Ruotsi tuottaa melkein joukkueellisen huippuja, isoja, nopeita ja taitavia. Suomella kaikesta huolimatta näitä oli näissä kisoissa vain n. kentällinen ja näilläkin selvästi suuremmat puutteet kuin Ruotsin vastaavilla. Venäjälläkään ei niin isoa ryhmää ole, kuten esim. Kanadalla, mutta Venäjän kärki on taas todella terävä.

Suomi on materiaaliltaan kyllä jäänyt pahasti kärkien kelkasta ja toivotaan että se jatkossa ottaa tuota eroa kiinni. Mutta tähän tarvitaan esim. Barkovilta selvää parannusta luisteluun, jne.

Ristolainen ja Pokka olivat oikeastaan ainoat pakit jotka pystyivät vähän peliä avaamaan, muut olivat aivan liikaa kusessa. Sinänsä lupaavaa että nuoremmasta päästä nuo onnistujat. Ensi vuonna sitten Määtän kera ihan hyvä puolustus, varsinkin Suomen mittakaavassa suorastaan loistava.
 

Nick Neim

Jäsen
Joo, pelin jälkeen olin tulossa kommentoimaan, mutta ajattelin säästääkin nämä aamuksi. Parempi niin, vitutus oli/on aikamoinen.

Jos katsotaan kenttiä, mielestäni ainoa toimiva läpi turnauksen oli neloskenttä. Painetta, yritystä, vääntämistä, pari maaliakin turnauksessa. Kellään ei varmasti ole mitään moitittavaa heidän panoksestaan, yllättivät ainakin minut. Kolmoselta myös hyvä suoritus, vaikka välillä oli heidänkin pelissään hakemista. Kakkoskentän peli ei lähtenyt rullaamaan kunnolla oikein missään vaiheessa. Tuntui, että siellä pelasi kolme yksilöä eikä kentällinen. Kiekkoa kuskattiin, maalit tuntuivat syntyvän pääosin yksilösuoritusten pohjalta. Olisi ollut kiva nähdä se Armia Miken vierellä.

Ykköskenttä toimi ajoittain loistavasti - välillä tuntui olevan taas niin synkkää. Eiliseltä ei oikein jäänyt mieleen kuin Pulkkisen niitit, nuoremman Granlundin hiihtely sekä koko kentän väsyminen. Raipe ylipeluutti pojat puhki, valitettavasti. Kummastelen todella, jos muita alivoimapelaajia ei löydy Granlundien lisäksi kuin Paajanen ja Kuronen.

Pakistolta mielestäni kelvollinen peli odotuksiin nähden, vaikka Ruotsi pääsikin vetämään todella paljon. Se nyt oli tiedossa, että pakisto lienee heikoin kohta joukkueessa -> eilisen pelin arvosanaksi kohtalainen. Kakkoskiekot siivottiin suht hyvällä prosentilla väljemmille vesille.

Aittokallio, joo. Sattui kusemaan ikävästi sen tasoitusmaalin (jonka ruotsalainen joka sen sieltä kulmasta nappasi, pelasi hyvin) mutta piti joukkuetta muuten hyvin pystyssä. Mustat 5 sekuntia osaltaan ratkaisi pelin. Joo, ehkä toisen rankkareistakin olisi voinut ottaa. Tappiota ei tosin voi missään nimessä hänen harteilleen vierittää. Jossiteltavaa jäi.

Valmennus? Laski alleen. Ennen tasoitusmaalia, peliaikaa oli sen 5 min (korjatkaa jos muistan väärin) jäljellä, Suomi lopetti pelaamisen. Peruuttelu aloiteltiin hyvissä ajoin, jokainen Suomen äijä vetäytyy alle punaviivan, jolloin käytännössä arvasi mitä tulee tapahtumaan. Ei edes pientä painetta Ruotsin lähtiessä omalta alueelta. Ruotsi ottaa aikalisän -> peruuttelu jatkuu siltikin. Jotain olisi varmaan kannattanut tehdä. Peluutuksesta jo mainitsinkin. Tähän kylkeen Donskoi vetämään rankkaria.... eh. Kaikki kunnia Donskoille, asenteesta ja yrityksen puutteesta kaveria ei voi syyttää, mutta rankkarivetäjäksi joukkueessa jossa olisi ollut vielä valittavana esimerkiksi Granlund jr., Pulkkinen tai vaikka Barkov. Totta puhuen olisin pistänyt Salomäenkin ennen Donskoita, Miikkalla on kuitenkin sen verta tujakka rannelaukaus. Tai vaikka Mäkinen kiskomaan jalkakynää, ihan sama.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Näinpä. Ruotsi oli oikeastaan kaikessa parempi. Nopeampi, isompi, taitavampi. Noh ainoa missä Suomi pärjäsi oli halu voittaa ja sydän millä taisteltiin. Mielestäni siis kaikesta huolimatta erinomainen suoritus, suhteessa materiaaliin.

Tämä(kin) peli näytti sen että Suomi on valitettavan kaukana Ruotsista ja samalla maailman huipusta mitä tulee huippupelaajatuotantoon. Ruotsi tuottaa melkein joukkueellisen huippuja, isoja, nopeita ja taitavia. Suomella kaikesta huolimatta näitä oli näissä kisoissa vain n. kentällinen ja näilläkin selvästi suuremmat puutteet kuin Ruotsin vastaavilla. Venäjälläkään ei niin isoa ryhmää ole, kuten esim. Kanadalla, mutta Venäjän kärki on taas todella terävä.

No jaa, Ruotsi tosiaan hallitsi, mutta maalintekotaitoa ei näköjään liikaa joukkueessa ole, ja melkein sattuivat peräti häviämäänkin. Ei se nyt ihan mistään valtavasta ylivoimasta kerro. Suuri osa laukauksista tuli myös aika huonoista paikoista. Anyway, tokihan Suomi on lähes poikkeuksetta jäänyt materiaalin leveydessä terävimmästä kärjestä kun puhutaan parin ikäluokan pohjalle rakennetusta joukkueesta. Ehkä tulee perspektiiviharhaa siitä, että Ruotsin nousu on ollut todella voimakas (ja toivottavasti kopioimme mahdollisimman paljon sikäläistä systeemiä, joka sopinee meidänkin oloihimme). Mutta ei tässä minusta miesten maajoukkue-tason suhteen ole kysymys siitä, mikä maa tuottaa parhaimman joukkueellisen 20v-junioreita. Miesten joukkueen suhteen kysymys lienee lähinnä viidestä parhaimmasta pelaajasta per maa, ja siinä mielestämme olemme huomattavasti vahvistuneet muutaman vuoden takaisesta tilanteesta. Trendi on nouseva, ei laskeva.
 

Saskatoon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bruins, Wild, HIFK, Hyvinkään Tahko
Näinpä. Ruotsi oli oikeastaan kaikessa parempi. Nopeampi, isompi, taitavampi. Noh ainoa missä Suomi pärjäsi oli halu voittaa ja sydän millä taisteltiin. Mielestäni siis kaikesta huolimatta erinomainen suoritus, suhteessa materiaaliin.

Tämä(kin) peli näytti sen että Suomi on valitettavan kaukana Ruotsista ja samalla maailman huipusta mitä tulee huippupelaajatuotantoon. Ruotsi tuottaa melkein joukkueellisen huippuja, isoja, nopeita ja taitavia. Suomella kaikesta huolimatta näitä oli näissä kisoissa vain n. kentällinen ja näilläkin selvästi suuremmat puutteet kuin Ruotsin vastaavilla. Venäjälläkään ei niin isoa ryhmää ole, kuten esim. Kanadalla, mutta Venäjän kärki on taas todella terävä.

Suomi on materiaaliltaan kyllä jäänyt pahasti kärkien kelkasta ja toivotaan että se jatkossa ottaa tuota eroa kiinni. Mutta tähän tarvitaan esim. Barkovilta selvää parannusta luisteluun, jne.

Ristolainen ja Pokka olivat oikeastaan ainoat pakit jotka pystyivät vähän peliä avaamaan, muut olivat aivan liikaa kusessa. Sinänsä lupaavaa että nuoremmasta päästä nuo onnistujat. Ensi vuonna sitten Määtän kera ihan hyvä puolustus, varsinkin Suomen mittakaavassa suorastaan loistava.

Lähinnä näkisin niin, että Suomessa kustiin huippujen suhteen aika totaalisesti 86-90 ikäluokat (ei vain jääkiekossa), mutta sen jälkeen on menty parempaan päin ja seuraavat junnukisoihin tulevat ikäluokat tulevat olemaan vielä parempia, jos ei muuta niin leveydessä.

Se mikä ihmetyttää on se, että luistelu on yleensä suomalaisten huippulupausten murheenkryyninä. Taitoa, kokoa, ja fyysisyyttäkin löytyy monilla samassa paketissa, mutta luistelunopeus tai tuo lähtönopeus/räjähtyvyys tuntuu monilla olevan heikko. Eikö sitä sitten treenata junnuissa vai johtuuko vaan siitä ettei isommassa kaukalossa tuo luistelu ole niin olennaista niin tuo ei sitten kehity niin hyvin.
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Nyt varmaan voisi vähän jo vetää yhteen turnausta, vaikka pronssihöntsät on vielä pelaamatta, mutta kai sekin peli pitää vielä katsoa.

Harmittavan lähelle Suomi pääsi finaalia, vaikka Ruotsi olikin pelillisesti lähes täysin dominoiva. Ykkösketju pysyi vielä jotenkuten temmossa pelin alkupuolella, mutta todelliset maalipaikat oli heilläkin vähissä. Ja ainakin kertaalleen olisi kaivannut Mikeltäkin suoraviivaisuutta maalitilanteessa, kun Suomelle avautui 2-1-hyökkäys. Nyt turhaan hidasteli, kun olisi voinut itse ajaa maalille ja vetää itse. Nyt hidasteli ja pakki pääsi tilanteeseen mukaan ja silti haki vielä Pulkkista "väärältä" puolelta. Muutenkaan kumpikaan Granlund ei saanut yhtään laukausta maalia kohti koko välierässä. Ruotsin kova tempo oli liikaa myös ykkösketjulle ja ehkä edellisen päivän pelikin painoi. Asenne oli kyllä joukkueessa loistava, mutta Ruotsia vastaan pelitavan vajavaisuudet ja joukkueen taitotaso kokonaisuudessaan tuli karustikin esille. Silti päästiin todella lähelle ja kahdella tuurimaalilla Ruotsi tuli tasoihin.

Muut ketjut eivät saaneet sitten sitäkään vähää aikaiseksi, mitä ykkösketju. Armialle täytyy antaa kuitenkin puhtaat paperit. Loistava karvaus maalissa ja muutenkin oli vaarallinen parissa saamassaan paikassaan ja rankkari hienosti sisään. Minään joukkueen kokonaisvaltaisena tukipylväänä Armiaa on vaikea nähdä, mutta rannari ja maalinteko on verissä. Jotain samaa kuin vaikkapa Bobby Ryanissa. Barkov oli myös ajoittain kylmän viileä ja pystyy rauhallisiin ratkaisuihin tiukoissa tilanteissa. Vielä näissä kisoissa vauhtia on liikaa, jotta pystyisi paremmin hallitsemaan, mutta todella hyvät aihiot on pojalla.
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Ihan ehdottomasti olisikin kannattanut jäädä hautomaan ja ihmettelemään alas tolla pakistolla, kun sillä meinasi tulla lähtö jo Slovakiaa vastaan. Tai sen puoleen leikkimään mihinkään suuntaan, että nyt avataan tonne, seistään tässä, käännytään aina just tänne, teki noi mitä vaan. Oho, onko siellä ketään?

Sinulla on siis tuollainen käsitys pelitaktiikan noudattamisesta? Suomella ei ollut mitään taktiikkaa tai sitten oli erittäin huono taktiikka, jota ei noudattanut kukaan. Lyhyessäkin turnauksessa noudatetaan yleensä tiettyä pelisapluunaa, jota hiotaan leireillä ja harjoituspeleissä. Junnujen kanssa virheitä tietysti tulee väkisillä enemmän verrattuna aikuisiin, mutta nähdyn kaltaiseen ei hirveästi ole varaa.

Suomen sijoitus esim. 3-4:lle sijalle ei tietenkään ole pettymys, mutta kyllä minusta hieman liikaa annettiin tasoitusta vastustajalle... Jos nyt vaikka sattuu olemaan sitä mieltä, että avauspelin suunnitteleminen on turhaa ja mahdotonta "lyhyessä turnauksessa, kato", niin varmaan kaikki ovat kuitenkin sitä mieltä, että erikoistilanteet pitäisi kuitenkin pystyä handlaamaan. Ja ehkä niihin ketjukoostumuksiinkin voisi koskea sen turnauksen avauspäivän jälkeen muutenkin kuin loukkaantumisten johdosta.

Kenet mahdollisesti ottaisit tilalle, erittäin lyhytkestoiseen ja vuosittain kaikilta osin vaihtuvaan pestiin? Hommassa kun on ollut viime vuosina (kato, turnausvalmentajina) sellaisiakin noviiseja kuin Hannut Aravirta, Jortikka ja Jukka Rautakorpi. Vai mikä mahtoikaan olla valmentajan "kokemuksen ja meriittien" kriteeri?

No sitähän siellä kisastudion sohvalla ihmeteltiin, että miksi näiden kisojen valmentamisesta on yht'äkkiä tullut suojatyöpaikka kun joukkueessa pelaa paras hyökkäyssikermä kymmeneen vuoteen? Marjamäki oli hyvä ja nytkin Rautakorpi oli raahautunut paikan päälle. Valmennusaitiossa pääroolia vetivät kuitenkin valmentajana täysi noviisi Helminen ja Kärpissä flopannut Haapakoski.
 

Corkscrew

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Se mikä ihmetyttää on se, että luistelu on yleensä suomalaisten huippulupausten murheenkryyninä. Taitoa, kokoa, ja fyysisyyttäkin löytyy monilla samassa paketissa, mutta luistelunopeus tai tuo lähtönopeus/räjähtyvyys tuntuu monilla olevan heikko.

Samaa mieltä. Onko yksi mahdollinen syy (tämä on nyt mutua) se ettei haluta aloittaa voimaharjoittelua vielä niin nuorella iällä kuin ehkä muissa maissa? Ei Suomi kuitenkaan MM-kisoissa tai parhaat vs. parhaat-turnauksissa jää enää niin paljon luistelussa jälkeen, useinhan joukkue on ollut noissa peleissä ihan luistelevin ja työteliäin kärkijoukkueista. Ero mikä junnutasolla on nähtävissä kärkimaiden hyväksi tasoittuu siis jossain vaiheessa mutta on selkeästi nähtävissä vielä näissä alle 20-vuotiaiden kisoissa. Suomalainen pelaaja kehittyy huipulle vähän hitaammin kuin ruotsalainen tai kanadalainen ja tämän eron kurominen umpeen lähivuosina on varmasti Jääkiekkoliitossakin otettu tavoitteeksi. Mutta millä eväin se tehdään?
 

Gags

Jäsen
Suosikkijoukkue
Charlestown Chiefs
Samaa mieltä monen muun kanssa siitä, että Ruotsi oli parempi. Oikeastaan Suomen 2-0 johto kolmanteen erään oli pelitapahtumiin nähden aika järkyttävän vääristynyt, mutta näin se jääkiekossa aina silloin tällöin menee. Mitä sitten tulee tuohon Aittokallion "virheeseen" joka on noussut puheenaiheeksi, niin ensinnäkään en pidä sitä minään virheenä. Aittokallio pelaa kiekkoa ihan oikein, tarpeeksi matalalla jottei ole riskiä siitä, että kiekko lentää katsomoon. On lähinnä järjetöntä tuuria että ruotsalainen pääsee purkukiekon katkaisemaan ja ylipäänsä siinä onnistuu yhdellä kädellä. Toki Aittokallio olisi voinut pelata tilanteen muullakin lailla, mutta mitään virhettä en pysty tuossa silti näkemään. Lisäki Aittokallio pelasi unelmapelin muutenkin. On mielestäni täysin kohtuutonta ja epäoleellista edes puhua virheestä, saati sitten nostaa sitä otsikoihin. Mutta niin suomalaista, että syyllinen pitää löytyä aina. Olisivat lehdet ja skribentit sitten edes rankkarinvetäjistä sitä syyllistä etsineet...
 

eh

Jäsen
Suosikkijoukkue
Frank Turner Hockey Club
Hämmentävää muuten, että Suomella oli näissä kisoissa helvetin monta helvetin taitavaa pelaajaa, muttei sitten yhtään kunnon suoraviivaista rymistelijää (ellei välierään Teemu Pulkkisen paidan pukenutta tuntematonta pommikonetta lasketa). Onko nyt käynyt niin, että kun suomalaisessa pelaajatuotannossa on alettu kiinnittää huomiota yhteen jääkiekon osa-alueeseen aiempaa enemmän, on metsä jäänyt puiden taakse?
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Hämmentävää muuten, että Suomella oli näissä kisoissa helvetin monta helvetin taitavaa pelaajaa, muttei sitten yhtään kunnon suoraviivaista rymistelijää (ellei välierään Teemu Pulkkisen paidan pukenutta tuntematonta pommikonetta lasketa).

No, Salomäestä on ainakin kehittymässä sellainen ja lisäksi esim. Aaltonen ja Ruuttu pelaavat mielestäni aika suoraviivaista peliä. En usko, että tämän joukkueen koostumus on viesti mistään suuremmasta vielä, mutta kyllähän joukkueessa oli/on aivan helvetisti taitoa.
 

Corkscrew

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Näin taas niin että tässä joukkueessa oli yhdistetty niitä aiempia Suomen menestystekijöitä eli oli joukkuepelaamista (energinen nelosketju, Aaltonen), suoraviivaisuutta (Ruuttu, Salomäki) ja eritoten sitä taitoa (ei tarvi eritellä edes) jonka puutteesta on puhuttu viime vuosina. Tällainen Suomi on nautittava katsoa ja hankala vastustaja voittaa kenelle tahansa, näin pitää aikuisten tasollakin joukkue pystyä tulevaisuudessa kokoamaan eikä meillä tule olemaan hädän päivää vaikka nimekkäitä ryhmiä tuleekin vastaan joka kerta. Suomihan on rakentanut itselleen arvokisoissa menestymisen kulttuuria viimeiset 10 vuotta ja osoittanut venymiskykyä kerta toisensa jälkeen.

Vastaus on siis että metsä nähdään puilta.
 

Ressa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Toivottavasti Raipella olis munaa sekotella ketjuja, olisi mukava nähdä MiG ruokkimassa Armiaa.
 

Sambody

Jäsen
Toivottavasti Raipella olis munaa sekotella ketjuja, olisi mukava nähdä MiG ruokkimassa Armiaa.

Samaa mieltä. Mielellään ihan kunnolla ketjut sekasin. Jotain tälläistä ehkä:

Ruuttu -MiG - Armia
Salomäki- MaG - Pulu
Donskoi - Barkov - Aaltonen
Kuronen - Paajanen - Hämäläinen/Hännikäinen

Toisaalta ihan sama. Ei tuon viime yön pettymyksen jälkeen paljoa pronssi lämmittäisi.
 
Jos nämä kolme pelaaja pitäisi nyt rankata, niin arvosanat olisivat näin:

Mikael Granlund 8+ - Ei vieläkään kovia maita vastaan ole esittänyt mitään suurta tehoilua, mutta väsäissyt muita vastaan kovat tehot ja pelannut todella kokonaisvaltaisesti hyökkäys ja puolustuspäähän. Sehän miestä verottaa, että rinnalla ei ole Larssoneita, Stoneja tai Kuznetzoveja, vaan oma veli ja Pulkkinen.

Teemu Pulkkinen 9- - Kovissa matseissa ollut melkeinpä Suomen paras pelaaja ja omaan näkökulmaani pelannut nämä kisat todella yläkanttiin. Tuhlailee kuitenkin aivan järkyttävästi paikkoja ja mahdollisuuksia olisi ollut yli kymmeneen maaliin.

Joel Armia 8+ - Laiska ja näkymätön.. ei pärjää kaksinkamppailuissa muulla, kun onnistuneella kikoilla, koska jalat eivät riitä. Mutta, kun saa paikan laittaa kiekon häkkiin ja se riittää. Erikoinen pelaaja, jonkalaista Suomessa ei juuri ole nähty.

Kanada-pelistä odotan tiukkaa ja olisikohan jo nyt Mikenkin aika astua isoja maita vastaan esiin. Oli ainakin aivan puhki Ruotsia vastaan, mutta onneksi nyt välipäivänä voi huilata.
 

jamppa1919

Jäsen
Suosikkijoukkue
♠Ässät♠
Teemu Pulkkinen 9- - Kovissa matseissa ollut melkeinpä Suomen paras pelaaja.

Kuitenkin Kanadaa, Yhdysvaltoja ja Ruotsia vastaan 0+0, joten vaikea yhtyä näkemykseesi. Muuten toki pelasi noita vastaan hyvin, mutta ykkösketjun laiturilta joka pelaa 20min per peli odotetaan myös tehoja ja nimenomaa ensisijaisesti tehoja.

Aittokalliota ja Granlundia on turha lyödä eilisen jälkeen. Näitä sattuu ja sille ei voi mitään. Tuli itsellekin todella surullinen olo kun näin kuinka Mikke puheksi kyyneliin ennen kuin ehti takaisin vaihtoaitioon. Siihen on pakko yhtyä että todella typerää laittaa rankkuja vetämään kaveri joka on hakannut päätä seinään koko kisat vaikka Joonas 2 maalia tekikin. Barkovia en olisi itsekkään laittanut koska on kohtuutonta kuormittaa porukan nuorinta noin kovassa paikassa. Vetäjän olisi pitänyt olla Pulu tai Salomäki tai vaikkapa Ruuttu.

Kokonaisuudessaan pojat on pelanneet hienosti ja joukkue on täynnä onnistujia ja hienoja yksilöitä. Donskoi ja Gibson oli oikeastaan ainoat joilta odotin ja toivoin hieman enemmän mutta puhtaat paperit myös heille. Mikkelle laitettii jo ennen kisoja aivan liian suuri taakka selkään ennen kisoja ja nyt se kostautui. Mikestä oltais saatu oikealla peluutuksella enemmänkin irti ja mediakin olisi voinut hieman käyttäytyä ennen kisoja eikä vatvoa Mikke sitä Mikke tätä. (ihme ettei kauppohin ole muuten ilmestynyt vielä Mikke figuurejaa: ilmaveivi Mikkeä, Leijona Mikkeä, kulta Mikkeä jne. Maila myydään erikseen.)
 

madeOFspade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Isoja maita vastaan parhaiten onnistui Joel Armia.

Can Usa Swe Cze matseista tehot 3+2. Granlund 2+2 ja Pulkkinen 1+2. Armia on pelaajatyyppi jota Suomi on kipeästi kaivannut, kliininen viimeistelijä joka ei jäädy.

Nyt voidaan kysyä, kuinka tärkeää oli peluuttaa esim. Tanskaa vastaan ykkösketjua lopussa joka toista vaihtoa? Mikke peluutettiin puhki. Raipelle risuja kun meidän ykkösalivoimassa oli ykkösketjusta kaks jätkää, kakkosalivoimassa kakkosketjusta kaks jätkää. Vasta kolmosalivoimassa oli muustakin kuin ykkös- ja kakkosketjusta hyökkääjiä.


Valitettavasti välierässä ei kärkiketjuista onnistunut kuin Armia pelissään. Ykkönen ei onnistu pelissä mikäli eivät saa maalipaikkoja tuon enempää. Nelosketju oli suomen paras ketju, kolmosketju pelasi hyvän pelin.

Olenko ainoa jonka mielestä Tuo 1-2 maali meni hieman helposti Aittokalliolle?
Veto tuli hieman huonosta kulmasta ja mielestäni Aittokallion olisi pitänyt pystyä torjumaan kiekko muualle kuin parhaaseen maalintekosektoriin.
2-2 maali nyt oli vaan väistämätön paha mikä sieltä tuli tavalla tai toisella. Valitettavasti tapa jätti jossiteltavaa...

Ruotsi hallitsi kenttätapahtumia mutta Suomi piti oman maalinedustan hyvin puhtaana.
 

Saskatoon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bruins, Wild, HIFK, Hyvinkään Tahko
Jos nämä kolme pelaaja pitäisi nyt rankata, niin arvosanat olisivat näin:

Mikael Granlund 8+ - Ei vieläkään kovia maita vastaan ole esittänyt mitään suurta tehoilua, mutta väsäissyt muita vastaan kovat tehot ja pelannut todella kokonaisvaltaisesti hyökkäys ja puolustuspäähän. Sehän miestä verottaa, että rinnalla ei ole Larssoneita, Stoneja tai Kuznetzoveja, vaan oma veli ja Pulkkinen.

Teemu Pulkkinen 9- - Kovissa matseissa ollut melkeinpä Suomen paras pelaaja ja omaan näkökulmaani pelannut nämä kisat todella yläkanttiin. Tuhlailee kuitenkin aivan järkyttävästi paikkoja ja mahdollisuuksia olisi ollut yli kymmeneen maaliin.

Joel Armia 8+ - Laiska ja näkymätön.. ei pärjää kaksinkamppailuissa muulla, kun onnistuneella kikoilla, koska jalat eivät riitä. Mutta, kun saa paikan laittaa kiekon häkkiin ja se riittää. Erikoinen pelaaja, jonkalaista Suomessa ei juuri ole nähty.

Kanada-pelistä odotan tiukkaa ja olisikohan jo nyt Mikenkin aika astua isoja maita vastaan esiin. Oli ainakin aivan puhki Ruotsia vastaan, mutta onneksi nyt välipäivänä voi huilata.

Itse olen hieman pettynyt ettei noita kärkiketjuja viitsitty edes hieman muuttaa kisojen aikana (vielä tosin ehtii). Omasta mielestäni Granlundit olisi pitänyt erottaa toisistaan vaihtamalla MaG ja Salomäen paikkoja. Ykkönen olisi saanut hieman suoraviivaisuutta ja kakkonen pelinrakennustaitoa. Nyt hieman tuntui että kummastakaan Granlundista ei saatu kaikkea mahdollista irti. Granlundien yhteispeli toimii hyvin isossa kaukalossa seurajoukkueessa, mutta ei pienessä kaukalossa varsinkaan Kanadaa, Ruotsia tai USA:n vastaan.
 

Burgerman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Tappara, Boston Bruins
Miksi kaikki rankkaavat säännöllisesti nelosketjun otteet kolmosen edelle? Tästähän oli aiemmin jo puhettakin, että vaikkei heiltä ensisijaisesti maaleja odotetakaan, niin tuskin voidaan ummistaa silmiä kokonaan hyökkäyspään tehottomuudelta. Mun mielestäni molemmat ketjut olivat rooleissaan erittäin hyviä mutta kolmonen onnistui lisäksi hyökkäyspäässä paremmin, toki sillä ketjulla oli enemmän maalintekopotentiaalia lähtökohtaisestikin.

Hauskaa muuten kun joku listasti onnistujat Suomen kovimpia vastustajia vastaan, Armian ohella Suomen paras maalintekijä näitä maita vastaan oli Alexander Ruuttu kolmella maalillaan. Sanoisin Ruutun onnistuneen oikein hyvin omassa roolissaan näissä kisoissa ja erittäin mielelläni olisin nähnyt miehen useamminkin ykkösyv:ssä maskimiehenä, mutta kun ei niin ei. Vedetään vain ilman maskia tuhat vetoa joka yrityksellä.
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Tässä omat ajatukset ketjun herroista:

Raipe: Vielä täysi noviisi valmentajana, eikä saanut palettia missään vaiheessa kuntoon. Kanadaa, USA:a ja Ruotsia vastaan pelkkää puolustustaistelua. Muut pelit mentiinkin sitten yksilötaidolla ja perussapluunalla. Paremmalla valmentajalla olisi ollut eväät vaikka mestaruuteen. Sai kuitenkin ryhtiä joukkueeseen ja vei sen mitalipeleihin. 7.

Joppe: Loistava rannari ja kärkikynä ja kova itseluottamus ajoittain. Taitava riistämään kiekkoa. Ajoittain häviää totaalisesti kuvasta. Kokonaisvaltainen peli vielä heikkoa. Ruotsi-pelin onnistumiset nostaa arvosanaa. Arvosana 8.

Pulu: Tasaisin suoritus kärkihyökkääjistä. Hyvä perustaso koko ajan ja kokonaisvaltainen peli on mennyt huikeasti eteenpäin (tosin alkutasokin oli armiamainen). Hyvästä pelitasosta huolimatta onnistumisia olisi kaivattu enemmän kovissa peleissä ja liikaa tuli ohilaukauksia, mutta ylivoimaisesti parhaiten joukkueessa pääsee maalipaikoille. A-maajoukkuetaso lähenee. 9.

Mikke: Peluutettiin liikaa, mutta silti taso oli vähän liian ailahteleva. Kanada- ja Ruotsi-peleissä katosi yllättävänkin paljon kuvasta. Perustaso kuitenkin todella hyvä. 8 1/2.

Muista pelaajista Donskoi oli pettymys ja ilmeisesti koko kausi on mennyt enemmän tai vähemmän penkin alle. Salomäki aloitti turnauksen hyvin, mutta katosi parissa viime pelissä kuvasta. Ruuttu teki muutaman maalin, mutta odotin enemmän. Barkov oli ikäänsä ja kokemukseensa nähden erinomainen, ensi vuonna jo todellinen vastuunkantaja. Nuorempi Granlund oli mielestäni väärässä roolissa. Muut hyökkääjät täyttivät täysin ruutunsa. Pakeista joku muu voi varmaan tehdä tarkemmat arviot, mutta kauttaaltaan pelinteko- ja luisteluvoimaa tuntui puuttuvan siltä osastolta.
 
Viimeksi muokattu:

Schadowan

Jäsen
Turneen voi tässä vaiheessa vetää pakettiin, vaikka pronssimitali on vielä jaossa..

Maalivahdit:

Gibson - Ei paljoa kerrottavaa, helvetin vaikea matsi Kanadaa vastaan. Tanska-matsista luonnollisesti voitto.

Aittokallio - Ylitti odotukset, mutta näyttäisi olevan veskari, joka tekee melkein joka pelissä yhden kardinaalimunauksen, joka johtaa maaliin. Mailapelin heikkoudesta taisi olla puhetta jo ennen kisoja, nyt tuo riski realisoitui karulla tavalla. Siltikin, yksi Suomen avainpelaajista.

Pakit:

Ristolainen - Ihan positiivinen esitys kovassa paikassa. Potentiaalia selkeästi löytyy. Kaiken kaikkiaan tasapainoinen esitys, vaikka oli pahassa viennissä Kanadaa vastaan, mutta niin olivat kaikki muutkin.

Pokka - Melkein samaa voisi sanoa Pokasta. Räikeitä virheitä ei näkynyt, taisi olla Suomen tehokkain pakki (kiitos Tanska-pelin). Petrattavaa löytyy liikkumisesta ja pienessä tilassa pelaamisesta. Mutta edelleen, molemmat 94-pakit pelasivat kyllä juuri niin hyvällä tasolla kuin odotettiinkin.

Hakanpää - Kädet kuin Aki Bergillä, mutta pelasi mielestäni kerta kaikkisen loistavasti puolustussuuntaan. Ainoa pakki, joka kykeni fyysiseen peliin Ruotsin isoja laitureita vastaan. NHL-potentiaalia löytyy.

Mäkinen - Suomen paras kiekollinen pakki, vaikka jäikin pisteittä. Pelasi taitojensa ylärajoilla, onnistuneesti. Otti jatkuvasti riskejä, mutta fiksulla tavalla. Pahempia virheitä ei sattunut. Hyvä pakkipari Hakanpäälle.

Hovinen - Välillä pelotti, kun Hovinen toi kiekko ylös, mutta pelasi ihan mukiinmenevästi. Ei näkynyt positiivisella eikä negatiivisella tavalla, vaikka pahasti pelkäsin, että Hovinen pettää tiukassa paikassa.

Riikola - Oli eniten vaikeuksissa omassa päässä, kohtuullisen jäähyherkkä. Siltikään en lähtisi Riikolaa kauheasti kritisoimaan, hoiti oman tonttinsa ihan odotetulla tavalla.

Hyökkääjät:

Armia - Sanokaa mitä sanotte, mutta Armia oli mielestäni todella hyvä näissä skaboissa. Välillä laiska, löysä... Mutta teki tärkeitä maaleja, tärkeisiin paikkoihin ja se on poikkeuksellista suomalaiselle pelaajalle. Varsinkin Ruotsi-pelin maalit olivat todella kylmäverisiä suorituksia. Plussaa rankkarin tuuletuksesta. Maalintekijä jumalan armosta.

Mi Granlund - Ei loistanut hyökkäyspäässä odotetulla tavalla (myönnettäköön, ketjukaverit olivat tehottomia maalintekopaikoissa), mutta muuten täytti odotukset. Pelasi hyvin puolustussuuntaan, hoiti aloituksia loppujen lopuksi hyvällä prosentilla, ratkaisi Slovakia-ottelun käytännössä yksinään. Kritiikkiä voisi antaa liiallisesta syöttelystä, vetoa saisi käyttää useammin. Oli Ruotsi-pelissä fyysisesti aivan loppu. Rankkaria ei tarvitse sen enempää miettiä, shit happens. Elämä jatkuu.

Pulkkinen - Pulkkiseen olin pettynyt. Kanadaa vastaan 0+0, Jenkkejä vastaan 0+1, Tanska 4+1, Tshekki 1+1, Slovakia 1+1, Ruotsi 0+0. Ei tehnyt ainuttakaan "tärkeää" maalia, vaan maalit tulivat tilanteissa, kun ottelu oli jo ratkennut. Osumatarkkuus oli aika surkea, tarkoitan siis sitä, että pleksit kolisivat liian usein Pulun vetäessä. Oli viime vuonna parempi.

Ma. Granlund - Markus oli aika turhake koko kisojen ajan. Ei ollut hyökkäyssuuntaan pelote missään vaiheessa. Pehmeä, ei kauhean nopea, ei tarpeeksi agressiivinen. Paras peli Jenkkejä vastaan, jossa vapautti Armian upeasti maalintekon. Veikö av-pelaaminen tehoja hyökkäspelistä? Mene ja tiedä.

Salomäki - Aloitti turnauksen upeasti, mutta jäi statistin rooliin viimeisissä peleissä. Vaisut esitykset laitan osittain väärän roolituksen piikkiin, Salomäestä olisi enemmän hyötyä laidassa. Teki kuitenkin helvetisti duunia joka vaihdossa ja tuon asenteen perusteella olen 99% varma, että kaveri nähdään NHL:ssä ennemmin tai myöhemmin. Hankki Ruotsia vastaan jatkoajalla elintärkeän jäähyn.. Eikun joo, eihän sitä päivänselvää tilannetta edes vihelletty. Yksi Suomen avainpelaajista.

Donskoi - Joo.. Joopa joo.

Barkov - Pelasi loistavat kisat ja täytti kolmossentterin roolin täydellisesti. Upeaa pelinlukua, syötönkatkoja, kiekonriistoja. Tässä on meidän ensi vuoden ykkössentteri. Harmittaa, ettei Raipe antanut junnulle yv-aikaa ollenkaan, olisi nimittäin ollut käyttöä.

Ruuttu - Kaksi elintärkeää maalia Kanadaa ja Ruotsi vastaan. Ei näkynyt muuten paljoakaan, jos nyt ei ihan keskittynyt seuraamaan hänen peliään. Täytti roolinsa kuitenkin enemmän kuin hyvin.

Aaltonen - Positiivinen yllätys, pelasi ekoissa otteluissa yllättävän fyysisesti. Ei jäänyt jalkoihin ja hoiti myös puolustuspään hyvin. Ensi vuonna sitten mahdollisesti jo hyökkäävämpään rooliin.

Neloskenttä: Kolme pörrääjää, jotka hoitivat oman roolinsa mallikkaasti. Erityisesti Hämäläinen vakuutti. Suomen toimivin ketju.

Raipe - Paljon parjattu Raipe. Koko kisojen ajan kaipasin REAGOINTIA, mutta sitä ei tullut. Ykköskenttä sai luvattoman paljon yv-aikaa, pelasi ylipitkiä vaihtoja, Granlundit pelasivat av:ta. Ei ihme, että pojat olivat puhki tärkeimmällä hetkellä. Välieräpaikka oli kuitenkin se realistinen tavoite ja se saavutettiin. Paremmalla ketjujen roolituksella ja peluutuksella oltaisiin ehkä saatu finaalipaikka. Mutta näillä mentiin.

Näin ollen 92-ikäluokka on saanut junnu-mj uransa pakettiin. Granlund, Donskoi, Pulkkinen, Ruuttu, Aittokallio, Riikola, Mäkinen, Hovinen, Hämäläinen, Paajanen, Kuronen, Gibson.. Kiitos ja näkemiin. Valitettavasti ei kultaista mitalia saatu, vaikka 18-v kisoissa ja 20-kisoissa yllettiin välieriin asti.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Erikoista miten Pulkkinen nostetaan Armian ja Ruutun ohi, vaikka samassa roolissa (maalintekijä) pelaavat kaverit olivat tärkeissä paikoissa selvästi Pulkkista parempia.
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Erikoista miten Pulkkinen nostetaan Armian ja Ruutun ohi, vaikka samassa roolissa (maalintekijä) pelaavat kaverit olivat tärkeissä paikoissa selvästi Pulkkista parempia.

Itse ainakin pyrin arvioimaan otteita kokonaisuudessaan. Armialta oli toki parhaat otteet loistavia, mutta niitä nähtiin vain muutamassa erässä koko kisoissa. Ruuttu teki kolme upeaa maalia, mutta muuten ei esittänyt juuri oikein mitään. Pulkkisen huippuhetket oli toki kortilla, mutta perussuorittamisen taso oli mielestäni tasaisen hyvä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös