Minkä kirjan luit viimeksi / mitä luet nyt?

  • 656 360
  • 5 587

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Dexterin luin juuri. Hyvä kirja, jos pitää sarjasta tai sarjamurhaajista. Kirja on tietysti melko erilainen, mutta loppuratkaisun arvasi sarjan perusteella, vaan minkä sille voi.

Siltikin olen pitänyt sarjasta vieläkin enemmän, on se vain niin mainio.
 

axe

Jäsen
Pitkän aikaa tullut luettua pelkkiä fillereitä, jotka on kaikki olleet ihan viihdyttäviä ja täyttäneet tehtävänsä työmatkojen ajantappajina. Mieleen tulee nyt ainakin jonkun suomalaisen pikkukirjanen Conan O'Brienista ja S.E. Hintonin "Vampyyrin palvelija" (jota olisi saattanut kai tekijästä ja nimestä luulla nuorisokirjaksi mutta ei se ollut). Niin ja Remeksen "Pahan perimä" oli oikein mukavaa viihdettä sekin, varsinkin ne vanhat natsipätkät vaikka se varsinainen pääjuoni nykyajassa olikin aika yhdentekevä.

Mutta niistä Remeksen totta ja tarua yhdistäneistä natsijutuista päästään sitten oikein todella sytyttäneeseen teokseen. Mää kun tykkään aika paljon tällaisistä tarinoista, joissa siihen fiktioon kuitenkin on ympätty sellaista historiallista tarkkuutta henkilöiden ja tapahtumien suhteen. Osui sitten silmän kautta käteen ruotsalaisen naisen Eva Dozzin kirjoittama "Vihaan sinua, John Lennon", joka kertoo vuonna 1963 Ruotsin kiertueella alkaneen Lennonin ja ruotsalaishotellisiivoojattaren rakkaustarinan. Sen kummemmin käänteitä ja tapahtumia paljastamatta on kyllä aivan loistavasti nivottu Lennonin persoonaa ja Beatlesin 60-luvun tapahtumia yhteen siihen luultavasti kuvitteelliseen tarinaan. Lukunautintoa varmasti auttaa, jos on lukenut vaikka yhdenkin Beatlesin/Lennonin oikean elämäkertakirjan.

Seuraavaksi yritetään ottaa selvää, mikä mies loppujen lopuksi oli Elviksen manageri Eversti Parker.
 

Ioota Rhoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
The Broad Street Bullies
Pitkän tauon jälkeen tuli jatkettua John Grishamin kirjaa Syytön ja sain sen päätökseen tuossa eilisiltana.

Tämän olen minäkin lukenut. Aika hurja ja pelottava kuvailu Yhdysvaltojen oikeusjärjestelmän täydellisestä pettämisestä. Valta päättää ihmisten elämästä on keskittynyt harvojen (tyhmien) käsiin, jotka ei arkaile "järjestellä" oikeutta haluamakseen.

Yllätyin kyllä luettuani kirjan, että tästä Grishamista ei oltu vielä elokuvaa tehty. Tosin, elokuvaksi kirjassa on aika tylsät sankarit, jotka astuvat kuvaan vasta puolessa välissä tarinaa, joten noita lukuisia asianajajia täytyy varmaan niputtaa yhteen, että saadaan kunnon amerikkalainen Hero Story.
 

fiftyeight

Jäsen
Suosikkijoukkue
Iddrott Förskott Puukädet
Kirjoja tulee luettua satunnaisesti, sattumalta ja ajoittain enemmän ja joskus vähemmän. Laidasta laitaan erilaisia ja kaikilla tyyleillä on hyvät ja huonot puolensa.

Viimeisin ns. Iso Kirja on minulle ollut Carlos Ruiz Zafón: Tuulen varjo (La sombra del viento). Suom. Tarja Härkönen.

Vaikuttava, kiehtova, monisyinen. One of the best.
 

JMK81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaasan Sport, Aston Villa
Pako Auschwitzista: Neuvostosotilaan tarina

Aikamoinen selviytymistarina. Mielenkiintoinen kirja varmasti, oli sitten enemmän tai vähemmän kiinnostunu aiheesta.
 

jesse72

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, MP, E. Frankfurt, hyvä MJE!
Juha Nummisen viimeisimät dekkarit Naskali ja Kyyhkynen.

Naskalissa Nummisen vakio sankarikyttä Kippo Kemppainen jää sivuosaan ja sankarina hääri isokokoinen Sulo Naskali. Murhia ja kadonnut tangotähti, ruumiita ja piinameininkiä. Ja taas saa murhaajaa arvella aivan loppuun, hyvä niin.

Kyyhkynen: Juopporenttu-toimittaja Make Sarkala ja Julkkispaholainen CeeCee ja actionia luvassa. Molemmat taattua Nummista, eli nopealukuista kerrontaa ja näiden parissa aika kuluu.

Asiakirjoista on tullut tavattua Suuria Olympiateoksia. Nyt menossa Lillehammer 1994, nostalgiaa ja mukaavaahan noita vanhoja on kelata. Hyllyssä kirjat Lake Placidista 1980-Atlantaan 1996.
 

H.Incandenza

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, SiiPe, Chelsea FC
Tällä hetkellä lukemistoon kuuluu Panu Rajalan Mika Waltari elämänkerta Unio Mystica, 800 sivuinen järkäle. Reilut sata sivua takana ja vaikuttaa mielenkiintoiselta opukselta. Kirjoitettu varsin sujuvasti ja käydään Waltarin vaiheita ja kehittymistä kirjailijana läpi mielenkiintoisella tavalla.

Toinen kesken oleva kirja on Norman Mailerin Pyövelin laulu. Jo vanhempi kirja, joka perustuu tositapahtumiin. Mies pääsee vankilasta, yrittää elellä tavallista elämää, tappaa pari viatonta, tuomitaan kuolemaan, tahtoo itsensä teloitettavan. Eli tuohon aikaan (joskus 70-luvulla) Jenkeissä ei oltu teloitettu ketään hetkeen. Kaveri vaati päästä teloitetuksi. Erittäin mielenkiintoinen kirja selvästi psykopaattisen kaverin elämästä ja kyvyttömyydestä elää "normaalisti".
 

Bulvaani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Remeksen Pyörre tuli eilen ilalla luettua loppuun. Remes on ollut jokavuotinen isänpäivälahja Itäveri teoksesta lähtien. Jotenkin olen tykästynyt kyseisen hemmon kirjoihin. Yleensä teoksissa on mukavasti haettu faktaa mukaan, jolloin tarina kuulostaa siltä, että se olisi voinut tapahtua oikeastikin.
 

kamik

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Remeksen Pyörre tuli eilen ilalla luettua loppuun. Remes on ollut jokavuotinen isänpäivälahja Itäveri teoksesta lähtien. Jotenkin olen tykästynyt kyseisen hemmon kirjoihin. Yleensä teoksissa on mukavasti haettu faktaa mukaan, jolloin tarina kuulostaa siltä, että se olisi voinut tapahtua oikeastikin.

Sama kirja luvussa täälläkin. Itsekin olen saanut juuri Isänpäivälahjaksi Remeksen kirjoja alakaen vuodesta 2003. Ihan kivoja kirjoja, mutta tietty kaavamaisuus ja ennalta-arvattavuus ovat alkaneet omasta mielestäni näkymään tuotannossa. Silti on kiva sukeltaa teosten kimppuun, jotka koukuttavat melko pahasti. Yleensä Remeksen kirja tulee luettua parissa kolmessa illassa läpi. Realistisen tuntoisia kirjoja.
 

Tiityy

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Habs, D Team + Maajoukkue
Moi ja kiitoksia Oglethorpelle!

Heti alkuun, kiitos ja anteeksi, olit oikeassa kirjan nimestä!

suosittelisin tutustumaan Adrian Goldsworthyn Caesar teokseen (saattaa olla sama kirjailija kehen viittasit, vaikka muistaakseni hänen kirjansa nimi oli The Men Who Won the Rome), jossa kerrotaan Caesarin elämänkerta suht koht neutraalissa valossa.

Tämähän se kirja todella oli, kun kotona tarkistin (olen päättänyt että nettiin kirjoitellaan vain töissä :). Tyyli oli loistava tällaiseen kirjaan ja voisin jopa tutkailla tuota Caesar-teosta, jos vain löydän.

Akateemisen Kirjakaupan sivuja selatessa törmäsin tämän näköiseen kirjaan, joka saataisi kiinnostaa jos pidit yllä kuvailemastasi kirjasta. Muutenkin tuolta Akateemisen kautta saa tilattua laajaalla valikoimalla englanninkielistä Rooma kirjallisuutta, jos vain on valmis maksamaan hieman enemmän. Mutta kannattaa kysyä, jos joku tuttu on lähdössä Britteihin, sillä saarivaltakunnassa ko aihe on todella suosittu, ja kirjakaupat pursuaa alan teoksia..

Kirja vaikuttaa todella hyvältä! Laitan mieleen... Tosin minun on käytävä Akademiska "händelissä", asun tätä nykyä Göteborgissa (ja ei, Ruotsi ei taivu :). Rooma ja roomalaiset ovat kyllä yhteisen historian takia aina kiinnostaneet Englannissa, mutta olisikohan siellä menossa jonkinlainen "buumi" (vrt. Egypti-innostus 1900-luvun alussa)?

Bukowski on kyllä aina loistava! Itse olen kevyempänä lukemisena tavaillut vanhoja kunnon klassikoita: Hammettia ja Chandleria. Marlowen ja Spaden kanssa Vareksellakin voisi olla töitä...
 
Viimeksi muokattu:

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Kas tällainen löytyi täältä ketjun uumenista.

Näin vähän sitä ihminen ymmärtää: olin vladin kirjoitushistorian perusteella pitänyt itsestään selvänä, että hän pitää Muumi-kirjoista — siis nimenomaan Tove Janssonin alkuperäisistä kirjoista, ei esimerkiksi näistä laimeista japanilaisista animaatioista, joissa ei ole jäljellä enää juuri mitään Janssonin humaanista anarkismista. Alkuperäiset Muumi-kirjat ovat nimittäin aikamoisen vahvaa kamaa, joiden visiot ovat kyllä ns. aikuisten tavaraa.

...

Yksikään näistä teoksista ei kyllä voita Tove Janssonin Muumi-kirjoja. Unohtakaa televisioanimaatiot, aito tavara on aito tavara, ja Tove Jansson parhaimmillaan raivokkaampi tyyppi kuin moni ns. nuori vihainen mies.

Näin todellakin on päässyt käymään etten tätä ennen ollut tutustunut Muumi-kirjoihin vaikka olinkin tutustunut itsessään Tove Janssoniin aavistusta enemmän - hänen elämäkerran saatan ottaa luettavaksi tässä joku kerta. Ensimmäinen kosketukseni häneen ajoittui jo lapsuuteeni lukiessani Lohikäärmevuoren (JRR Tolkien, paremmin tunnettu nimellä: Hobitti...), Tovehan oli/on tehnyt kuvituksen kirjaan - etenkin piirrokset lohikäärmeestä piirtyivät pienen-vladin verkkokalvolle.

*****

Tässä tuli luettua hivenen rauhallisempaa tahtia Dostojevskin Muistelmia kuolleesta talosta. Edelleen vaikuttava teos vaikka toistamiseen sen luinkin - kuulunee niihin ajattomiin kirjoihin. Etenkin kirjan kerronta oli minusta loistavaa, nautinnollista luettavaa verrattuna hetkittäisiin dialogeihin, jotka minusta tuntuivat hivenen teennäisiltä, voi kyllä johtua siitäkin, että kirja on oman aikakautensa luomus ja dialogi tietty sen ajan hengen mukaista. Kirjan luettuani pääsin kyllä, jälleen kerran, porautumaan pakkotyövangin mielenmaisemaan ja kokemuksiin. Suosittelen!

Nyt luettavana on psykologi Jorma Myllärniemen teos Narsismi - vamma ja voimavara. Lukeminen on vasta aluillaan mutta eiköhän kirja tarjoa aiheesta kuitenkin mielenkiintoisen katsauksen. Luulisi ainakin kirjoittajan taustan huomioon ottaen kokemusta olevan aiheesta koska Myllärniemi on erikoistunut muun muassa narsismiin masennuksen ohella.

vlad.
 
Viimeksi muokattu:

Mortal

Jäsen
Suosikkijoukkue
ILVES
Liityn Remeksen uusimman lukeneisiin.
Mielenkiintoinen tarina ja hieno ivfopaketti lopussa.

Hieman ammuttiin ajoittain liikaa "jamesbond"-tyylillä. Peruslaadukas Remes-kirja.
 

Germanicus

Jäsen
Suosikkijoukkue
*HIFK* Germanicus Julius Caesar Claudianus
Salve, Oglethorpe!

Itsekkin hurahdin pari vuotta sitten Rooma-aiheiseen kirjallisuuteen.

Sama tauti täälläkin, mutta pahempana. Muutaman vuoden luin, sitten piti mennä jo paikan päälle. Goldsworthy on muuten aivan loistava sotakirjailija ja historijoitsija. Oletko muuten lukenut Rooman puolesta-kirjan? Sama kirjoittaja, loistava kirja. Täällä päässä on menossa Marcus Aureliuksen Itsetutkiskeluja.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Markus Itkonen: Typografian käsikirja tuli kahlattua viimeimmäksi. Se tosin lähinnä kouluhommiin liittyen, muuten tuskin olisin opukseen tarttunut. Vaan eipä se ihan kehno tekele ollutkaan ja itseasiassa aihetta ajatellen varsin käypä teos, missä on hyvin tiivistetty ja esitetty selkeästi asioita. Hyödyllinen mm. jos taitosta on kiinnostunut.

Seuraavaksi pitäisi kait lukea jotain hieman erilaista kirjallisuutta ja vuorossa on siis: Annie Besantin Ajatuksen voima.

Aika liiankin laiskasti tulee lueskeltua kirjoja tätänykyä, syy lienee osaltaan Internetin...
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Tällä viikolla viimeistelin mukavaa kevyttä lukemistoa:
- Atik Ismail ja Marko leino: Isiltä Pojille
- Jaakko Teppo ja Martti Kaukonen: Jaakko Teppo - Haaska Mies

Erityisesti tuo Jaakko Teppo -kirja on riemukasta luettavaa. Teoksessa Jaska muistelee elämäänsä ja vaiheitaan viihdetaiteilijana. Sopii yhtä hyvin aloittelevalle kuin pidemmälle edistyneelle huumorin ystävälle, riippumatta siitä kuinka hyvin tai huonosti on perehtynyt Jaakko Tepon tuotantoon ja taiteelliseen elämään.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Hitaasti mutta varmasti tuli luettua Jorma Myllärniemen "Narsismi - Vamma ja voimavara".

Kirja käsitteli, kuten nimestä voi päätellä, narsismin eri olemuksia - niin sen luomaa voimavaraa kuin myös vammauttavaa vaikutusta. Tarjosihan kirja uusia näköaloja, etenkin sen voimavaran kantilta katsottuna. Harvoin sitä tulee ajatelleeksikaan, että lapsen kehityksen kannalta terve narsismi voi olla myös voimavara, vastaavasti tietty se epäterve taasen kääntyä negatiiviselle kannalle.

Lainaus:

"Se ei ole vain ongelma, se voi myös olla tärkeä voimavara, joka ilmenee vahvana minuuden kokemuksena, terveenä itsetuntona ja itseluottamuksena. Se ilmenee itsenäisyytenä ja kykynä olla yksin, mutta myös kykynä vastavuoroisiin ihmissuhteisiin. Sanalla sanoen: tervettä narsismia voidaan pitää mielenterveyden kulmakivenä".

vlad.
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Niistä monista kesken olevista kirjoista viimeksi kädessä oli Juha Partasen Cyrano ja Hullu Koira; sisältääpi kirjoittajan ja Gösta Sundqvistin seikkailuja 70-luvulta. Kirjoitustyylistä voisin pikkuisen sanoa, mutta ainakin tarinat ovat kiinnostavia.
 

Rattlehead

Jäsen
Suosikkijoukkue
Gundit
Heinleinin Tuomiopäivän komedia olisi vielä työn alla edellisestä satsista ja viimeisimmältä kirjastoreissulta mukaan tarttui Michael Moorcockin Viimeisten aikojen valtiaat -trilogian ensimmäinen osa ja englanninkielinen sicifinovellikokoelma The Mammoth book of the best of best new SF : the ultimate SF collection - the cream of two decades of science fiction, joka pitää sisällään novelleja genrensä suurnimiltä kuten Ray Bradbury, Ursula K. Le Guin ja Greg Bear. Vähän kyllä arveluttaa lähteä lukemaan noin järeää settiä englanniksi, kun välillä menee ymmärryksen yli ihan kotimaisellakin. No, on mulla tossa sanakirja tarvittaessa.
 

Maple Leaf

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, Pat Quinn -lahko
Raimo Summasen Meidän päivä -teoksen sain juuri luettua.

Kyseessä onkin teos, jonka julkaisutilaisuudessa Petteri Sihvonen kertoi ko. kirjan olevan tietojensa mukaan jo käännettävänä ulkomaan kielille, koska sitä tullaan käyttämään valmentamisen oppikirjana Suomen ulkopuolella. Kirjatorilla kyseistä opusta saa nyt kahden euron hintaan, ulkomailla en ole vielä käännöksiin törmännyt, saatika kuullut sitä oppikirjana käytettävän. On kai vain luotettava Sihvosen taannoisiin tietoihin, eli varmasti jonkun oppia kaipaavan ulkomaan valmentajapiireissä odotellaan malttamattomina käännöksen valmistumista.

Luennassa on nyt Juha Seppälän "Paholaisen haarukka". Seppälä ei kyllä petä: lopullista arviota ei voi vielä antaa — luettuna on vasta vajaa sata sivua — mutta meininki on tuttua: oivaltavaa ja nasevaa.
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Michael Moorcockin Viimeisten aikojen valtiaat -trilogian ensimmäinen osa
Moorcockista enemmän kiinnostuneiden kannattaa selvittää miehen yhteydet Hawkwind-orkesteriin. Äijä on touhuillut itsensä Lemmyn kanssa!
 

Franz

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Remeksen Karjalan lunnaat tuli luettua viimeksi. Olen lähtenyt kahlaamaan Remeksen teoksia uudesta vanhempaan tuotantoon viimevuosien hypen innostamana.

Nyt vuorossa on Tikkasen elämästä kertova kirja - "Tiki – Viiden Stanley Cupin mies". Kirjoitustyyli ei oikein iske, mutta suomalaisena kiekkofanina tätä ei oikein kehtaa olla lukematta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös