Joo, avaudutaanpas nyt tänne taas kerran. Kirjoittelin vähän samanlaiseen tyyliin pari sivua taaksepäin ja nyt on taas asiaa.
Eli tosiaan olen viettänyt todella tiiviisti aikaa yhden mimmin kanssa tässä viimeiset 3-4 kuukautta ja omat tunteeni häntä kohtaan ovat syventyneet tässä viimeisen 1-2 kuukauden aikana, eli minulle on tullut selväksi, että hän on se, kenen kanssa haluan olla. Meillä on ollut todella mukavaa yhdessä ja asiat menneet ikään kuin omalla painollaan todella hyvin. Kuitenkin tuossa kuukausi takaperin tuli melkoinen setback, kun huomasin että nainen käyttää kännykkäohjelma tinderiä, googlailkaa te, jotka ette tiedä. Lopputulemana aluksi velvoitin häntä lopettamaan sen käytön, mutta täältäkin neuvoja saatuani annoin hänelle mahdollisuuden tehdä omat päätöksensä.. tämän jälkeen hän ei sitä pitkään käyttänytkään. Tässä yhteydessä oikeastaan halusinkin sitten viedä tätä juttua uudelle tasolle ja sopia, ettemme tapailisi muita niin kauan kuin näemme toisiamme.. tähänkään hän ei ollut valmis. Tuntui melko pahalta.
Kävin tuossa ulkomailla viikon verran ja sen jälkeen välimme tuntuivat entistä lämpimämmiltä, luulen että hän ikävöi minua matkan aikana ja toisinpäin myös. Sitten tullaankin kuluneeseen viikonloppuun, allekirjoittanut täytti 25v ja kävimme pe-iltana syömässä ja cocktaileilla hienoissa paikoissa, ja oli kauttaaltaan äärimmäisen mukava ja kiva ilta. Huomasin sattumalta, että tinder oli löytänyt tiensä jälleen hänen puhelimeensa, mutten sanonut asiasta mitään, koska olin antanut hänelle luvan sitä käyttää.
Lauantaina sitten olikin kaveriporukan kesken juhlien aika, ja viinaa tuli otettua. Ajatuksena oli, että menen keskustaan mimmille yöksi baarin jälkeen, näemme ehkä baarissa tai sen jälkeen ja menemme samaa matkaa. Ilta oli varsin hauska, mutta jossain vaiheessa ystäväni jotenkin 'katosivat' ja en tiennyt mihin kukakin oli mennyt, viinapäissään mielsin sen niin, että minut on feidattu ja alkoi ärsyttää/harmittaa todella paljon. Kysyin sitten mimmiltä, että missä hän on ja voisimmeko jo nähdä, kun baariin meneminen ei enään innostanut minua. Kuulemma on siskonsa kanssa jossain paikassa, jonka nimeä ei tiedä ja kyseli jos voisimme nähdä hieman myöhemmin. No humalassa ja yllämainitussa mielentilassa tulkitsin asian tietysti "hyökkäyksenä" minua kohtaan, vaikkei siitä ollut kyse. Aloin oikein lietsomaan riitaa. Menin sitten sinne mimmille etukäteen yöksi ja hän sanoi tulevansa puolen tunnin kuluttua. Hän saapui reilun tunnin kuluttua ja aloitin siitä sitten riidan heti kärkeen. Pikkuhiljaa otin mukaan tuon tinderin käytön ja siitä sitten tuli sellainen aivan jäätävä itkupotkuraivokohtaus, jossa puhuin tunteistani ja siitä miten jotkut asiat loukkaa ja miten paljon hänestä pidänkään ym. En ole koskaan nähnyt häntä suutuksissa, mutta silloin yöllä hän suuttui aika pahasti, sanoi jopa, että tämä kuulostaa riidalta, jonka jälkeen emme halua olla tekemisissä enää. No vielä aikani raivottuani ja kiukuteltuani ja jauhettuani niitä samoja juttuja menimme vihdoin nukkumaan ja sovittiin, että jutellaan aamulla.
Aamulla heräsin kasin maissa, enkä sitten saanut unta kun ahdisti niin helvetisti. Kymmeneltä lähdin kauppaan hakemaan aamupalatarpeita ja kukkia hänelle. Menin hänen luokseen, annoin kukat, halasin ja sanoin olevani pahoillani sekä pyysin tietenkin anteeksi. Tämän jälkeen jossain vaiheessa aamupäivää juteltiin ja otin puheeksi tuon sitoutumisen ja sopimisen, ettei tapailtaisi muita, mutta hän sanoi tarvitsevansa vielä aikaa, koska haluaa olla varma ennen kuin sopii mitään. Itse taas koen asian niin, että on todella vaikea nyt olla ajatuksen kanssa, että hän saa tehdä mitä haluaa, kun itse taas tein aamulla hyvin selväksi, että pidän ja välitän hänestä valtavasti ja haluaisin olla hänen kanssaan yhdessä. Ehdotin myös, että voidaan ottaa breikki toisistamme ja olla näkemättä jonkin aikaa, jos hän niin haluaa. Ei kuulemma halunnut, ihmetteli kun ajatukseni olivat niin dramaattisia.
Nyt on ollut aivan hirveä olo viimeiset kolme päivää. Ei ole koskaan ollut näin pahaa morkkista mistään. En tiedä, miltä tuo kuulostaa ulkopuolisen korviin, mutta vituttaa, että pilasin tuon illan aivan tyystin. Hän kun oli odottanut minun näkemistäni baarin päätteeksi ja viettänyt hauskaa iltaa. Kerroin hänelle vielä eilen jutellessamme, että käytökseni oli yhdistelmä humalaa ja sitä tunnetta, että kaverit ovat feidanneet, joten purin kiukkuni häneen ja käyttäydyin aivan uskomattoman typerästi. Hän sanoi, ettei ole vihainen, vaan lähinnä pelästyi reaktiotani, joka oli niin äärimmäinen.
Käytökseni oli melko luotaantyöntävää, mutta hän tietää, etten käyttäydy noin normaalisti. Se oli vain huono yhdistelmä alkoholia ja huonoa fiilistä. Muutenkin oli tuntunut viimeisen viikon verran, että hän on hieman etäinen. Mitäpä tässä voi enää jatkossa tehdä, muuta kuin käyttäytyä paremmin.
Edit. Täytyy sen verran sanoa, että näiden asioiden kirjoittaminenkin tuntui jo pahalta. En odota, että kukaan tulee sanomaan täällä, että hei hyvin meni. Olen kertonut tälle naiselle jo aiemmin, että johtuen taustoistani en ehkä ole se henkisesti aina vahvin tai ehyin ihminen. Reaktioni saattavat olla äärimmäisiä ja paha olo tuntuu sitten todella pahalta. Toivon vaan, ettei hän tavallaan tuomitse minua tuon takia, vaan mielummin muistaa ne hyvät puoleni. Toki jos hän ei ole valmis hyväksymään minua huonoina aikoinani, ei hän välttämättä ole se oikea henkilö minulle.