On tämä KHL kyllä kummallinen ilmiö tällä palstalla. Jos erehdyt kirjoittamaan ko. liigasta jotain negatiiviseen sävyyn, tapahtuu seuraavat asiat joko erikseen tai yhdessä:
Allekirjoitan tuon kohdan kyllä, tätä on turha kiistää. Mutta toisaalta myös positiivisuus tunnutaan vetävän melko tehokkaasti alas ja usein avainsanat ovat "Putin", "muovisuus" ja/tai "keinotekoisuus", ihan vain pari mainitakseni. Mulla on vähän sellainen kutina, että tuo sarja jakaa porukkaa harvinaisen tehokkaasti eri leireihin ja jopa yli seurarajojen. Mun on vaikea kuvitella esimerkiksi sitä, että NHL:n ongelmilta (varsinkin jos olisivat KHL:n ongelmien kokoluokkaa) suljettaisiin silmät yhtä tehokkaasti kuin nyt moni on tehnyt. Toisaalta mun olisi myöskin kuvitella NHL:n herättävän vastaavatia antipatioita varsinkin "omien" ulkopuolella kuin KHL:n on aiheuttanut. Vaikea nähdä esimerkiksi raumalaista liigafania yhtä kärkkäästi hyökkäävän NHL:ää vastaan kuin KHL:n kohdalla on tapahtunut.
Ei siinä, oma suhtautuminen sarjaan on vähän samalla tasolla kuin käsittääkseni esimerkiksi Cobolilla. Mä pidän tuota oikeasti kovana sarjana ja olen nauttinut matseista, tätä en kiellä. Toisaalta näen sarjassa aivan hirveitä epäkohtia, vähän tai en ollenkaan niiden korjaamisyrityksiä ja muuta paskaa. Liigaa enemmän olen saanut ns. elämyksiä runkkarin osalta, mutta toisaalta epävarmuus tulevasta on aika helvetin kova. Tässä kohdin tuleva viittaa sekä lyhyen ajan (toiminta pleijareissa, seurojen tilanne kesällä jne.) tapahtumiin että koko sarjan olemassaoloon tai muotoon parin vuoden ajanjaksolla. Liigassa tuomarien taso on sanalla sanoen perseestä, mutta toisaalta KHL:ssa mahdollisuus kärsiä kotiinpäin vihelletyistä matseista on paria kerrointa suurempi. Samoin kovin ruusuista kuvaa ei maalaa se, että todennäköisesti kauden jälkeen useampikin jengi jättää leikin kesken ja heittää pillit pussiin tai palaa matalammalle (VHL, kansallinen sarja, EBEL, etc) tasolle. Pitkässä juoksussa puolestaan tuon sarjan pahimmat valuviat on pakko korjata tai se kaatuu mahdottomuuteensa tai taantuu paikalliseksi venäläissarjaksi.
Mä olen pari kertaa todennut, että nautitaan nyt kun voidaan. Samaan ajatusmalliin voisi vielä liittää sanonnan "nautitaan niistä asioista mistä voidaan". Mulle esimerkiksi Jokerit on suurempi asia kuin sarjataso, sajan poliittiset kytkökset tai perseily jollakin taholla. Ei mun rakkaus Jokereita kohtaan kärsinyt siitä, että Liiga veti Maston tuomion törkeästi päin mäkeä. Samoin se ei kärsinyt siitä, että viime kauden finalisti ja suorastaan vierasreissun tekoa vaatinut Lev vetäytyi kesällä sarjasta. Tuollaiset asiat himmentävät omia fiiliksiä noita sarjoja ja niiden päättäjiä kohtaan, luovat vitutusta ja ties mitä, mutta Jokerit on Jokerit. Pelattiin sitten mutasarjaa, Liigaa tai KHL:aa.