Minkä kirjan luit viimeksi / mitä luet nyt?

  • 649 596
  • 5 561

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Noam Chomskyn Tiedon ja vapauden ongelmia aloitetaan nyt. Noamia en ole aiemmin lukenut (eikä äitinikään jonka kirja tämä on). Saa nähdä millainen tyyppi tämä Chomsky on.
 

Karhunkulta

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Skellefteå AIK
Now reading: Stephen King - Musta Torni III Joutomaa. Jouluun mennessä olisi tarkoitus nautiskella tuo ja sitten nelososan kimppuun, jos vain olen kuluneen vuoden aikana ollut tarpeeksi kiltti...

On muuten aivan mahtava kirjasarja. Tuo nelososa saattaa olla hieman puuduttava teos, ainakin osittain, mutta kaikki nuo yhdessä muodostavat upean saagan. Itse tykkäsin tuosta Joutomaan post-apokalyptisestä ilmapiiristä. Mikäli yhtään sarja vie mennessään, niin viimeinen kirja on täyttä kidutusta, kun odottaa vaan, että miten tää loppuu, koska sinne tornille viimein päästään, mitä sieltä löytyy?

Kuten kirjadiggarille usein käy, suunnitelmat muuttui ja päätin ostaa Antto Terraksen Stockmann Yard: Myymäläetsivän muistelmat- kirjan. Olen itse tuota hommaa hetken aikaa tehnyt silloin ammoisina vuosina, kun vartijan toimea vielä tuli harjoitettua. Katsotaan onko mitään yhtäläisyyksiä havaittavissa omiin kokemuksiin.

Noin muuten voin kertoa, että tuossa on homma jonka tekijät eivät ole mitään normaaleja vaksimörssäreitä, jotka ei osaa edes muodostaa järkeviä lauseita. Vaatii todella kovaa henkistä tasapainoa, kärsivällisyyttä ja ihmistuntemusta. Terras ollut tuossa hommassa 18 vuotta, itselle riitti puoli vuotta, vaikka työ lopulta onkin todella palkitsevaa ja antaa onnistumisen tunteita eikä tarvitse olla se, joka ottaa ne ensimmäiset vittuilut vastaan. Myymäläetsiväthän eivät itseään ikinä paljasta edes kiinniottotilanteissa. Ainakaan siellä missä minä työskentelin. Käytännössä siis teet kaiken työn, mutta muut ottavat kohdehenkilön kiinni ja tekevät jatkotoimenpiteet.

Kolmekymmentä sivua luettu, koukussa ollaan. Todellista komiikkaa ja vittuilua sisältävä kirjoitustyyli ei voi olla sytyttämättä.
 

Captain K

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves
Litmanen10 menossa minkä sain joululahjaksi. Sitä ennen luinkin Teemu-kirjan ja sitä ennen Agassin elämänkerran, eli en oikein muuten kirjoja lue kuin urheilijoiden elämänkertoja mitkä ovat mielestäni todella mielenkiintoisia.
 
Suosikkijoukkue
Tappara
Seveneves (by Neil Stepheson). Scifitiiliskivi alkaa kuun mossahtamisesta kappaleiksi ilman näkyvää syytä, mistä alkaa sitten ihmiskunnalle apokalyptinen selviytymistaisto nykypäivästä 5000 vuoden päähän. Lukukokemuskin tuntui monituhatvuotiselta selviytymistaistolta. Mukaansatempaavan alun jälkeen satoja ja satoja sivuja aivan vitun turhaa ja puuduttavaa jaarittelua. Myönnän vetäneeni fast-forwardia lopussa. Ei vaan jaksanut enää.
Arvosanaksi miinus nounou ja puoli.

Seuraavaksi The Bazaar of Bad Dreams Stephen Kingiltä, joka ei turhia jaarittele.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Fred Vargas; Kuriton mies nurin

Vargas on ranskalainen dekkaristi jonka kirjoissa on täysin omanlaisensa tyyli. Nyt lukemassani kirjassa henkilöt ja dialogi on täyttä timanttia.

Vargasin kirjat ovat lievästi sadunomaisia, joten niihin kannattaa suhtautua rennolla otteella. Kuten lähes kaikilla kirjailijoilla, myös hänellä on juonen rakennuksessa tiettyjä kiinteitä elementtejä jotka tulevat esille muutaman kirjan luettuaan.

Ehdottomasti vahva suositus! Siis koko kirjailijan tuotantoon.
 

Realcowboy

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Kalle Lähde, Happotesti. Inhorealistinen kuvaus siitä, millaista on keskittyä täyspäiväisesti viinan juontiin. Kirja perustuu Lähteen omiin kokemuksiin.
Kirjailijasta iltasanomat.fi:ssä. Tästä pitäisi tehdä jonkunlainen elokuvaversio. Eniten jäi mieleen päähenkilön itsekkyys ja ystävien puuttuminen.
 

H.Incandenza

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, SiiPe, Chelsea FC
Viimeaikoina luettua:

Houellebecqin Alistuminen
Bukowskin Kirottujen nautinnot
Thomas Bernhardin Palkintopuhetta
Hännikäisen Hysterian maa

Tällä hetkellä luettavana Thomas Bernhardin Vanhat mestarit

Houellebeckin Alistuminen ei ole hänen parhaita kirjojaan. Mutta kuitenkin varsin maistuva kuvaus islamistisesta Ranskasta. En osaa lukea sitä islaminvastaisena teoksena vaan enemmänkin ehkä yleisenä kritiikkinä voimatonta länsimaista kulttuuria ja kristinuskoa kohtaan. Herätti kiinnostuksen Joris-Karl Huysmansin teoksia kohtaan. Kävi kuitenkin ilmi, että niitä on suomennettu vain yksi, Vastahankaan, edesmenneen Desura kustantamon toimesta. Kirjaa ei näytä löytyvän mistään. Siltala on kuitenkin juuri ulkaissut uudelleen Desuran aikaisemmin julkaiseman Flaubertin Bouvard ja Pécuchetin, joka oli Vastahankaan tapaan Antti Nylenin suomentama. Joten toivoa olisi, että Siltala julkaisisi myös Vastahankaan uudelleen. Bouvard ja Pécuchet on ehdottomasti hankintalistalla.

Minulle tuli iloisena yllätyksenä kirjakaupassa, että Bukowskilta oli ilmestynyt uusi suomennos. Kyse on jälkeenjääneiden tekstien kokoelmasta. Kirjassa on niin novelleja kuin runoja. Bukowski oli kirjoittanut tekstit viimeisinä vuosinaan. Oli hienoa huomata, että taso ei ollut tippunut vanhoilla päivilläkään. Sanoisin jopa, että kirjoitukseen oli tullut uusia sävyjä. Arvostin.

Bernhard on hauskaa luettavaa kun kirja on alusta loppuun yhtä tekstimassaa ilman ainuttakaan kappalejakoa. Luen kirjoja usein sängyssä ennen nukkumaanmenoa ja tuo kappalejaottomuus aiheuttaa ongelmia lukemisen katkaisemisessa kun luonnollista taukoa ei tule. Onneksi tuo Palkintopuhetta teos koostui lyhyemmistä teksteistä. Arvostan polveilevaa lausetta.

Hysterian maa oli ihan mielenkiintoinen ja herätti halun lukea Marko Tapion Arktisen hysterian, johon en ollut siis tutustunut ennen Hännikäisen teosta.
 

Reverent

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kalle Lähde, Happotesti. Inhorealistinen kuvaus siitä, millaista on keskittyä täyspäiväisesti viinan juontiin. Kirja perustuu Lähteen omiin kokemuksiin.
Kirjailijasta iltasanomat.fi:ssä. Tästä pitäisi tehdä jonkunlainen elokuvaversio. Eniten jäi mieleen päähenkilön itsekkyys ja ystävien puuttuminen.

Luin eilen myös Happotestin loppuun. Melkoista tykitystä. Välillä kyllä naurattikin, vaikka eihän tollanen dokaaminen todellakaan mitään lasten leikkiä ole. Mielenkiintoa lisäsi, että Kalle on vanha työkaveri. Ajallisesti kirja varmaan sijoittuu juuri kyseisen työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Katsotaas, luennassa ovat seuraavat kirjat:

- "Creation and Humanity" ystäväni Veli-Matti Kärkkäisen kolmas kirja viisiosaisessa "A Constructive Christian Theology for the Pluralistic World" sarjassa

- Jeremy Roenick: Shoot First Pass Later

- Charles Dickens: David Copperfield

- Volter Kilpi: Alastalon Salissa

- Bill Nye "The Science Guy": Unstoppable (kuvaus ilmastomuutoksesta ja mitä voidaan tehdä sen lieventämiseksi)

- Bill Nye "The Science Guy": Undeniable (Evolution and the Science of Creation)

Lisäksi sain käsiini Max Mannerin seuraavaksi julkaistavan rikosromaanin "Osiris" draftin, jota olen alkanut lueskella. Näissä meneekin sitten varmaan seuraavat puoli vuotta ainakin, jollei enemmänkin.
 

H.Incandenza

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, SiiPe, Chelsea FC
Tällä hetkellä luettavana Thomas Bernhardin Vanhat mestarit

...Herätti kiinnostuksen Joris-Karl Huysmansin teoksia kohtaan. Kävi kuitenkin ilmi, että niitä on suomennettu vain yksi, Vastahankaan, edesmenneen Desura kustantamon toimesta. Kirjaa ei näytä löytyvän mistään. Siltala on kuitenkin juuri ulkaissut uudelleen Desuran aikaisemmin julkaiseman Flaubertin Bouvard ja Pécuchetin, joka oli Vastahankaan tapaan Antti Nylenin suomentama. Joten toivoa olisi, että Siltala julkaisisi myös Vastahankaan uudelleen. Bouvard ja Pécuchet on ehdottomasti hankintalistalla.

Lainaan itseäni. Tuli ostettua Bernhardilta pari teosta lisää: Hakkuu ja Haaskio. Katsoo milloin ehtii paneutua, vaativat keskittymistä. Samoin tilasin tuon Flaubertin Bouvard ja Pécuchetin sekä J-K Huysmansin teoksen Rebours (Vastahankaan) englanniksi. Vähän hassua lukea ranskankielistä teosta englanniksi käännettynä näin suomenkielisenä, mutta minkäs teet kun tuota käännöstäkään ei löydy. Hintaa oli uutena vain kymppi, eli ei mene hukkaan vaikka käännös löytyisi tai julkaistaisiin uudelleen.

Ja Siltalalta ilmestyy maaliskuussa David Foster Wallacea nimikkeellä Kummatukkainen tyttö. Teokseen on koottu DFW:n novelleja kokoelmista Girl with Curious Hair ja Oblivion. Mainiota.
 

Turha Kaukalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, RM, Hyvinkään Tahko, Leijonat
Lainaan itseäni. Tuli ostettua Bernhardilta pari teosta lisää: Hakkuu ja Haaskio. Katsoo milloin ehtii paneutua, vaativat keskittymistä. Samoin tilasin tuon Flaubertin Bouvard ja Pécuchetin sekä J-K Huysmansin teoksen Rebours (Vastahankaan) englanniksi.

Erinomaisia kirjoja. Suosittelen. Hakkuu ja Vanhat mestarit (ei minulla Haaskiotakaan vastaan ole mitään) ovat aivan keskeisiä kirjoja minulle, samoin Vastahankaan, jonka olemassaolon muistuttamisesta suuri kiitos. Missähän se kirja oikein on? On mahdollista, että joku sika on varastanut sen, minultahan varastetaan kirjoja, mm. Tarkovskin Martyrologia minulta vietiin karkealla tavalla. Jumalauta että rakastan Jouko Turkan Häpeääkin. Siinä valehdellaan jo hyvin vähän. Turkka on nero. Flaubertin kanssa minulla on vaikeuteni, olen enemmän Baudelarien miehiä. Syytän tästä osaksi erästä blogisti-"kirjailijaa", joka kuvottavalla tavallaan ylistää Flaubertia. - Ja David Foster Wallacea. Tästä jälkimmäisimmästä tuli mieleen, kun eräs toinen vonkui jossain lehdessä, että oli kiertänyt kirjamessuilla kysymässä, kuka tuntee "DFW":n eikä kukaan tuntenut (vai tunsiko joku, joka tapauksessa harva tunsi), mutta vähän ihmettelin asiaa, koska minä tunsin eikä kysynyt minulta, vaikka tuli vastaan niissä samettihousuissaan. Tämä on juuri tätä, nimenomaan tätä.
 

Realcowboy

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Luin eilen myös Happotestin loppuun. Melkoista tykitystä. Välillä kyllä naurattikin, vaikka eihän tollanen dokaaminen todellakaan mitään lasten leikkiä ole. Mielenkiintoa lisäsi, että Kalle on vanha työkaveri. Ajallisesti kirja varmaan sijoittuu juuri kyseisen työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan.
Happotesti esittelyssä Ylen "Aamun kirjassa", Kalle Lähde myös mukana. Paljastui, että kirjan päähenkilöllä on nimikin, en ollut huomannut sitä, eikä myöskään Nadja Nowak ja Seppo Puttonen. Jatkoakin on tulossa, Kalle Lähde saanut paljon palautetta, häntä alkoi itsekin kiinnostaa, mitä päähenkilölle tapahtuu.
 
Viimeksi muokattu:

H.Incandenza

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, SiiPe, Chelsea FC
Noam Chomskyn Tiedon ja vapauden ongelmia aloitetaan nyt. Noamia en ole aiemmin lukenut (eikä äitinikään jonka kirja tämä on). Saa nähdä millainen tyyppi tämä Chomsky on.

Jos tietosanakirjaan valitaan kuva kohdalle "vasemmistolainen kulttuurimarxistinen intellektuelli" niin siihen tulisi Noam Chomskyn kuva. Näin minä ainakin olen ymmärtänyt ja kun mielipiteitä lukee niin tuskin kovin väärin menee.
 
Suosikkijoukkue
Tappara, Setämiehet
Juuri tuli luettua Rauno Lahtisen ja Anu Salmisen Kakola-historiikki. Ihan mielenkiintoinen opus. Suht kattavasti kerrottu tuon valtion hotellin 150v. historia. Olen ollut aina kovasti kiinnostunut historiasta, mutta täytyy tunnustaa etten tiennyt että itse Lauri Törni lusi kakolassa aikanaan. Lisäksi avautui mm. että vankilomalta palatessa ei kannata yrittää salakuljettaa kiven sisään "eräänlaista tunkkia" perseessään. Siihen voi nimittäin kuolla...
 

tsajari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins
Luen Witcher-sarjan neljättä kirjaa, halveksunnan aika tarkemmin ottaen. Joku erikoinen kausi tämä nykyinen fantasia-rupeama kun aiemmin tuli luettua historiikkejä ja elämänkertoja, mutta hyvin on tämä sarja maistunut. Ei juurikaan valittamista. Mukavaa vaihtelua, niin päätelaitteisiin kuin aiempaan kirjamakuunkin.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Luen Witcher-sarjan neljättä kirjaa, halveksunnan aika tarkemmin ottaen. Joku erikoinen kausi tämä nykyinen fantasia-rupeama kun aiemmin tuli luettua historiikkejä ja elämänkertoja, mutta hyvin on tämä sarja maistunut. Ei juurikaan valittamista. Mukavaa vaihtelua, niin päätelaitteisiin kuin aiempaan kirjamakuunkin.
En edes tiennyt että kyseistä tarinaa on julkaistu muuten kuin peleinä, mutta tästä tiedosta intoutuneena kipaisin paikallisesta kirjastosta Witcher -sarjan ensimmäisen kirjan testiin. Samalla tarttui mukaan Peter Englundin Pultava, jonka suhteen on melko kovat odotukset johtuen muutama viikko sitten valmiiksi kahlaamastani Suuren sodan vuodet -teoksesta.

Pratchettejakin luen edelleen, tällä hetkellä menossa Maskerade (aloitin sarjan alusta ja tilasin vielä muutaman puuttuneen alkukielisen teoksen, kyseessä Discworld novelli 18/41).
 

M@rko77

Jäsen
Suosikkijoukkue
LFC, FC Lahti ja Pelicans
Kaunokirjallisuudesta on edelleen Anna Karenina käsittelyssä. Onneksi sentään jo yli puoliväli kahlattu..
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Bill Browder on uskoakseni monille tuttu nimenä ja henkilönäkin jollain tasolla, ennen kuin aloitin lukea Browderin teosta Red Notice tietoni olivat kaikesta huolimatta luokkaa "wikipedia" mitä tulee henkilöön Bill Browder sekä Hermitage Capital, enkä voi sanoa tienneeni kovinkaan paljoa Sergei Magnitskista - tai no jonkun mielestä tiesin jo varmasti paljonkin kun tiesin kuka hän oli, mitä tekemistä hänellä oli Bill Browderin kanssa, millaisen kohtalon hän koki Putinin hallinnon käsissä ja mitä siitä lopulta seurasi - Magnitski laki että Magnitski lista, mutta silti koin tietäväni todella vähän Browderista ja siitä mitä hän on tehnyt ja mitä on saanut aikaan.

Teoksessa Red Notice avattiin kohtuudella niitä taustoja jotka johtivat sitten siihen, että Bill Browder siirtyi Venäjälle ja - kuten hän ilmaisi - oli kovin naiivi ja kuvitteli kykenevänsä muuttamaan maata paljonkin sen ohella, että rikastuisi siellä. Ennen teoksen lukemista en kuitenkaan ollut tietoinen hänen sukuhistoriasta, siitä, että sillä oli omalta osaltaan todella merkittävä syy sille, että hän teki päätöksensä Venäjän suhteen kauaskantoisin seurauksin. En tiennyt ennalta sitä, että Bill Browderin isoisä Earl Browder oli aikanaan vuosikymmenten verran merkittävin kommunistijohtaja Yhdysvalloissa tai että hän pyrki vuonna 1936 Yhdysvaltojen presidentiksi kommunistien vaalilistalta. Kertaus historiaan oli mielenkiintoinen ja detaljeiltaan avaava - lisäsi ymmärrystä sen suhteen miksi Browder toimi kuten toimi. Ensin kapinoi ja halusi kapitalistiksi, sitten siirtyi Itä-Eurooppaan ja lopulta Venäjälle ehkäpä naiivein ajatuksin ja kuvitelmin.

Tämä on yksi osa kirjaa, tehdä tiliä menneisyyden ja niiden syiden tähden miksi Browder lopulta päätyi Venäjälle. Mutta kaikella tapaa merkittävässä roolissa on Browderin toiminta Venäjällä (lopulta Hermitage Capital) ja se kuinka hän ajautui vuosien kuluessa kahnauksiin maan johdon kanssa - eli viimekädessä Putinin kanssa. Kuinka korruptoituneet - suorastaan rikolliset - virkamiehet ja turvallisuuskoneiston edustajat kiristivät ruuvia ja ottivat entistä kovempia otteita käyttöönsä. Kuinka Browderin oli siirrettävä avaintyöntekijöitään pois Venäjältä turvaan länteen - ilmaan jäi kysymys, että ovatko he turvassa lännessäkään?

Suurin osa merkittävimmistä avaintyöntekijöistä, jotka olivat tehneet työtä Browderin kanssa paljastaakseen rikollisen organisaation, joka varasti satoja miljoonia tai oikeastaan miljardeja käytännössä Venäjän kansalta, siirtyi länteen paitsi yksi mies - Sergei Magnitski.

Kirjan merkittävin osuus kaikella tapaa on Sergei Magnitskin kohtalon avaaminen ja se kuinka tämä todellinen Venäjän ystävä - isänmaansa ystävä - uskoi viimeiseen saakka lain suojelevan häntä, koska hän ei ollut rikkonut lakia, koska hän ei ollut tehnyt mitään laitonta. Tämä luja usko ja luottamus lakiin piti Magnitskin Venäjällä ja tämä luja usko ja luottamus lakiin koitui hänen kohtaloksi. 16. marraskuuta 2009 Sergei Magnitski kuoli pidättäjien käsiin vajaan vuoden kestäneen piinaavaan tutkintavankeuden jälkeen, kuukausien piinan jonka aikana häneltä kiellettiin elintärkeä hoito, häntä kidutettiin psyykkisesti ja fyysisesti - häneltä vietiin lukuisat vangeille kuuluvat oikeudet (joista Magnitski laati satoja valituksia ja jotka kirjattiin orjallisesti järjestelmään todisteeksi pidättäjiä vastaan ja joita ei kuitenkaan huomioitu - mutta siellä ne ovat odottamassa aikaa jolloin Venäjä on vapaa). Ja kuinka häntä viimeisen vuorokauden aikana pahoinpideltiin järjestelmällisesti ja määräyksestä vangitsijoiden toimesta.

Vaikka kirja on yhden ihmisen näkökulma Venäjään ja Putinin hallintoon, Magnitskin kohtalo on kuitenkin avannut omalta osaltaan silmiä niin Venäjällä kuin myös - ja etenkin - maan ulkopuolella. Browderin puhtauteen on hankala ottaa kantaa, uskoisin, että hän pyrki toimimaan läntisten arvojen mukaisella tavalla ja se, että hän ei sopeutunut järjestelmään koitui hänen kohtaloksi - sai viranomaiset lopulta kääntymään häntä vastaan. Yhteisössä, joka perustuu kleptokratiaan henkilö/taho joka horjuttaa tätä järjestelmää on vaarallinen - hän on vihollinen. Rikoksista puhdas Browder olisi tällöin ollut äärimmäisen vaarallinen, hän horjutti tasapainoa, joka korruptoituneessa yhteisössä - tällä kertaa kyse valtiosta - vallitsi.

Magnitskin korkeimpana päämäärä uskon olleen lain noudattamisen ja lakiin turvautumisen, halun rakentaa oikeusvaltio ja tämä usko ja luottamus ajoi häntä eteenpäin kohtalokkain seurauksin. Jos hän olisi pettänyt Browderin, allekirjoittanut todistuksen Browderia vastaan, hän olisi suurella todennäköisyydellä pelastanut henkensä. Oikeudenmukaisena ihmisenä Magnitski ei tätä voinut tehdä, hän oli vannonut toimivansa lakiin ja oikeudenmukaisuuteen nojaten, se ajoi kaiken muun edelle. Se maksoi hänelle hengen.

Magnitskin kuoleman merkittävin seuraus on tähän mennessä epäilemättä ollut Yhdysvaltojen voimakas reaktio: Magnitsky Act/Magnitski laki https://en.wikipedia.org/wiki/Magnitsky_Act

Ja lakia seurannut lista, jolle koottiin alkuvaiheissa joukko venäläisiä viranomaisia, jotka kytkeytyivät Magnitskin kuolemaan. Nykyisten näyttöjen perusteella listalle sopisi lisätä myös Vladimir Putinin nimen.

vlad
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Bill Browder on uskoakseni monille tuttu nimenä ja henkilönäkin jollain tasolla, ennen kuin aloitin lukea Browderin teosta Red Notice tietoni olivat kaikesta huolimatta luokkaa "wikipedia" mitä tulee henkilöön Bill Browder sekä Hermitage Capital, enkä voi sanoa tienneeni kovinkaan paljoa Sergei Magnitskista - tai no jonkun mielestä tiesin jo varmasti paljonkin kun tiesin kuka hän oli, mitä tekemistä hänellä oli Bill Browderin kanssa, millaisen kohtalon hän koki Putinin hallinnon käsissä ja mitä siitä lopulta seurasi - Magnitski laki että Magnitski lista, mutta silti koin tietäväni todella vähän Browderista ja siitä mitä hän on tehnyt ja mitä on saanut aikaan.
Bill Browder/Sergei Magnitksi tulivat vastaan muutamia kuukausia sitten katsoessani Al Jazeera kanavan Amerikan versiota (joka käsittääkseni lopettaa toimintansa huhtikuussa). Mielenkiintoinen tarina tosiaankin. En ole muualla törmännyt tuohon tarinaan. Harmi, että Al Jazeera lopettaa, siellä oli mielenkiintoisia ulkomaan uutisia joita ei Amerikan muista (viihde)uutiskanavista tahdo löytää. Mutta nykyään mikään muu kuin viihde ei kai enää kannata.
 

sinikettu

Jäsen
Arthur Benjaminin Secrets of mental math. Aivan helvetin loistava kirja päässälaskun, numeroiden pyörittämiseen, niiden muistamiseen ynnä muuhun. Olen aina ollut suhteellisen hyvä pyörittelemään numeroita, päässälaskemaan ja vastaavaa, mutta tämä kirja ja sen avulla tehty muutaman viikon harjoitteluputki on kyllä vetänyt itselläni tuon kyvyn aivan uusiin sfääreihin.

Suosittelen kaikille ihmisille, jotka ovat vähääkään tekemisissä numeroiden kanssa.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Susan Cain - Introverttien manifesti

Mielenkiintoista luettavaa. Jos on sitä tyyppiä että kokee vaivaantuneisuutta erilaisissa sosiaalisesti paineistetuissa tilanteissa ja ei oikein ole sinut sen asian kanssa, niin tämä kirja voi avata jotain.
 
Viimeksi muokattu:

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Jarkko Ruudun elämänkerran ohella viimeisen lukukokemus on Stephen Kingin "Se" josta on äskeittäin julkaistu uusi, jättikokoinen painos jossa on kirjan molemmat osat yhdessä. Aiheen tasolla "Se" on Kingin selkeä avainteos, mutta kokonaisuutena tarina on vain niin paska että jätin sen lukemisen kesken. Aika heikko oli myös Kingin "Tervetuloa Joylandiin" jonka niin ikään luin äskettäin. Eipä ole King päässyt "Kuvun alla" - romaanin jälkeen kunnolla säväyttämään.

Vakavamman kirjallisuuden puolella yksi viime aikojen kovimmista lukuelämyksistä on ollut Lione Shriverin "Poikani Kevin" josta tehty leffaversiokin pyörähti Ylellä pari kertaa. Vanhoista suosikeista kädessä ovat uusintakierroksella käyneet mm. Bret Easton Ellisin "Lunar Park" ja Kjell Westön "Kangastus 38".
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös