Monikulttuurisuus – rikkaus vai vitsaus?

[Timbit]

Se onkin mielenkiintoinen pohdinta, että aiheuttaako asuinalueen monikulttuurisuus väistämättä kantaväeston alueelta poistumisen ja alueen taantumisen kohti ghettoa. Omien kokemusteni mukaan ei aiheuta. Lisäksi, mikäli ilmiö olisi väistämätön, niin se olisi kivuliaasti näkyvissä aivan jokaisessa länsimaisessa suurkaupungissa, ja esimerkiksi Kanada olisi yhtä suurta ghettoa. Uskallan väittää, että alueen väestön ihonväri ei vaikuta sen rikostasoon tai yleiseen viihtyvyyteen*, vaan syyt ongelmiin on muualla. Itse lähden uskaliaasti etsimään selitystä asukkaiden keskimääräisellä sosiaalisella statuksella. Onko siellä sairaanhoitajat, autonkuljettajat, insinöörit ja kieltenopettajat (nuoriso-ohjaajat ei uskalla ainakaan Ranskassa, ettei tule poliisin pamppua peräsuoleen) riehumassa, vai onko ne riehujat lähinnä työttömiä? Onko olemassa tilanteita, joissa alimpien sosiaaliluokkien kantaväestön edustajat pistävät bussipysäkin paskaksi ja piirtävät hienoja sukuelinten kuvia seiniin?

Sehän on selvä, että maahan saapuva kielitaidoton aloittaa elämänsä uudessa maassa sieltä alimmilta portailta. Mutta jos sille tulokkaalle annetaan mahdollisuus opiskella kieltä ja tarvittaessa myös ammattia, ja tuetaan työpaikan löytämisessä, ja myös edellytetään että tulokas käyttää annetut mahdollisuudet ja näkee vaivaa eteenpäin pääsemiseksi, niin ehkä se ei kavereiden kanssa vietäkään aikaa autoja poltellen.

Niin jotta aiheuttaako monikulttuurisuus automaattisesti ongelmia? Yhteiskunnalle ei, joillekin yksilöille ilmeisesti paljonkin, mutta mikään automaatio suuntaan tai toiseen se ei ole.

*) Joillekin yksilöille erilaiset ihmiset on tietenkin ongelma, mutta painikoot ne ongelmiensa kanssa ihan keskenään

 

[Tadu]

Sehän on selvä, että maahan saapuva kielitaidoton aloittaa elämänsä uudessa maassa sieltä alimmilta portailta. Mutta jos sille tulokkaalle annetaan mahdollisuus opiskella kieltä ja tarvittaessa myös ammattia, ja tuetaan työpaikan löytämisessä, ja myös edellytetään että tulokas käyttää annetut mahdollisuudet ja näkee vaivaa eteenpäin pääsemiseksi, niin ehkä se ei kavereiden kanssa vietäkään aikaa autoja poltellen.

Niin siis eihän Suomessa tarvitse nähdä vaivaa eteenpäin pääsemiseksi. Pelkästään sosiaaliturvalla eleleminen Suomessa on paljon parempi vaihteohto kuin oikea köyhyys lähtömaassa. Jos Suomi olisi yhtä kapitalistinen maa kuin esimerkiksi Yhdysvallat, saattaisivat maahanmuuttajatkin hakeutua enemmän töihin ihan pakon edestä. Toki tähän suuntaanhan Kokoomus haluaisi Suomea kehittää poistamalla minimipalkan, mikä toki onkin ainoa mahdollisuus saada kielitaidottomat mamut jonnekin töihin kun ei heitä muuten haluta palkata. Kielen oppiminen vanhemmalla iällä on vaikeaa varsinkin kun on kyse suomenkielestä ja mamut hengailevat keskenään puhuen lähtömaan tai englannin kieltä. Näiden juttujen ohittaminen tuolla "annetaan mahdollisuus" -jargonilla on mielestäni romanttista, mutta ei realistista. Toki jotkut pääsevät tuosta putkesta läpi, mutta ei varmaan niin moni kuin halutaan.

Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta sekä avoin maahanmuuttopolitiikka eivät toimi yhteen.

 

[Tuamas]

Toki tähän suuntaanhan Kokoomus haluaisi Suomea kehittää poistamalla minimipalkan, mikä toki onkin ainoa mahdollisuus saada kielitaidottomat mamut jonnekin töihin kun ei heitä muuten haluta palkata.

Que?

Käsittääkseni Kokoomuksessa on ollut avauksia lähinnä yleissitovuuden murtamisesta, johon sitten taas liittyvät lakisääteiset minimipalkat, joita Suomessa ei varsinaisesti ole.

 

[Timbit]

Niin siis eihän Suomessa tarvitse nähdä vaivaa eteenpäin pääsemiseksi. Pelkästään sosiaaliturvalla eleleminen Suomessa on paljon parempi vaihteohto kuin oikea köyhyys lähtömaassa.

Minä korjaisin ongelman asettamalla aikarajan sille, kuinka pitkään ulkomaan kansalainen voi sosiaaliturvalla elää. Samoin edellytyksenä voisi olla osallistuminen kielikoulutukseen ja tarvittaessa ammattikoulutukseen, ja todistettava edistyminen näissä. Tuo olisi siis Suomessa elämisen alkuvaihe, jonka tarkoitus on auttaa tulokas kiinni suomalaiseen elämään, ja sitten edellyttää omien siipien varassa elämistä. Hmm. Monienkohan eri taohjen varpaille tällaisella ehdotuksella tallaa?

Toisaalta monien ulkomaalaisten työhön pääsemistä tulisi helpottaa poistamalla niitä muodollisia pätevyysvaatimuksia, jotka nyt estävät ammattilaisia pääsemästä harjoittamaan ammattiaan Suomessa. Käsittääkseni esimerkiksi lääkärin lupaan vaaditaan nyt käytännössä kokonaan suomalaiset opinnot. Tuskin se ihmisen anatomia nyt niin paljoa poikkeaa Suomen ja vaikka latinalaisen amerikan välillä.

Helpoimmalla selviäisi, kun apinoisi Kanadan mallia suoraan niin pitkälle kuin mahdollista. Tarjoan itseni konsultiksi asiassa, viiden vuoden kiinteällä sopimuksella.

 

[Tadu]

Minä korjaisin ongelman asettamalla aikarajan sille, kuinka pitkään ulkomaan kansalainen voi sosiaaliturvalla elää. Samoin edellytyksenä voisi olla osallistuminen kielikoulutukseen ja tarvittaessa ammattikoulutukseen, ja todistettava edistyminen näissä. Tuo olisi siis Suomessa elämisen alkuvaihe, jonka tarkoitus on auttaa tulokas kiinni suomalaiseen elämään, ja sitten edellyttää omien siipien varassa elämistä. Hmm. Monienkohan eri taohjen varpaille tällaisella ehdotuksella tallaa?

Toisaalta monien ulkomaalaisten työhön pääsemistä tulisi helpottaa poistamalla niitä muodollisia pätevyysvaatimuksia, jotka nyt estävät ammattilaisia pääsemästä harjoittamaan ammattiaan Suomessa. Käsittääkseni esimerkiksi lääkärin lupaan vaaditaan nyt käytännössä kokonaan suomalaiset opinnot. Tuskin se ihmisen anatomia nyt niin paljoa poikkeaa Suomen ja vaikka latinalaisen amerikan välillä.

Tämä voisi toimia, mutta tuskinpa koskaan tulee tapahtumaan.

Que?

Käsittääkseni Kokoomuksessa on ollut avauksia lähinnä yleissitovuuden murtamisesta, johon sitten taas liittyvät lakisääteiset minimipalkat, joita Suomessa ei varsinaisesti ole.

Teknisesti olet oikeassa. Olisi siis pitänyt kirjoittaa tarkemmin, mutta juuri tuota yleissitovuuden murtamista tarkoitin.

 

[Tuamas]

Teknisesti olet oikeassa. Olisi siis pitänyt kirjoittaa tarkemmin, mutta juuri tuota yleissitovuuden murtamista tarkoitin.

Niin, siis sitä tuossa ajattelin, kun jos yleissitovuus joskus saadaan murrettua, seuraa siitä käytännössä automaattisesti nimenomaan se, että määritellään lakisääteinen minimipalkka ja -työehdot.

 

[Cobol]

Se onkin mielenkiintoinen pohdinta, että aiheuttaako asuinalueen monikulttuurisuus väistämättä kantaväeston alueelta poistumisen ja alueen taantumisen kohti ghettoa. Omien kokemusteni mukaan ei aiheuta. Lisäksi, mikäli ilmiö olisi väistämätön, niin se olisi kivuliaasti näkyvissä aivan jokaisessa länsimaisessa suurkaupungissa, ja esimerkiksi Kanada olisi yhtä suurta ghettoa. Uskallan väittää, että alueen väestön ihonväri ei vaikuta sen rikostasoon tai yleiseen viihtyvyyteen*, vaan syyt ongelmiin on muualla.

Vaattovaara on tutkinut muuttoliikettä, maahanmuuttajien määrän kasvua ja sosiaalisen eriytymisen vaikutuksia jo 15 vuoden ajan, joten uskoisin Vaattovaaran tietävän sen, mistä kirjoittaa. Hänen mukaansa maahanmuuttajat ovat asettuneet pääkaupunkiseudulla alueille, joissa asukkaiden tulotaso on keskimääräistä pienempi ja joissa on normaalia enemmän sosiaalisia ongelmia. Tekemässään tutkimuksessa Vaattovaara havaitsi kollegojensa kanssa, että kantasuomalaiset alkavat vältellä alueita, joissa maahanmuuttajien määrä on yli kaksikymmentä prosenttia väestöstä. Vaattovaara ei siis kirjoita, että ihonväri olisi vaikuttamassa.

Voimme yllä olevasta päätellä, että kyse ei ole ainoastaan IT-ammattilaisista, rakentajista tai muusta työperäisestä maahanmuutosta, vaan merkittävässä määrin myös humanitaarisesta maahanmuuttajista. Jos Suomi pystyisi houkuttelemaan mainitsemasi Kanadan tapaan työperäistä maahanmuuttoa nykyistä enemmän, vertailu Kanadan kanssa voisi olla paikallaan. Nyt ei ole. Riippumatta niistä instrumenteista, joilla humanitaaristen maahanmuuttajien ja jatkossa halpatyön perässä kulkevien työperäisten maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan pyritään suorittamaan, kaikissa tapauksissa tulokset todennäköisesti ratkaistaan onnistuneen ja epäonnistuneen sosiaalipolitiikan välillä. Sama pätee pitkälti kantasuomalaisten sosiaalisiin ongelmiin.

e: tarkennettu viimeistä kappaletta.

 

[Timbit]

@Cobol En lähde kiistämään Vaattovaaran havaintoja ollenkaan. Mutta ymmärtääkseni hän on tutkinut nimenomaan pääkaupukiseudun tilannetta, kun taas oma pohdintani on globaalia. Pääkaupunkiseudulla kouluttamattomat maahanmuuttajat hakeutuvat alemman sosiaaliluokan alueille todennäköisimmin siksi, että heillä on varaa asua siellä, ja myöhemmin siksi, että siellä on jo muitakin samasta maasta tulleita eli sosiaalinen verkosto on helpompi rakentaa. Alemman sosiaaliluokan alueita on myös kaupungeissa, joissa ei juurikaan maahanmuuttajia ole. Suomi tuskin kykenee omaksumaan Kanadan mallia sellaisenaan jo mainituista syistä, josta johtuen Suomi voisi a) seuloa tarkemmin tänne tulevia, myös humanitaarisin syin vastaan otettavia, ja b) tehostaa kotouttamisen tukemista, vaikka se joillekin tahoille saakin tunteen kaktuksen työntämisestä tuhkaluukkuun.

Me muuten olemme näissä asioissa yllättävän paljon samoilla linjoilla, vaikka usein taidamme lähestyä niitä eri kulmista. Kirjoitetaanko yhdessä mietintö siitä, miten tämä asia tulisi hoitaa, ja myydään se konsulttityönä valtiokonttorille?

 

[Cobol]

En lähde kiistämään Vaattovaaran havaintoja ollenkaan. Mutta ymmärtääkseni hän on tutkinut nimenomaan pääkaupukiseudun tilannetta, kun taas oma pohdintani on globaalia.

Vaattovaara on tutkinut Suomen ja erityisesti pääkaupunkiseudun tilannetta.

Pääkaupunkiseudulla kouluttamattomat maahanmuuttajat hakeutuvat alemman sosiaaliluokan alueille todennäköisimmin siksi, että heillä on varaa asua siellä, ja myöhemmin siksi, että siellä on jo muitakin samasta maasta tulleita eli sosiaalinen verkosto on helpompi rakentaa. Alemman sosiaaliluokan alueita on myös kaupungeissa, joissa ei juurikaan maahanmuuttajia ole.

Alempi sosiaaliluokka on olemassa, oli humanitaarisia/sosiaalisia maahanmuuttajia tai ei. Mutta kun ylempi tai ainakin ylemmät sosiaaliluokat voivat myös hyötyä humanitaarisista maahanmuuttajista, alemman sosiaaliluokan osalta tilanne saattaa olla negatiivinen. He saavat kilpailijoita työmarkkinoille ja he saattavat menettaa sosiaalisia etuja, koska valtio tai kunnat karsivat niitä, jotta lisävelkaa ei jouduta ottamaan yli jonkin tietyn rajan tai määrän.

Suomi tuskin kykenee omaksumaan Kanadan mallia sellaisenaan jo mainituista syistä, josta johtuen Suomi voisi a) seuloa tarkemmin tänne tulevia, myös humanitaarisin syin vastaan otettavia, ja b) tehostaa kotouttamisen tukemista, vaikka se joillekin tahoille saakin tunteen kaktuksen työntämisestä tuhkaluukkuun.

Totta ja tekisi mieli sanoa, että vaihtoehtojahan ei Suomella ole. On samaan aikaan parannettava Suomen kiinnostavuutta työperäiseen maahanmuuttoon, valikoitava humanitaarisia maahanmuuttajia määrällisesti että kulttuurillisesti suhteessa suomalaiseen yhteiskuntaan, että tehostettava todella paljon kotouttamisen laatua. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että liian paljon joudutaan käyttämään resursseja ns. sosiaalisen maahanmuuton torjuntaan.

Me muuten olemme näissä asioissa yllättävän paljon samoilla linjoilla, vaikka usein taidamme lähestyä niitä eri kulmista. Kirjoitetaanko yhdessä mietintö siitä, miten tämä asia tulisi hoitaa, ja myydään se konsulttityönä valtiokonttorille?

Uskoisin molempien allekirjoittavan sen, että Suomen vetovoimaa työperäiseen maahanmuuttoon tulee lisätä ja Suomen tulee ottaa hädässä olevia turvapaikanhakijoita pakolaisiksi Suomen resurssien ja kunnollisten kotouttamismahdollisuuksien mukaan. Meillä on myös ei suinkaan oikeus, vaan velvollisuus valikoida ihmisiä, joita humanitaarisesti autamme Suomessa vuosia, koska tarvitsemme aikanaan heidän ja heidän lastensa panosta Suomen rakentamisessa ja mm. työllisyysasteen parantamisessa. Erikseen on toki mm. koulutusyhteistyö.

Tästähän se mietintö etenee.

 

[HekeK]

Kareem hylkäsi islamin, kääntyi ateistiksi ja muutti Egyptistä Suomeen: ”Tarvitsin uuden elämän” - Aamulehti

Oulussa asuvan ex-muslimin ja nykyisen ateistin ajatuksia hylkäämästään uskonnosta. Täytyy laittaa YouTube-kanava seurantaan.

 

[arvee]

Kareem ei osaa arvostaa islamia, koraanin runollisuutta kuten vaikka Jaakko Hämeen-Anttila. Hätäisen johtopäätöksen on hän tehnyt, islam on hieno rauhan uskonto.

 

[HekeK]

Hätäisen johtopäätöksen on hän tehnyt, islam on hieno rauhan uskonto.

Tällainen Kareem on aivan myrkkyä vihervasemmistolle. Yritä siinä sitten lähteä puolustelemaan islamia, kun vastapuoli on elänyt sitä lähes 25 vuotta vain lopulta huomatakseen, että ei ole hyvä juttu se. Kareemin kaltaiset tapaukset ovat koska tahansa tervetulleita Suomeen. Kareem ei tosin tarvinnut turvapaikkaa, vaan fiksuna ukkona tuli tänne opiskelemaan.

 

[Cobol]

Helsingin tietokeskus on ennustanut, että vuonna 2050 maahanmuuttajataustaisia on kaikista kaupunkilaisista lähes joka kolmas. Tällä hetkellä luku on koko Helsingissä 14 prosenttia. Helsingin suurin maahanmuuttajaryhmä on tällä hetkellä venäläiset. Samaan aikaan Suomen väestönkasvu on maahanmuuttajien varassa. Syntyvyys on ollut laskussa useita vuosia, ja kuolleisuus on ollut joko lähellä syntyvien määrää tai ylittänyt sen. Niin koulutettuja kantasuomalaisia kuin Suomen kansalaisuuden saaneita muuttaa Suomesta, mutta selvitykset ovat ristiriitaisia sen osalta, palaako heistä osa myös takaisin.

Jos muuttoliike Suomeen kehittyy kuten poliitikot Kataisesta Li Anderssoniin ja monet siitä väliltä toivovat, maahanmuuttajataustaiset ovat enemmistönä monilla pääkaupunkiseudun alueilla ja muissa suurimpien kaupunkien lähiöissä jo ennen vuotta 2050. Tällä hetkellä Meri-Rastilassa maahanmuuttajataustaisten osuus on ylittänyt kolmanneksen (34 %). Kun tarkastellaan Suomen väestökehitystä, pitäisin erittäin tärkeänä sitä, että hallituksen ja kuntien toimilla saataisiin kantasuomalaisten syntyvyys pikaisesti nousuun. Keskeistä siinä olisi kaiketi se, että suomalaiset voisivat luottaa päättäjiin omaa tulevaisuuttaan suunnitellessaan. Valitettavasti tutkimuksen mukaan vain 25 prosenttia suomalaista luottaa valtakunnan- ja kuntatason päättäjiin Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksessa.Haastatteluja tehtiin yhteensä 4 299. Vastaajat edustavat maamme 18–75 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan 1.5 prosenttiyksikköä suuntaansa, joten varsin kattavasta tutkimuksesta on kyse.

Jos kansalaisten luottamuksessa päättäjiin ei tapahdu muutosta, kantasuomalaisten syntyvyydessä tuskin tapahtuu nousua. Tällöin Suomen väestökasvu, huoltosuhteet sekä talouskasvu on entistä enemmän maahanmuuttajien varassa. Erityisesti maahanmuuttajien työlllisyysasteessa on silloin tapahduttava kehitystä,

Todennäköisesti yksi tärkeimmistä asioista tulevaisuudessa on pyrkiä vaikuttamaan kantasuomalaisten pysymiseen alueilla, jonne on kasvamassa yli 20 prosentin maahanmuuttajayhteisö. Professori Vaattovaaran tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat ovat asettuneet pääkaupunkiseudulla alueille, joissa asukkaiden tulotaso on keskimääräistä pienempi ja joissa on normaalia enemmän sosiaalisia ongelmia. Yksi mahdollinen ratkaisu on rakentaa omistusasuntoja Meri-Rastilan tyyppisille alueille estämään kehitystä, joka voisi ilman yhteiskunnan toimia johtaa reilusti yli 50 prosentin maahanmuuttajataustaisuuteen alueen asukkaista. Helsinki suunnitteleekin 5 300 asukkaan Meri-Rastilaan uusia asuntoja jopa 4 200 ihmiselle. Samalla imago-ongelmista kärsivälle asuinalueelle halutaan tehdä perusteellinen kasvojenkohotus.

Kuinka hyvin näillä ratkaisuilla voidaan vaikuttaa alueen asukasjakaumaan, se nähdään aikanaan. Moni saattaa miettiä, että heikosti, koska eihän kantasuomalaiset esimerkiksi halua lapsiaan kouluihin yhdessä maahanmuuttajien kanssa heikompien oppimistulosten takia. Mutta onko meillä vaihtoehtoa, ainakaan uskottavaa sellaista?


Lähteitä:

Yllätyitkö? – Tuore tutkimus: näin vähän suomalaiset luottavat päättäjiin | Uusimaa
Helsingin Meri-Rastilan asukkaista 34 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia – Vuokratalojen valtaamaan kaupunginosaan yritetään houkutella omistusasujia - Kaupunki - Helsingin Sanomat

 

[Aatos]

Helsingin tietokeskus on ennustanut, että vuonna 2050 maahanmuuttajataustaisia on kaikista kaupunkilaisista lähes joka kolmas. Tällä hetkellä luku on koko Helsingissä 14 prosenttia. Helsingin suurin maahanmuuttajaryhmä on tällä hetkellä venäläiset. Samaan aikaan Suomen väestönkasvu on maahanmuuttajien varassa. Syntyvyys on ollut laskussa useita vuosia, ja kuolleisuus on ollut joko lähellä syntyvien määrää tai ylittänyt sen.

Onkohan tuossa huomioitu eliniän nousu? En löytänyt siitä mainintaa. Se kuitenkin on reilusti nousussa. Vuosina 1975–77 syntyneistä naisista noin joka viides elää todennäköisesti vähintään 100-vuotiaaksi, miehistä joka viides vähintään 95-vuotiaiksi.

Lähde: professori, sisätautien erikoislääkäri, Kansanterveyslaitoksen entinen pääjohtaja Jussi Huttunen


Kuinka paljon tuo sitten kompensoi? Vaikea sanoa, ja pitää tietysti muistaa että osittain tämä koskee myös maahanmuuttajia. Lisäksi heidän lapsimääränsä ovat suurempia kuin kantasuomalaisten, ainakin tällä hetkellä.

 

[finnjewel]

. Helsinki suunnitteleekin 5 300 asukkaan Meri-Rastilaan uusia asuntoja jopa 4 200 ihmiselle. Samalla imago-ongelmista kärsivälle asuinalueelle halutaan tehdä perusteellinen kasvojenkohotus.

Kuinka hyvin näillä ratkaisuilla voidaan vaikuttaa alueen asukasjakaumaan, se nähdään aikanaan. Moni saattaa miettiä, että heikosti, koska eihän kantasuomalaiset esimerkiksi halua lapsiaan kouluihin yhdessä maahanmuuttajien kanssa heikompien oppimistulosten takia. Mutta onko meillä vaihtoehtoa, ainakaan uskottavaa sellaista?

Helsingin Meri-Rastilan asukkaista 34 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia – Vuokratalojen valtaamaan kaupunginosaan yritetään houkutella omistusasujia - Kaupunki - Helsingin Sanomat

Tosiaan aika epäilevällä kannalla olen tuon suunnitelman toivuudesta. Voiko kantasuomalaisia houkutella ostamaan Meri-Rastilasta omistusasuntoa millään muulla kuin polkuhinnalla? Ja jos hinta on kovin edullinen, kiinnostaa se myös ulkomaalaistaustaisia. Jotka puolestaan tuntenevat joka tapauksessa vetoa samalle alueelle.

 

[Cobol]

Tosiaan aika epäilevällä kannalla olen tuon suunnitelman toivuudesta. Voiko kantasuomalaisia houkutella ostamaan Meri-Rastilasta omistusasuntoa millään muulla kuin polkuhinnalla? Ja jos hinta on kovin edullinen, kiinnostaa se myös ulkomaalaistaustaisia. Jotka puolestaan tuntenevat joka tapauksessa vetoa samalle alueelle.

Ehkä alkuun olisi hyvä pohtia, mitä mieltä olemme tietokeskuksen ennusteesta olettaen, että ulkomaalaistaustaisten osuus nykyisestä 14 prosentista nostetaan 30 prosenttiin Vaattovaaran tutkimuksessa esitetyllä tavalla. Toisin sanoen, tulijat sijoittuvat alueille, joissa tulotaso on keskimääräistä pienempi ja joissa on normaalia enemmän sosiaalisia ongelmia. Onko tämä kehitys mm. väestönkasvun osalta välttämätöntä - tai onko se ylipäätään hyväksi Helsingille ja Suomelle ja onko meillä mahdollisuutta tai kenties jopa velvollisuutta rajoittaa tulijoita?

Seuraavaksi olisi kaiketi pohdittava monia yksityiskohtia. Kuten sitä, että jos tietokeskuksen ennuste toteutuu tai toteutetaan siitä riippumatta, onko se välttämätöntä, hyväksi tai vähemmän hyväksi, onnistuuko sinänsä mielenkiintoinen tavoite rakentaa omistusasuntoja Meri-Rastilaan vieläpä niin, että niissä asuu asuntojen omistajat. Vai käykö niin, että esimerkiksi SRV rakentaa, ja sijoittajat ostavat sen 80 prosenttia tuotannosta - ja tällä alueelle kenties jopa 95 prosenttia - vuokraten ne eteenpäin asumis- ja toimeentulotukea saaville asukkaille, jolloin uustuotanto yksinkertaisesti rahastetaan veronmaksajien piikkiin olettaen, että mm. Kokoomuksen ajamat asumistukisäännöstelyt eivät toteudu?

 

[Cobol]

Onkohan tuossa huomioitu eliniän nousu? En löytänyt siitä mainintaa. Se kuitenkin on reilusti nousussa. Vuosina 1975–77 syntyneistä naisista noin joka viides elää todennäköisesti vähintään 100-vuotiaaksi, miehistä joka viides vähintään 95-vuotiaiksi.

Jäi eilen vastaamatta, koska en tiedä vastausta siihen, mitä kaikkia tekijöitä tietokeskuksen laskelmissa on mukana. Kun puhutaan alimmista tuloluokista, eliniän nousu on myös suhteellista. Vuonna 2011 Lääkärilehti uutisoi tutkimuksesta, jonka mukaan Suomessa köyhimpien 35-vuotiaiden suomalaisnaisten elinajanodote on 79.4 vuotta ja köyhimpien miesten 69.5 vuotta.

Lääkärilehti - Tulot vaikuttavat elinaikaan luultua enemmän

 

[Red Machine]

White Flightia on ollut jo vuosien ajan pk-seudulla. Eikä mikään ihmekään. Asiahan on ohitetti totaalisesti päättäjien pöydässä. 'Ei kai meillä sellaista täällä...'

Typerää ja edesvastuutonta. Kerjätään vain ongelmia. Mutta koska autot ei täällä pala eikä meillä on katujengejä, ongelmaa ei ole.

Ennakoiva ja ennaltaehkäisevä suunnittelu ja työ ei kuulu ohjelmaan.

 

[Cobol]

White Flightia on ollut jo vuosien ajan pk-seudulla. Eikä mikään ihmekään. Asiahan on ohitetti totaalisesti päättäjien pöydässä. 'Ei kai meillä sellaista täällä...'

Typerää ja edesvastuutonta. Kerjätään vain ongelmia. Mutta koska autot ei täällä pala eikä meillä on katujengejä, ongelmaa ei ole.

Ennakoiva ja ennaltaehkäisevä suunnittelu ja työ ei kuulu ohjelmaan.

EU on rahoittanut pohjoismaista suurhanketta, joka selvittää pääkaupunkien valikoivaa muuttoliikettä ja maahanmuuttajien vaikutusta siihen. Helsingin Sanomat kertoi tästä vuonna 2013 otsikolla

"Valkoinen pako" on totta ja asiasta pitää pystyä puhumaan

Koko artikkeli tässä, tosin maksumuurin takana. Helsingin Sanomien artikkelin ydin on kenties se, että

tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien suhteellisen suuri osuus asuinalueella tai lähikoulussa on jo todellinen – ja ääneen lausuttu – syy muuttaa pois tietyistä lähiöistä. Usein siihen liittyy kyllästyminen alueen sosiaalisiin ongelmiin.

Jotenkin kaipaisi, että YLE ja Helsingin Sanomat nostaisivat rohkeasti esille sen, että jos vuonna 2013 tilanne oli yllä kuvatun kaltainen, mitä on tapahtunut viimeisen kolmen vuoden aikana ja mitä tapahtuu sen pohjalta jatkossa. Samoin olisi kiinnostavaa kuulla tai lukea, mitä toimia valtio- ja kuntapäättäjät ovat pohtineet ja kuinka realistisena niiden onnistumista pidetään. Esimerkkinä Meri-Rastilan omistusasunnot, joiden mahdollinen rakentaminen ei kenties muutakaan alueen sosiaallista jakaumaa, koska ne tulevat lopulta markkinoille vuokra-asuntoina asumis- ja toimeentulotukea saaville.

Hyssytelyn ja mutuilun sijasta YLE ja HS voisivat ihan rohkeasti luottaa Suomen osalta suomalaiseen tutkimustietoon ja pitää sitä eräänlaisena ohjenuorana jatkossa kohti avoimempaa keskustelua.

 

[Kirjoittelija]

Ehkä alkuun olisi hyvä pohtia, mitä mieltä olemme tietokeskuksen ennusteesta olettaen, että ulkomaalaistaustaisten osuus nykyisestä 14 prosentista nostetaan 30 prosenttiin Vaattovaaran tutkimuksessa esitetyllä tavalla.

Miten "ulkomaalaistaustainen" on tässä tutkimuksessa määritelty?

 

[Cobol]

Miten "ulkomaalaistaustainen" on tässä tutkimuksessa määritelty?

Olettaakseni samoin kuin tietokeskuksen ja tilastokeskuksen muissa tutkimuksissa:

Tilastoissa ja tutkimuksissa maahanmuuttajalla tarkoitetaan ulkomaalaista, joka asettuu asumaan kotimaansa ulkopuolelle muuten kuin tilapäisesti. Toisaalta maahanmuuttajiksi sanotaan myös tällaisten maahanmuuttajien lapsia, jolloin tarkempi termi on toisen sukupolven maahanmuuttaja. Maahanmuuttajataustainen on termi, jota käytetään henkilöistä, joiden vanhemmat tai isovanhemmat tai joku heistä on ensimmäisen sukupolven maahanmuuttaja. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.

http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/17_01_13_Tilastoja_1_Hiekkavuo.pdf
Ulkomaalaistaustainen | Käsitteet | Tilastokeskus
Kuka on maahanmuuttaja? | Faktaa maahanmuutosta
http://www.hel.fi/hel2/Tietokeskus/julkaisut/pdf/16_12_01_Tutkimuskatsauksia_12_Saukkonen.pdf

 

[Kirjoittelija]

Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.

Eli Suomessa voi vuonna 2050 olla aika monta mohammedia, jotka eivät ole ulkomaalaistaustaisia.

 

[Cobol]

Eli Suomessa voi vuonna 2050 olla aika monta Mohammedia, jotka eivät ole ulkomaalaistaustaisia.

Paha sanoa, mutta koska tämä ei ole tieteellinen keskustelupalsta, käytin itse ulkomaalaistaustaista laajemmassa merkityksessä kuin tutkimuksissa on tapana. Lainaamasi kommenttini

Ehkä alkuun olisi hyvä pohtia, mitä mieltä olemme tietokeskuksen ennusteesta olettaen, että ulkomaalaistaustaisten osuus nykyisestä 14 prosentista nostetaan 30 prosenttiin Vaattovaaran tutkimuksessa esitetyllä tavalla.

olisi parempi tieteellisessä mielessä, jos se olisi kirjoitettu

Ehkä alkuun olisi hyvä pohtia, mitä mieltä olemme tietokeskuksen ennusteesta olettaen, että maahanmuuttajien ja toisen sukupolven maahanmuuttajien sekä maahanmuuttajataustaisten osuus nykyisestä 14 prosentista nostetaan 30 prosenttiin Vaattovaaran tutkimuksessa esitetyllä tavalla.

Ehditkö muuten kiireiltäsi kommentoimaan substanssia lainkaan?

 

[Kirjoittelija]

Ehditkö muuten kiireiltäsi kommentoimaan substanssia lainkaan?

Viime viikolla CNN:llä asiantuntija kertoi Anderson Cooperin tentissä, että Trumpin "mamut on kriminaaleja" on täysin absurdi väite, sillä tilastojen mukaan USA:ssa on rikollisuutta sitä vähemmän, mitä enemmän siellä on maahanmuuttajia. Eiköhän ihan sama ilmiö toimi Suomessakin. Mitä enemmän maahanmuuttajia, sitä vähemmän rikollisuutta.

 

[Blöö]

Viime viikolla CNN:llä asiantuntija kertoi Anderson Cooperin tentissä, että Trumpin "mamut on kriminaaleja" on täysin absurdi väite, sillä tilastojen mukaan USA:ssa on rikollisuutta sitä vähemmän, mitä enemmän siellä on maahanmuuttajia. Eiköhän ihan sama ilmiö toimi Suomessakin. Mitä enemmän maahanmuuttajia, sitä vähemmän rikollisuutta.

USA:ssa maahanmuuttajat ovat lähinnä siirtotyöläisiä, täällä Kelan asiakkaita. Jos tekee töitä, ehtii vähemmän rötöstellä. Tähän ketjuun on jo monesti linkitetty tilastoja maahanmuuttajien kantaväestöä korkeammasta rikollisuudesta. Harmi ettei osu @Kirjoittelijan maailmankuvaan.

Tässä rasistien pää-äänenkannattajan Hesarin artikkeli maahanmuuton vaaroista: Tutkimus varoittaa maahanmuuton uhkista – ”Nykyisestäkään tilanteesta hädin tuskin selvitään” - Kotimaa - Helsingin Sanomat