Luonnonsuojelu

  • 34 724
  • 367

Joukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Useamman vuoden vanhoja juttuja linkittelet. Ajat ovat muuttuneet (vai oliko tämä juuri pointtisi?).
Mielestäni nuo ovat ihan käypää tekstiä vielä nytkin. Varustamot ovat tutkineet eri vaihtoehtoja ennen direktiivin voimaanastumista ja tehneet valintansa sen pohjalta. Seurauksena vähemmän saastuttavaa merenkulkua ilman niitä pelättyjä jättimäisiä lisäkustannuksia. Noissa jutuissa avataan ihan hyvin sitä pohjaa, mitä direktiivi tulee vaikuttamaan varustamoiden näkökulmasta ja kuinka ne sopeutuvat siihen muutuneeseen tilanteeseen.
 

koukku

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Ööö luitko tuon lainaamasi kohdan? Se ettei lisäkustannuksia tullut johtui puhtaasti siitä että öljyn hinta romahti, tätä ei tietenkään kukaan osannut ennustaa.

Rikkidirektiivin tuhoja ei tullut ja se perustui puhtaasti hyvään tuuriin, se ei tee direktiivistä hyvää.

Olin jo tulossa kommentoimaan.

Voidaan loputtomasti jossitella, mitä olisi tapahtunut, jos jokin asia olisi ollut asennon A sijasta asennossa B. Me emme voi koskaan tietää, olisko suomalaisen teollisuudella ollut suuria vaikeuksia sopeutua uuteen tilanteeseen, jos polttoaineen hinta olisi ollut korkeampi. Sen sijaan fakta on, että ilma on puhdistunut ja asiantuntijat voivat tämän perusteella antaa tilastollisen arvion siitä, kuinka paljon se vaikuttaa EU-kansalaisten terveyteen ja kuolemiin sekä ympäristön tilaan. Fakta on myöskin se, että pelättyjä haittoja ei tullut. Pitäisin faktapohjaisesti siis rikkidirektiiviä hyvänä: paljon etuja, ei haittoja.

Mutta haitat vältettiin hyvällä onnella, eihän täällä nyt hyvänen aika tuurilla laivatkaan seilaa.
 

Sisäliitin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Onneksi nyt näyttää siltä että nuo Vihreiden lempilapset eli tuulivoimalat ovat vastatuulessa. Kai se kalliolaiselle bleiserivihreälle on kivaa kun voi yliopistolla kehua kuinka pistorasiasta tuleva sähkö on tuulella tehty mutta ei nuo hirvitykset ainakaan luontoa kaunista.
 

Fordél

Jäsen
Kai se kalliolaiselle bleiserivihreälle on kivaa kun voi yliopistolla kehua kuinka pistorasiasta tuleva sähkö on tuulella tehty mutta ei nuo hirvitykset ainakaan luontoa kaunista.

Onko niiden tarkoitus kaunistaa luontoa? Ei ole. Onko ydin- tai vesivoimala jotenkin kaunis? Ei ole. Ehkä näiden kapistusten arvotus kannattaa tehdä muilla peruteluilla.
 

Sisäliitin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Onko niiden tarkoitus kaunistaa luontoa? Ei ole. Onko ydin- tai vesivoimala jotenkin kaunis? Ei ole. Ehkä näiden kapistusten arvotus kannattaa tehdä muilla peruteluilla.

Ööö,tuulivoimala ei tuota elinkaarensa aikana edes yhtä paljon sähköä kuin sen rakentamiseen ja käyttöön menee. Se vitunmoinen betoniklimppikin jää pilaamaan luontoa vielä sen jälkeen kun itse mylly on jo kuopattu. Aivan naurettavan huono energiamuoto ja suurin kusetus etenkin suomessa viimeiseen sataan vuoteen.
 

Fordél

Jäsen
Ööö,tuulivoimala ei tuota elinkaarensa aikana edes yhtä paljon sähköä kuin sen rakentamiseen ja käyttöön menee. Se vitunmoinen betoniklimppikin jää pilaamaan luontoa vielä sen jälkeen kun itse mylly on jo kuopattu. Aivan naurettavan huono energiamuoto ja suurin kusetus etenkin suomessa viimeiseen sataan vuoteen.

Ottamatta kantaa itse väitteisiin niin nyt tuli jo muita perusteluita tuulivoiman kritisoimiselle kuin niiden vaikutus luonnon kauneuteen, hienoa!
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara

Nyt kun hallituksessa oli persut (anti-vihreiksi linjautuneet) sekä kepu (aina kannattavat maaseudulle työtä tuovia allashankkeita), eikä silti saatu Kollajaa aikaan, niin olisikohan tämä vääntö nyt viimeinkin tässä? Voi tietysti olla, että on muutama vuosi hiljaiseloa ja sama jappasu alkaa taas uudelleen.

Sama kuin Vuotoksen altaan kanssa, että hitonmoisen laajat luontovaikutukset ja sähköntuoton lisäystä tulisi jonkun parin tuulivoimalan verran. Ei mitään järkeä hankkeissa, paitsi jonkun pohjoísen tilapäisen työllisyysvaikutuksen kannalta.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Ööö,tuulivoimala ei tuota elinkaarensa aikana edes yhtä paljon sähköä kuin sen rakentamiseen ja käyttöön menee.

Niin varmaan. Vai oliko se kumminkin niin, että menee tuoton puolelle jo 8 kuukauden jälkeen?

Suomessa on rakennettua tuulivoimaa nimelliskapasiteetilta yli 1000 MW, ja toinen tuhat on varmaan vielä tulossa. Sen verran hyviä paikkoja Suomen rannikolla kuitenkin on moderneille tuulivoimaloille. Tuolla parin tuhannen Megan kapasiteetilla saa sitten vuosittain noin 6 % Suomen kokonaiskulutuksesta tuottettua, eikä tuulivoiman vastustajatkaan mahda sille mitään, että sitä tuon verran sieltä seinästä tulee.

Suomen sähkökulutushan vaihtelee n. 5000 MW:n (kesä) ja jopa 15 000 MW:n välillä. Tähän ei oo tuulivoimalat ratkaisu, mutta ei ole kyllä ydinvoimalatkaan. Koska ydinvoimala tuottaa sen minkä tuottaa, eikä sitä wattimäärää säädetä, eikä ydinvoimalaa laiteta kesän ajaksi tauolle. Joten Suomeen mahtuu max. 5000 MW ydinvoimaa, eikä käytännössä ihan sitäkään. Olkiluoto 3:n valmistumisen jälkeen on tämä kiintiö täynnä.

Vesivoima on pitkälti rakennettu, ja fossiiliset on moneltakin kannalta kaikkein tyhmin vaihtoehto. Joten ei kai tuossa sitten jää kuin ns. bioenergia, eli puun polttaminen. Kaukolämpölaitokset taitaa jo nykyään toimia monellakin paikkakunnalla (etenkin pienemmillä) puuhakkeella tai puulla & turpeella, mutta vielä on fossiilisiakin.
 

koukku

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP


Ihan hyvä päätös, mutta se minua ihmetyttää, etteivät oppositiopuolueet, tässä tapauksessa ennen kaikkea Vihreät, ole kertaakaan kehuneet nykyhallituksen tekemiä päätöksiä. Eikö nyt olisi ollut paikka? Tänään oli Niinistö taas vinkunut jostain Sipilän tekemisistä, niidenkin kommentteja jaksaisi edes jotenkin ymmärtää, jos välillä mentäisiin positiivisenkin kautta.
 

Sisäliitin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Niin varmaan. Vai oliko se kumminkin niin, että menee tuoton puolelle jo 8 kuukauden jälkeen?

Suomessa on rakennettua tuulivoimaa nimelliskapasiteetilta yli 1000 MW, ja toinen tuhat on varmaan vielä tulossa. Sen verran hyviä paikkoja Suomen rannikolla kuitenkin on moderneille tuulivoimaloille. Tuolla parin tuhannen Megan kapasiteetilla saa sitten vuosittain noin 6 % Suomen kokonaiskulutuksesta tuottettua, eikä tuulivoiman vastustajatkaan mahda sille mitään, että sitä tuon verran sieltä seinästä tulee.

Suomen sähkökulutushan vaihtelee n. 5000 MW:n (kesä) ja jopa 15 000 MW:n välillä. Tähän ei oo tuulivoimalat ratkaisu, mutta ei ole kyllä ydinvoimalatkaan. Koska ydinvoimala tuottaa sen minkä tuottaa, eikä sitä wattimäärää säädetä, eikä ydinvoimalaa laiteta kesän ajaksi tauolle. Joten Suomeen mahtuu max. 5000 MW ydinvoimaa, eikä käytännössä ihan sitäkään. Olkiluoto 3:n valmistumisen jälkeen on tämä kiintiö täynnä.

Vesivoima on pitkälti rakennettu, ja fossiiliset on moneltakin kannalta kaikkein tyhmin vaihtoehto. Joten ei kai tuossa sitten jää kuin ns. bioenergia, eli puun polttaminen. Kaukolämpölaitokset taitaa jo nykyään toimia monellakin paikkakunnalla (etenkin pienemmillä) puuhakkeella tai puulla & turpeella, mutta vielä on fossiilisiakin.

Kai otit huomioon tuulivoimalle maksettavat kilpailuakin vääristävät ylisuuret tuet? Sekään raha ei tule taikaseinästä vaan ihan veronmaksajilta.Kuukaudessa verorahaa käytetään tuulisähkön tukemiseen keskimäärin 11 miljoonaa euroa.

Tuulivoiman mallimaa Tanskakin on laittanut uudet tuulipuistosuunnitelmat jäihin koska tuulisähkö on tullut myös Tanskalle odotettua kalliimmaksi.

Aina jaksetaan myös mainita miten esim.Tanskassa tuulivoiman osuus on 20%,oikeasti siitä jää maan omaan käyttöön n.3%.Loput on pakko myydä pois silloin kun ei pystytä itse käyttämään ja sitten taas ostamaan muualta tilalle kun oma ei riitä.

Tanska tuottaa edelleen myös enemmän hiilidioksidia kwh kohden kuin suomi, tuulivoimaloista huolimatta tai siis niiden takia koska valtaosa sähköntuotannosta on tuonnin ja säätövoimaan kykenevien laitosten varassa.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Voidaan loputtomasti jossitella, mitä olisi tapahtunut, jos jokin asia olisi ollut asennon A sijasta asennossa B. Me emme voi koskaan tietää, olisko suomalaisen teollisuudella ollut suuria vaikeuksia sopeutua uuteen tilanteeseen, jos polttoaineen hinta olisi ollut korkeampi.

Miten suomalainen teollisuus sopeutuu tilanteeseen jossa rahtikustannukset nousevat 10-20% (tilanne ennen öljyn hinnan sukellusta)? Onko tämä klassinen ns. taikaseinä -tilanne? Mitä luulet, miten sopeuduttaisiin tilanteeseen jossa esim. palkat nousisivat yht'äkkiä 5%, missä joustettaisiin?

Teidän punavihreiden pitäisi oikeasti opiskella vähän yritystaloutta.

Sen sijaan fakta on, että ilma on puhdistunut ja asiantuntijat voivat tämän perusteella antaa tilastollisen arvion siitä, kuinka paljon se vaikuttaa EU-kansalaisten terveyteen ja kuolemiin sekä ympäristön tilaan. Fakta on myöskin se, että pelättyjä haittoja ei tullut. Pitäisin faktapohjaisesti siis rikkidirektiiviä hyvänä: paljon etuja, ei haittoja.

Kuinka paljon tilastollisesti rikkidirektiivi paransi terveyttä? Faktoja kiitos, ei mutua tai jossittelua.

Useamman vuoden vanhoja juttuja linkittelet. Ajat ovat muuttuneet (vai oliko tämä juuri pointtisi?).

Tehtiinkö rikkidirektiivipäätös oletuksilla että öljyn hinta romahtaa? Vai oliko se onnenkantamoinen? Mitäs jos öljyn hinta olisi tuplaantunut ja Suomesta olisi hävinnyt esim. 10.000 työpaikkaa, edelleen hyvä päätös?

Onko meillä todellakin jossain absoluuttinen totuus noista toteutumattomista haitoista. En usko, että kukaan osaa tähän oikeasti vastata; siksi spekuloiminen ja jossittelu asian tiimoilta tuntuu heikolta argumentaatiolta todellisuuden ja faktojen rinnalla.

Mikä on totuus Itämeren laivojen rikkipäästöjen osalta?

Niin varmaan. Vai oliko se kumminkin niin, että menee tuoton puolelle jo 8 kuukauden jälkeen?

Suomessa on rakennettua tuulivoimaa nimelliskapasiteetilta yli 1000 MW, ja toinen tuhat on varmaan vielä tulossa. Sen verran hyviä paikkoja Suomen rannikolla kuitenkin on moderneille tuulivoimaloille. Tuolla parin tuhannen Megan kapasiteetilla saa sitten vuosittain noin 6 % Suomen kokonaiskulutuksesta tuottettua, eikä tuulivoiman vastustajatkaan mahda sille mitään, että sitä tuon verran sieltä seinästä tulee.

Eikä tuulivoiman puolustajat mahda sille mitään että silloinkun sitä sähköä eniten tarvittaisiin niin tuulivoiman tuotto on erittäin epävarmaa. Vuositason prosentteja on hyvä heitellä mutta mitäs sitten kuin esim. viime joulukuussa Suomessa tuulivoimalla tuotettiin alle 100MW teholla samalla kun tehotarve oli luokkaa 15000MW. Nii-i! Seinästä ei silloin tule tuulisähköä kuin kevyt hönkäys, mutta onhan se kiva huudella jostain 800MW tehoista aikana jolloin tarvetta on alle 5000MW.

Suomen sähkökulutushan vaihtelee n. 5000 MW:n (kesä) ja jopa 15 000 MW:n välillä. Tähän ei oo tuulivoimalat ratkaisu, mutta ei ole kyllä ydinvoimalatkaan. Koska ydinvoimala tuottaa sen minkä tuottaa, eikä sitä wattimäärää säädetä, eikä ydinvoimalaa laiteta kesän ajaksi tauolle. Joten Suomeen mahtuu max. 5000 MW ydinvoimaa, eikä käytännössä ihan sitäkään. Olkiluoto 3:n valmistumisen jälkeen on tämä kiintiö täynnä..

Voi veljet. Tämänkaltainen viherhöperyys näköjään elää vieläkin. Se ydinvoima mikä Suomeen "ei mahdu" menee Fingridin kautta Pohjoismaihin sekä Venäjällle ja Viroon. Puhumattakaan siitä että ydinvoimaloiden huoltotauot on aina kesällä.

EDIT: myöhäinen lainauksen korjaus viimeiseen kohtaan. Tulikohan virhepisteitä @Moderaattorit ?
 
Viimeksi muokattu:

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Eikä tuulivoiman puolustajat mahda sille mitään että silloinkun sitä sähköä eniten tarvittaisiin niin tuulivoiman tuotto on erittäin epävarmaa. Vuositason prosentteja on hyvä heitellä mutta mitäs sitten kuin esim. viime joulukuussa Suomessa tuulivoimalla tuotettiin alle 100MW teholla samalla kun tehotarve oli luokkaa 15000MW.

Ihan turha huomio, koska alusta saakka on tiedetty että tuulivoiman tuotanto vaihtelee ja voi olla 0 milloin tahansa. Eli sähköntuotantojärjestelmää rakennettaessa on tämä otettava huomioon ja oltava korvaavaa kapasiteettia vastaavasti. Sitä nyt silti halutaan rakentaa, koska se mitä siitä vuoden tuulisten jaksojen aikana tulee, tulee kaikki ns. puhtaana käteen.

Voi veljet. Tämänkaltainen viherhöperyys näköjään elää vieläkin. Se ydinvoima mikä Suomeen "ei mahdu" menee Fingridin kautta Pohjoismaihin sekä Venäjällle ja Viroon. Puhumattakaan siitä että ydinvoimaloiden huoltotauot on aina kesällä.

Siirtolinjojen kapasiteetit ei ole niin isoja, ja niitä tarvitaan muuhunkin käyttöön, joten ei muuta oleellisesti tilannetta. Suomeen mahtuu vain se n. 5000 MW ydinsähköä. Ydinvoimaloiden huoltotauot ei kestä koko kesää.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Ihan turha huomio, koska alusta saakka on tiedetty että tuulivoiman tuotanto vaihtelee ja voi olla 0 milloin tahansa. Eli sähköntuotantojärjestelmää rakennettaessa on tämä otettava huomioon ja oltava korvaavaa kapasiteettia vastaavasti. Sitä nyt silti halutaan rakentaa, koska se mitä siitä vuoden tuulisten jaksojen aikana tulee, tulee kaikki ns. puhtaana käteen.

1) miten tämä tulee ottaa huomioon, 2) miten kustannetaan korvaava kapasiteetti 3) halutaanko tuulivoimaa rakentaa ilman järjettömiä veronmaksajien tukia?

Siirtolinjojen kapasiteetit ei ole niin isoja, ja niitä tarvitaan muuhunkin käyttöön, joten ei muuta oleellisesti tilannetta. Suomeen mahtuu vain se n. 5000 MW ydinsähköä. Ydinvoimaloiden huoltotauot ei kestä koko kesää.

Anteeksi mihin muuhun niitä siirtolinjoja tarvitaan? Mitä energiamuotoja ns. ylimääräinen ydinvoima korvaa kesällä ja onko se yhteiskunnalle hyvä vai huono?
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
"Vuonna 2015 rikin oksidien eli SOx-päästöt laivoista olivat 10 300 tonnia ja pienhiukkaspäästöt 10 400 tonnia. Verrattuna vuoteen 2014 kyseiset päästöt ovat alentuneet 88 % rikin oksidipäästöjen ja 36 % pienhiukkaspäästöjen osalta"

lähde: Alusten rikkipäästöt kääntyneet huimaan laskuun Itämerellä - Tiedotearkisto - Ilmatieteen laitos
http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/236462540

Hienoja lukuja ja oikeasti hyvä kehitys.
Toistan edellä sanomani: "...fakta on, että ilma on puhdistunut ja asiantuntijat voivat tämän perusteella antaa tilastollisen arvion siitä, kuinka paljon se vaikuttaa EU-kansalaisten terveyteen ja kuolemiin sekä ympäristön tilaan."

Minä en ole lääketieteen ja kansanterveyden asiantuntija, mutta varmaankin sellaisia on ja he voivat varmasti kertoa sinulle, mikä on ilmansaasteiden ja terveyden välinen yhteys.

En epäile yhtään ilmansaasteiden ja terveyden välisiä yhteyksiä, näitä on tutkittu todella kattavasti ja esim. hiilivoiman "tappoluvut" ovat karmeita.

Mutta lähinnä kiinnostaa rikkidirektiivin vaikutuksesta terveyteen, oma valistunut arvaukseni on että suurta tilastollista merkitystä sillä ei ole. Voin hyvin olla väärässä tosin.

Ja te kepulaiset tunnetusti tiedätte, miten kannattavaa yritystoimintaa ylläpidetään ilman veronmaksajien rahoja. :D

Heh. Tiedämme toki, Paavo V. on tämän meille kertonut.
 
Vaikka palstalla onkin joidenkin toimesta argumentoitu, ettei ravinteita valu pelloilta vesistöihin, koska se tietäisi maajusseille rahanhukkaa, näyttäisi siltä, että käsillä saattaa olla keino jolla kyseisten päästöjen nousu saadaan pysähtymään ja laskuun.

Valtava määrä kipsiä voi pelastaa Saaristomeren | Helsingin yliopisto

Lietolaisilla pelloilla Varsinais-Suomessa on käynnissä tieteestä, maanviljelystä, ympäristötuista, politiikasta ja Itämeren tilasta rakennettu yhteiskunnallinen koe. Kynnetyllä pellolla marraskuussa sitä voi olla vaikea tunnistaa hallituksen kärkihankkeeksi.

Rahoituksen saaminen SAVE-hankkeelle on Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikaisen mukaan parasta, mitä Saaristomerta ja koko Itämerta kuormittavien maatalouden päästöjen hillitsemiseksi voidaan tehdä.

– Meillä on Suomessa rantojen ja peltojen välissä suojakaistat ja lisäksi lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä rajoitetaan. Siitä huolimatta erityisesti maatalouden typpipäästöt ovat kasvaneet, Ollikainen luettelee vakavana työhuoneellaan Helsingin Viikissä.

Markku Ollikaiselle kärkihanke merkitsee yhteistyötä poliitikkojen, tutkijoiden, viljelijöiden ja esimerkiksi kuljetusyrittäjien kanssa sekä sitä, että tutkimuksen tulokset on tarkoitus jalostaa huolella yhteiskunnalliseksi ratkaisuksi.

Tällä Ollikainen tarkoittaa peltojen kipsikäsittelyn liittämistä osaksi maatalouden ympäristökorvausjärjestelmää. Etelä-Suomen rannikkoalueen viljelijälle siis maksettaisiin siitä, että hän levittäisi syystöiden yhteydessä kipsiä pelloille. Käsittely pitäisi arvioiden mukaan toistaa viiden vuoden välein.

– Uskomme, että kipsillä voitaisiin vähentää edullisesti Saaristomerta eniten kuormittavaa fosforia kolmanneksella. Raha voitaisiin siirtää tehottomimmista keinoista, joten maatalouden 200 miljoonan vuosittaista tukisummaa ei tarvitsisi edes kasvattaa.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Siirtolinjojen kapasiteetit ei ole niin isoja, ja niitä tarvitaan muuhunkin käyttöön, joten ei muuta oleellisesti tilannetta. Suomeen mahtuu vain se n. 5000 MW ydinsähköä. Ydinvoimaloiden huoltotauot ei kestä koko kesää.
Vanhaan viestiin vastaan, mutta siis mitä helvettiä sä nyt selität? Ai että ydinvoimaa pusketaan aina samalla teholla? No ei muuten pusketa. Nyt jumankekka loppu tälläsille paskaväitteille ihan top tykkänään, tänne mahtuu vaikka 100 000MW edestä ydinvoimaa ja siltikään ei ole yhtään mitään ongelmaa ajaa niistä ulos vain 5000MW niin tarvittaessa. Tainnut mennä nyt säätövoiman käsite vähän sekasin sen kanssa että miten ydinvoimalat tuottaa sähköä, pikku vinkkinä voit vaikka googlailla mikä on säätösauva. Noita säätösauvoja vaan ei tuuppailla edes ja takas aina kun tarvitsee, vaan sitä vettä pumpataan turbiinien ohitse ennemmin kun tarvitsee pikaisemmin säätää reaktorin tehoa, siksi reaktorit käyvät yleensä varsin vakio tehoilla, puhtaasti turvallisuus teko koska se vähentää rasitusta. Mikään ei silti estä rakentamasta vaikka 100 helvetin isoa voimalaa, mitä sitten ajettaisiin pienemmillä tehoilla, kovin kannattavaa se ei ole, johtuen valmistuskustannuksista ja itse reaktorin käytön halpuudesta, mutta mitään teknistä estettä asialle ei ole, päin vastoin kuin olet tässä nyt väittänyt.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/104632/Diplomityö_Suntio_Ilkka_final.pdf?sequence=2 (linkki dippatyöhön) sä voit vaikka tuolta lukea kohdasta 7 eteenpäin miten sitä ydinvoimaa ei voi säätää.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Hesari kirjoittaa tänään (vain maksaneille) kuinka Ahvenanmaalla on noussut halu puolittaa 200 merikotkan kanta. Perusteiluina käytetään sitä että nykyinen määrä rokottaa liikaa haahkakantaa, jonka piennetämisestä ahvenanmaalaiset haluaisivat huolehtia itse. Toki haahkat ovat myös suojeltu laji.

Mielenkiintoista nähdä irtoaako lupa, kun vaikka Helsingissä tuhansien valkoposkihanhien laumoja ei saa harventaa.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Hesari kirjoittaa tänään (vain maksaneille) kuinka Ahvenanmaalla on noussut halu puolittaa 200 merikotkan kanta. Perusteiluina käytetään sitä että nykyinen määrä rokottaa liikaa haahkakantaa, jonka piennetämisestä ahvenanmaalaiset haluaisivat huolehtia itse. Toki haahkat ovat myös suojeltu laji.

Mielenkiintoista nähdä irtoaako lupa, kun vaikka Helsingissä tuhansien valkoposkihanhien laumoja ei saa harventaa.
Toivottavasti ei. Ahvenanmaalaiset erikoisasemineen tuhoavat jo riittämiin merikotkakantaan sillä saavat käyttää vesilintujen metsästykseen lyijyhauleja, jotka aiheuttavat ravintoketjussa tuhoa vuosikymmeniä ampumisen jälkeen ja luonnollisesti vaikutukset sitä suuremmat mitä enemmän niitä on maastoon kylvetty. Sinänsä saarelaiset saavat puolestani leikkiä itsenäisiä, mutta luonnon raiskuun suhteen pitäisi olla samat pelisäännöt kuin muullakin länsimaailmalla.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Kylläpä rupesi oikein vituttamaan kun tuon hesarin jutun luki. Tosiaan ahvenanmaalaiset (metsästäjät, eivät oletettavasti kaikki niistäkään) haluavat ampua "n. puolet" merikotkista, koska ne ovat uhka äärimmäisen uhanalaiselle haahkalle. Juu ovat varmaankin, mutta suurempi uhka taitaa kuitenkin olla se ahvenanmaalainen pyssymies, kenellä on omien sanojensa mukaan ikiaikainen oikeus tappaa haahkoja. Keväisin ampuvat laillisesti 2000 uroslintua poikkeuslailla (josta Suomi päässee EU tuomioistuimeen ja saanee sakkoja semmoisissa määrin että tulee mukavasti kilohintaa linnuille), voisi melkein veikata että tuo ei toki riitä kun kuitenkin ikiaikaisesta oikeudesta on kyse ja väitänkin täysin häpeämättömästi että noiden parintuhannen keväisin kannan vahvuudesta poistettavan linnun lisäksi siellä svantepetterit tuhoavat haahkakantoja myös laajemmin. EU:lle perustelevat haahkajahdin kestävyyttä sillä että tappavat saarelta pienpetoja. Logiikkaa on havaittavissa, mutta aika suurelta osin kestämätöntä on se. Toki haahkanmetsästyskin aikamoinen marginaalilaji, jutun mukaan alle 10 prosenttia ahvenanmaalaisista (toki tuosta ei selviä miten suuri osa metsästäjistä, tuskin saarelaisista jokainen metsästää) kokee tarvetta häiritä pesintäaikaan lintujen elämää koska esi-isän piti elääkseen tappaa kaikki pyssynkantamalle saapuvat elukat ruuakseen. Tämmöisen porukan takia siis sallittavat tänä vuonna uhanalaisluokitukseltaan paikallisesti silmälläpidettävien joukkoon nostetun, sekä äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellun lajin tietoinen tuhonta? Jätte fint.

Linkki juttuun:
 

Keskiviiva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuopion KalPa
Kuinka moni ymmärtää tämän kokonaisuuden ja yhtälön.

Pelkästään 50 km pätkä maantien ojanvarren koneellinen niitto horsmaista pajukkoa heinäkuussa tappaa arviolta 10 000 perhostoukkaa, joista 75% toimii kasvualustana 100 000 kärpäselle, joita syö pikkulinnut, joita syö petolinnut, jotka syö myyriä.

Elikä ojan niitto voi aiheuttaa lintujen paikallisen häviämisen ja myyräkannan räjähdysmäisen nousun ja myyrät syö puiden juuria, kunnes jollakin metsänomistajalla ja puutarhassa kasvit ryhtyy voimaan huonosti.

Luonto on ketju asioita ja ihminen toimillaan ei aina tiedosta mihin kaikkeen vaikuttaa.
 

kehveli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
@Moderaattorit olisiko tämänkin ketjun paikka ennemmin Löylyhuoneessa Ilmastonmuutos-ketjun lailla? Aihe kumminkin tuntuu politisoituvan koko ajan enemmän ja enemmän.

Pieni, mutta silti positiivinen, muutos lainsäädäntöön ilmeisesti tulossa:
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös