sonnychiba
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Porin Ässät
Penkki, kyykky ja mave, niillä voima mitataan. Itse yritän panostaa sotilaspenkkiin, mutta pahasti on vielä tekniikka hakusessa.
Mulla on pitkät kädet, enkä varmasti pääsee koskaan edes pikkuveljeni yläastelukuihin 120 kg. Hällä kun on syvä rintakehä ja lyhyet raajat. Olet oikeassa, että osittain omaa heikkouttani en penkistä erityisesti pidä. Mutta ei se kyllä mikään ultimaattinen voiman ja varsinkaan miehisyyden mittari ole. Arvostan itse enemmän sitä, että kykenee hyödyntämään voimaansa jollain tavalla esimerkiksi duunissaan tai vaikkapa tatamilla kuin sitä, että puskee 200 penkistä, mutta on elintavoiltaan syöttöporsas eikä saa siviilissä muutenkaan mitään aikaiseksi. Urheilullinen, koko kroppaansa treenaava ja muutenkin fiksu tyyppi jos penkkaa kovan tuloksen, on se kaikin puolin hieno juttu. Sen sijaan en näe mitään miehekästä siinä, että rakentaa egonsa penkkituloksen varaan ja muuten sitten on täysi pässi.Kyllä. Penkki on omalla tavallaan voiman mittari ja monet kynäniskat eivät voi sietää koko liikettä johtuen ilmeisesti naisellisista tuloksistaan.
Tälläisistä toiminnallisista taitajista esimerkiksi telinevoimistelijat ovat loistava esimerkki ja minusta unelma fysiikka onkin juuri tälläinen, jota voi mahdollisimman paljon käyttää omassa arjessaan.
Yksi esimerkki mitä itse aina käytän on ylätalja. Periaatteessahan se vahvistaa yläselkää ja hartioita ja saa ne näyttämäänkin ihan kivalta. Mutta sitten kun miettii, että missä sellaista liikettä oikeasti ikinä tarvitsee niin aika turhaltahan tuo tuntuu. Leuanveto on siinä mielessä parempi, että siinä oikeasti kiskotaan itseä ylös ja se taito ja voima voikin olla hyödyllinen joskus. Talja nyt ei oikein korreloi siihen mitenkään.
Voin tietenkin puhua kokemuksesta vain omalta osaltani, mutta ainakaan minulla ei ollut treenaamista aloittaessani mitään mahdollisuutta treenata leukoja vetämällä, koska en jaksanut niitä vetää. Ja ei se ihan kauheasti lihaskasvuun tähtäävässä harjoittelussa lohduta, jos kykenee tekemään vain ykköstä tai maksimissaan kakkosta. Uskoisin, että todella monella aloittelevalla (ja ehkä jopa tovin aikaa treenanneellakin) on vastaavanlainen tilanne. Ylätaljaa treenaamalla sen sijaan sain tehtyä pidempää sarjaa ja vahvistettua yläselkääni. Lopulta koitti sitten sekin aika, kun leuanvedossa pystyi oikeasti tekemään jopa jonkinlaista sarjaa. Omalta osaltani voin myös todeta, että kykenen paino- ja toistomäärien osalta jotakuinkin samaan ylätaljassa ja leuanvedossa. Perstuntumalla pidän kuitenkin leuanvetoa hivenen raskaampana liikkeenä.
Niin mutta sinäkin mainitset, että treenisi tähtäsi lihaskasvuun, eli tällöin talja sopi tavoitteisiisi. Minä taas olen vankasti sillä kannalla, että vaikka tekisi niitä leukoa 10x1 niin kyllä sekin sitä kroppaa vahvistaa ja treenaa nimenomaan sitä liikettä ja siinä tarvittavia lihaksia. Lihaskasvua tai massaa ei varmasti tule samalla tavalla mutta arkielämässä tarvittavaa toiminallista voimaa kehittää varmasti. Ja ihan paska minäkin olen leuanvedossa ollut aina ja olen edelleen, mutta siltkin teen sitä mielummin kuin ylätaljaa. Olen kerran tainnut saada jopa yhdeksän leukaa ja silloin olin kymmenen vuotta nuorempi ja painoin reilut 20 kg vähemmän :)
EDIT. Itse liikkeenä pidän leuanvetoa paljonkin taljaa raskaampana ja varsinkin monipuolisempana, koska siinä tarvitaan vielä keskivartaloa ja jalkojakin mukaan. Sitten on vielä sekin homma, että leuanvedossa on paha huijata, jos niitä ei mene niin sitten ei mene. Harjoittelee sitten alkuun tekemällä puolikkaita, negatiivisia ja/tai vaikka hyppyleukoja.
Henkilökohtaisesti uskon, että suhteellisen harva aikuinen aloittaa kuntosaliharjoittelua tähtäimessään jonkin tietyn liikkeen (tässä siis leuanvedon) tulosten kohentaminen, vaan uskoisin suurimmalla osalla tavoitteena olevan kokonaisvaltainen lihaskunnon parantaminen ja lihaskasvun saavuttaminen. Jos harjoittelu aloitetaan liikkeellä, jossa saadaan alussa tehtyä nolla toistoa, saattaa aloittelija aika helposti tuskastua, kun kehitystä tuntuu tulevan niin kovin hitaasti. Jos taasen aloitetaan kevyemmillä liikkeillä, kehittymisen fiiliksiä tulee ihan toisella tavalla, kun sarjapainoja saa lisätä suunnilleen joka viikko. Toisaalta myös liian yksipuolinen treeni voi alkaa helposti tympiä ja olisihan lihasta hyvä ärsyttää useammallakin kuin yhdellä tavalla ja yhdestä kulmasta, joten siinäkään mielessä en ihan ymmärrä pelkkää leuanvedon hinkkaamista ei-niin-hyvin toiminnallista voimaa kehittävien liikkeiden kustannuksella.
Ei varmasti yhtä liikettä pelkästään halutakaan treenata mutta pointtini on edelleen se mikä on treenin tavoite. Arkivoiman parantamiseen se leuanveto auttaa, koska se kehittyy vääjäämättä koko ajan kun sitä tekee. Tuskastumisenkin voi välttää sillä, että joku taho kertoo kyseiselle ihmiselle mitä tässä nyt tapahtuu kun teet puolikkaita leukoja, mikä on se syy, että niitä tehdään ja mikä tavoite sillä on. Sitten se onkin maailman mahtavin fiilis kun saa sen yhden tai kaksi oikeaa leukaa tehtyä. Toki jos on kovasti ylipainoinen tai lihaskunto on päässyt todella huonoksi niin silloin talja on ainoa vaihtoehto aloittaa. Mutta ihan jo tangossa roikkuminenkin on alkuun hyvää harjoitusta ja siitä pikkuhiljaa mennään eteenpäin.
Treenaamisen juttu on minun mielestäni oppia nauttimaan siitä työn teosta, mitä treenaaminen kiistatta on, eikä vain pyrkiä nopeisiin tuloksiin. Silloin siitä saa itselleen elämäntavan ja hyvän kunnon loppuiäkseen. Tällöin pitäisin hyvänä lähteä ihan tyhjältä pöydältä liikkeelle.
Treenaamisen yksipuolisuus on huono asia mutta vetoliikkeitä ei kyllä juuri tarvitse kuin kaksi, sillä ne ovat aina hyvin samankaltaisia joka tapauksessa. Kulmasoutu ja leuanveto ovat minun mielestäni aivan ylivoimaiset tässä suhteessa, taas kerran siksi, että molemmissa periaatteessa koko kroppa tekee samalla töitä, toisin kuin taljassa.
Ja onhan leuanvedossakin paljon eri variaatioita, vaikka puritaaneille se tietenkin käy vain sillä yhdellä tavalla. Esimerkiksi crossfitistä saa hyviä vinkkejä ja vaihtelua ja niitä erilaisia ärsykkeitä myös leuanvetotreeniin. Koko ajan kuitenkin samalla toimitaan "omalla kropalla" ja käytetään sitä yhtenä yksikkönä.
Ok, hyväksykäämme pieni erimielisyytemme.
Tarkennan vielä sen verran, että minusta nuo mainitsemasi "säveltämiset" ovat enemmänkin sellaista jo hieman kehittyneemmän treenaajan touhua. Sellaisen, joka tuntee jo hieman kehoaan ja lihaksistoaan ja saattaa jopa tietää treeninsä ongelmakohtiakin. Aloittelijalle kaikki on uutta ja hän haluaa kehittymisen fiiliksiä toistuvasti.
Lisäksi huomionarvoinen asia on vielä myös se, että niin upeita liikkeitä kuin raskaat perusliikkeet ovatkin, niin ovat myös oikeasti todella raskaita. Ei niitä ihan tuosta vaan aloittelija jaksa treenistä toiseen paiskoa. Toisekseen ei aina ja joka paikassa välttämättä ole mitenkään tarkoituksenmukaista aktivoida kaikkia mahdollisia lihaksia. Toisinaan voi olla ihan hyvä vähän eristää ja tuoda siihen treeniin sitä kautta uutta.
Joo, säveltäminen kuuluu kokeneemmalle treenaajalle mutta koitin vain vastata tuohon sinun hinkkaamistermiisi joka kuulostaa niin tylsältä ja ikävältä. Aloittelija saa kehittymisen fiiliksiä kun treenaa säännöllisesti, siksi kirjoitin, että pitää oppia tykkäämään siitä duunin tekemisestä. Sehän on aivan törkeän hieno tunne, kun treeni joskus oikein kulkee, muistaa aina miksi sitä hommaa tekee, tulokset ovat itselleni sitten vähän kakkossijalla, tai ne ovat vähän erilaisia kuin, että paljonko jossain liikkeessä nousee.
Mitä tulee perusliikkeisiin niin sittenhän tulemme siihen kuormaan ja siihen miten kroppaansa kuormittaa. Taas kerran sitä aloittelijaa voisi koittaa auttaa ja kertoa mitä mahdollisuuksia on. Ei joka treenissä tarvitse vetää lihaksia loppuun, täten palautuminenkin on heti paljon nopeampaa.
Ei se minulle aikanaan tuottanut mitään ongelmia kun aloin punttihommia harrastaa kotona autotallissa levytangon kanssa.
Minä olen vain sitkeästi sitä koulukuntaa, että eristävät liikkeet ovat turhia tavalliselle kuntoilijalle, ellei tule jossain vaiheessa vastaan jotain ihan selkeää lihasten epätasapainoa.
Kai teidän ensin pitää sopia siitä, onko treenin tavoitteena maksimaalinen lihaskasvu, eli onko tarkoitus bodata, vai onko tavoitteena "vain" hyväkuntoinen ja ennen kaikkea toiminnallinen kroppa. J.Grönvall lähestyy selkeästi asiaa jälkimmäisestä näkökulmasta, jolloin eristävät liikkeet ovat toden totta täydellisen hyödyttömiä. Lupaan arvioida näkökantaani vasta sitten, kun näen ensimmäisen voimistelijan/painonnostajan/painijan tekevän keskitettyä hauiskääntöä tai ylätaljaa.Huomaan sitkeytesi. :) Minä en ole sitkeästi mitään koulukuntaa, mutta uskon ilmeisen sokeasti lukemiani tekstejä siitä, miten lihasta olisi hyvä rasittaa monipuolisesti eikä aina kerrasta toiseen samoilla liikkeillä (vaikka ne kuinka toiminnallisia olisivatkin). Lisäksi uskon, että pieni vaihtelu tekee treenaajalle hyvää henkisessä mielessä.
Kai teidän ensin pitää sopia siitä, onko treenin tavoitteena maksimaalinen lihaskasvu, eli onko tarkoitus bodata, vai onko tavoitteena "vain" hyväkuntoinen ja ennen kaikkea toiminnallinen kroppa. J.Grönvall lähestyy selkeästi asiaa jälkimmäisestä näkökulmasta, jolloin eristävät liikkeet ovat toden totta täydellisen hyödyttömiä. Lupaan arvioida näkökantaani vasta sitten, kun näen ensimmäisen voimistelijan/painonnostajan/painijan tekevän keskitettyä hauiskääntöä tai ylätaljaa.
Mitä leuanvetoihin tulee, niin leuanvetotulos paranee - tadaa - vetämällä leukoja! Jos toistoja menee ainoastaan yksi, niin tekee jokaisen salitreenin yhteydessä ensin vaikkapa viisi ykköstä. Jos mahdollista, nuo viisi ykköstä kannattaa tehdä joka arkipäivä ja viikonloppu lepoa. Helposti jostain löytyy tanko jossa roikkua ja jos ei tankoa, niin sitten vaikkapa tarpeeksi kestävä puunoksa. Kun sitten hyvin pian menee 5*2, niin tekee sitä viikon-pari ja etenee siitä systemaattisesti. Toistomäärien kasvaessa myös treenikertoja voi/kannattaa vähentää ja treeneihin voi yhdistää esim. eksentrisiä toistoja, eli hyppy yläasentoon ja hiiiiiidas lasku alas. Sitten, kun saa tehtyä 5*5, ottaisin surutta lisäpainot käyttöön. Eli pieni 1,25kg tai 2,5kg kiekko vaikkapa taskuun ja homma alusta. Tosin, jos saa omalla painolla 5*5, niin 2,5kg lisäpainolla toistoja menee helposti 5*3, josta sitten hinkkaa jälleen kohti 5*5:ttä.
Joo, minähän tässä ajauduin sivuraiteille ajatusteni kanssa, kun ajattelin asiaa ehkä turhan laveasti. Myönnän siis olleeni väärässä, kyllä J. Grönvall varmasti ihan asiaa puhuu.
Mace kirjoitti:Mitä tulee tuohon lihaksen loppuun asti vetämiseen, niin esim. tuon leuanvedon kohdallahan se aloittelija joutuu ottamaan jokaisessa sarjassa sen maksiminsa irti, koska liike on niin raskas. Kevyemmässä liikkeessä hän voi säädellä kuormaa helpommin.
Mitäs salia jatkoaikalaiset suosittelevat Tampereella? Powerhouse Gym vaikuttaa toistaiseksi parhaalta ja myös melko edulliselta vaihtoehdolta, aika pro-tason ukkoa siellä tosin treenaa, mutta ihan hyvin on mahtunut mukaan tavallinen treenajakin. Onkos Kalevan suunnilla mitään salia? Pienemmät ja vaatimattomatkin salit käyvät, hinta ja sijainti lähinnä ratkaisee ja mielellään sellainen ettei tarvi joka laitteeseen jonotella, sijainti siis pitäisi olla keskusta-Tammela-Kaleva suunnilla.
Tässä pieni huoli kun en todellakaan pidä totaalilepoa loman ajan joten sali on hakusessa, tokihan sieltä käsin sitten saa tietoa ja varmasti kun jaksaisi googletellakkin...
Kannattaa tsekkailla Welcome to CrossFit: Forging Elite Fitness jossa on paljon sellaisia treenejä jotka voi tehdä ilman mitään apuvälineitä (toki suurimpaan osaan tarvitaan). Muun muassa nuo käsilläseisontapunnerrukset tulee tutuksi siellä aika nopeasti. Tosin mun mielestä nuo ottavat enemmän ylärintaan ja keskivartaloon kuin olkapäihin. Suurin haaste on tehdä selkälihaksia, kun tarvis jonkun paikan jossa roikkua (leuat myötä- ja vastaotteella). Mutta tosiaan, kyllähän matkoillakin kondiksessa saa pysyttyä.Mutta eihän tämä nyt niin vaikeaa ole pysyä kondiksessa lomalla.
- Arska taisi tehdä olkapäitä käsilläseisten seinäävasten...
jne...