Miten hyvin höntsäpelaaminen kehittää kuntoa? Onko se joku erityisen tehokas tapa kunnon kehittämiseen?
Onko jotain konkreettista näyttöä miten joukkuelajien harrastaminen nuorena palvelee koko elämän terveyttä/liikuntaa? Kuinka tehokkaasti joukkuelajeissa onnistutaan tekemään junnuharrastajista koko elämän liikuntaa harrastavia henkilöitä?
Jos argumentti on se että jalkapalloon pitää syytää rahaa kansanterveyden nimissä niin mielestäni näihin kysymyksiin pitäisi pystyä vastaamaan.
Minulla ei ole mitään konkreettista tietoa mutta tuntuu että joukkuelajit eivät mitään huikean tehokkaita tässä hommassa ole. Toki sellainen näyttö on olemassa että suomalaiset ovat ihan rapakunnossa, varsinkin nuoret, armeijan kuntotestissähän kuntotasot ovat koko ajan laskeneet kun lehmän häntä. Joukkuelajien lisääntyvä suosio ei ole ainakaan tätä trendiä pystynyt muuttamaan, totta kai syitä on paljon muitakin mutta olisin hirvittävän yllättynyt jos yksi tekijä rapakuntoisuudessa ei olisi joukkuelajien suosioin kasvu. Juurikin sellaiset 80 ja 90 luvulla syntyneiden lapsuudessa joukkuelajit ovat olleet jo suuressa suosiossa.
Eihän ongelma ole se että laji jolla pidetään kuntoa yllä olisi väärä oli se sitten sauvakävely, jalkapallo tai vuorikiipeily. Ongelma on se, että kuntoa pidetään yhä vähemmän yllä. En minä sano että jalkapallo olisi erityisen tehokas kunnon ylläpitämiseen, mutta toisaalta ei se ole huonokaan siihen. Kuitenkin hyvä miettiä mitä esim. 70- ja 80-luvulla paljon vielä koulujen pihoilla tehtiin. Tai koulujen jälkeen kotipihoilla. Pelattiin sitä jalkapalloa tai jotain muuta. Meilläkin koko luokka oli mukana, vaikka seurassa ei pelannut kuin pieni osa. Se oli yhteisöllistä ja oli helppo tulla mukaan, vaikka ei laji olisikaan ollut se mieluisin. Tätä kautta nämä henkilöt, jotka eivät olleet juurikaan urheilusta muuten välittäviä saivat päivässä esim. 4x15min liikuntaa pelkästään välitunneilla. Eli tunnin päivässä, ~5h viikossa. Tätä kautta hyvinkin päästiin liikuntamääriin joista nykyisin voidaan vain uneksia edes keskiarvotasolla.
En missään ole väittänyt että jalkapalloon pitäisi syytää rahaa kansanterveyden nimissä. Jos niin jossain sanoin, niin oleppa hyvä ja lainaa minua. Sen sijaan totesin vain että väite ettei jalkapalloa aikuisiällä harrastettaisi on täyttä skeidaa, minkä tilastot näyttävät. Samoin totean että erinomainen liikuntamuoto ja juuri yhteisöllisyys nuoruudessakin oli erinomainen tekijä saattamaan henkilöitä kuntoilun pariin jotka eivät varmasti olisi koulun jälkeen lähteneet esim. hiihtämään tai lenkille.
Ongelma edelleenkään ei ole se etteikö ne jotka harrastavat jotain liikuntaa olisi hyvässäkin kunnossa, vaan se että näitä henkilöitä on aivan liian vähän. Esim. itse liikutan viikossa aika montaa lasta ja nämä pojat(suurin osa) on siinä kunnossa että ei siellä kyllä ylimääräisiä kiloja tai ongelmia kunnon suhteen ole. Mutta sitten kun näitä verrataankin siellä omassa koulussa luokkatovereihin, niin ero on valtaisa.
Omassa lapsuudessani oli niin että vaikka itse olin sitä "huippu-urheilevaa"(tällä tarkoitan määriä, en niinkään tasoa) lasta edustavaa ryhmää, niin silti ne "tavikset" oli paljon lähempänä minua. Ne kiipeili puissa, pelasi meidän kanssa pelejä, leikki muutenkin "urheilullisia leikkejä" eikä vain istuneet kotona, pelanneet tabletilla/pleikalla, ryystäneet limua ja syöneet vain karkkia.
Luulin että kaikille oli tiedossa ettei ongelma ole liikkuvat lapset, vaan se että liikkumattomia on yhä enemmän. Eikä siihen auta joku Kaisa Mäkäräisen tai jääkiekkojoukkueen menestys. Se vain ohjaa ne urheilulliset lapset jotain lajia kohden ehkä, mutta paljon isompi työ olisi luoda puitteet kotoa ja koulusta lähtien siihen että Suomi olisi taas enemmän urheiluyhteiskunta. Että urheilu nähtäisiin arvostetuksi asiaksi. Nyt esim. kouluissa vain karsittu liikuntaa, koska ei se tuota mitään, jne. Samoin jos joku lapsi tai jotkut lapset tahtovat panostaa urheiluun, niin sitäkin katsotaan nenän viertä pitkin. Koko yhteiskuntamme on urheiluvastainen, vaikka onkin samalla haluamassa kokoajan urheilulta menestystä ja elämyksiä.