Pahoittelut pitkähköstä viestistä, joka ei näennäisesti ehkä niin liity presidentinvaaleihin - toisaalta, keskustajan äänestäjiähän tässä toisella kierroksella houkutellaan ja maataloudesta on kyse.
Repolainen kirjoitti:
Kommariämmä haluaisi ajaa minut ja monet muut konkurssiin, jotta neekerit afrikassa saisivat ostaa lisää pyssyjä hulinoihinsa.
Miksi vitussa sitten tarvitaan tukia? Ennen EU:ta tulot jakaantuivat suurinpiirtein tuotteesta 80% ja tuista 20%. Nyt tilanne oli kun kirjanpitoa tein tuesta 70% ja tuotteesta 30%. Loppusumma oli reilut 30% pienempi kun isän vanhaa tulosta katselin. Kumminkin sama raaka-aine maksaa enemmän kaupassa, kun ennen unioniin siirtymistä. Mitä vittua, kuka vetää välistä?
Voisin yrittää kommentoida tätä, ja haluan jo etukäteen tehdä selväksi, että asialla on arkielämän maatalouden realiteeteistä hyvin tietämätön, mutta EU-asioihin jonkin verran opiskeluiden puolesta perehtynyt kirjoittaja...
Käsittääkseni EU-maatalouden "ongelma" on ollut aina 60-luvulta lähtien se, että maanviljelijöille (toki täysin perustellustekin) on varsin monimutkaisen tukijärjestelmän avulla haluttu taata korkeammat tulot, kuin mihin puhdas kysynnän ja tarjonnan laki maailmanmarkkinoilla päätyisi - tässä asialla on ollut nimenomaan Ranska, jossa pienviljelijöiden osuus maan taloudesta ja etenkin "kulttuuriperimästä" on ollut hurjan tärkeä. Käytännössä tämä on mennyt niin, että EU sitoutui ostamaan viljan vuosittain tiettyyn, maailmanmarkkinoita selvästi korkeaan hintaan. OK. Mutta mitäs sille kaikelle viljalle sitten tehdään? Sehän myydään, mutta kuka ostaa, kun etelän maista saa halvemmalla? Ei tietenkään kukaan, ellei
vientitukien avulla saada myyntihintaa alas. Tämä on yksi syistä, minkä takia EU pumppaa vuosittain isot määrät rahaa maatalouden tukemiseen. Ja tästä taas ongelmana on se, että viljavarastot pursuilevat jatkuvasti ylitse, "viljaa on liikaa" (mikä sinänsä on aika kieroa, kun ajattelee noin niinkuin globaalisti).
Tätä erittäin raskasta järjestelmää on kritisoitu jo kauan, ja vähitellen sitä on haluttu myös purkaa. Purkamisintoon on ainakin kaksi isoa syytä:
Ensinnäkin systeemi sotii maailmankaupan vapauttamisen periaatteita vastaan (EU ja USA ovat ajaneet köyhien maiden kanssa innokkaasti vapaakauppaa, joka palvelee oman teollisuutensa tarpeita, mutta sulkenut omat markkinansa tiukasti etelän maataloustuotteilta - mikä taas on lähes ainoa siivu vapaakaupasta, joka hyödyttäisi köyhempiä maita. Toisaalta turha sanoakaan, kuinka paljon hallaa tämä tekisi esim. Suomen maataloudelle).
Toiseksi on ajateltu, ettei järjestelmä kestä uusien jäsenmaiden liittymistä - esim. Puola on vähän kuin Ranska, mutta ongelmat ovat pahemmat.
Eli kuten Repolainen totesi, tuotteen osuus hinnasta on laskussa, ja laskenee edelleen. Tukia taas tarvitaan, jotta tämä "rakennemuutos" (kirosana monille) pystyttäisiin toteuttamaan edes jotenkin hallitusti. Suomalaisille maanviljelijöille lohdullista lienee lähinnä se, että ranskalaiset pistävät vielä enemmän hanttiin.
Halonen on sanonut ettei unionin laajentumisesta ole mitään haittaa. Miksi sitten Suomen jäsenmaksu nousi nelinkertaiseksi?
Aivan selväähän on, että laajentuminen on raskasta EU:n taloudelle ja tulee olemaan sitä jatkuessaankin (Romania, Bulgaria ja Kroatia nyt ainakin ovat tulevia jäseniä, pidemmällä tähtäimellä varmaankin myös muut Baltian maat, kenties Ukraina. Puhumatta tässä Turkista...). Ja jotta pystyttäisiin maksamaan mm. maatalous- ja aluetukia sinne köyhempiinkin maihin - jossa ongelmat toki ovat vielä eri luokkaa), menee se toki Suomen ja muiden rikkaampien pussista.
Miksi ihmeessä sitten pitää laajentua? Niinpä. Nykyisen EU:n alueella asuu 450 miljoona ihmistä ja sen kanssa käydään 2/3 kaikesta maailman kaupasta - potentiaalisesti siis paljon suurempi mahtivalta kuin nykyinen USA. Laajentumisen ja yhdentymiskehityksen myötä tästä potentiaalista pyritään ottamaan jotain myös irti - joka sitten vaatii näitä kaikkia muutoksia, jotka lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä sattuvat välillä lujaakin. Toinen syy laajentumisintoon on se koko EU:n alkuidea, eli vakaus ja turvallisuus. Eipä ole Saksan ja Ranskan välillä vähään aikaan sodittu, toivottavasti ei jatkossa Balkanillakaan.
Tästä tuli nyt näköjään aika pro-EU -puheenvuoro. Eri asia on, että tarvittaisiin joku ihminen, jolla olisi ihan oikea näkemys, että mitä esim. sille maataloudelle vaikka Suomessa sitten tehdään, "hallittu alasajo" nyt ei ole mikään ratkaisu ellei ole tulevaisuudenvisioita. Tässä kohtaa en tiedä, eroavatko Tarja ja Sauli niinkään paljon. Niinistö toki korostaa yrittäjyyttä, jossa voisi olla yksi maaseudunkin avaimista.
Niin, ja todelliset asiantuntijat sitten korjatkoon räikeimmät virheet tai pyyhkikööt koko viestillä ahterinsa: tällä tavoin vain näin opiskelijapoikana olen yrittänyt asioita itselleni selvittää.
