Puunjalostusteollisuuden liikevaihdosta työvoimakustannusten osuus viimeisten tietojen mukaan vaihtelee kahdesta yhdeksään prosenttiin. Siihen keskimäärin neljän prosentin lisäys tekee noin kolme promillea. Kuinkahan kohtalokkaasti tämmoinen kustannusten nousu rapauttaa alan kilpailukykyä?
Tutkija Mika Helanderin mukaan kunnioitus lakkoja kohtaan saattaa olla vähentynyt yksilöitymisen myötä. Enää ei ajatella yhteistä hyvää, vaan lakkoon osallistumisen vaikutuksia omaan elämään. Helanderista on paradoksaalista, jos lakkoon ei mennä, koska siihen ei ole varaa.
– Jos on niin tiukkaa, pitäisi ajaa asiaa. Vai onko tilanne niin hyvä, että lakkoja pidetään turhina? Ajatellaan, että tällä ostovoimalla ja näillä olosuhteilla pärjätään, sosiologian dosentti Mika Helander Åbo Akademista sanoo.
Voi olla noinkin, mutta toisaalta taas moni laittaa taloutensa niin tiukille, että hetkellinen tulojen kaventuminen eli lakkoavustuksella pärjääminen tai kyseisen rahan tavallista pidempään odottaminen voi olla todella kova paikka ja vaatia asioiden uudelleen järjestelyjä. Kaikilla palkansaajilla ei ole mitään puskuria vaan eletään kädestä suuhun.Olen tutkija Helanderin kanssa samoilla linjoilla. Lainaus löytyy yle:n sivuilta.
Minusta rikkuruuden leviäminen on selkeä viesti siitä, että työväestöllä on asiat ehkä hieman liian hyvin. Palkat ovat nousseet (tai jääneet) liian korkeiksi ja ne pitää saada ruotuun, jotta vientiyritysten ja Suomen taloudellinen tulevaisuus turvataan kansainvälisessä ympäristössä.
Tai sitten koetaan, että ne asiat saa paremmin hoidettua itse neuvottelemalla.Olen tutkija Helanderin kanssa samoilla linjoilla. Lainaus löytyy yle:n sivuilta.
Minusta rikkuruuden leviäminen on selkeä viesti siitä, että työväestöllä on asiat ehkä hieman liian hyvin. Palkat ovat nousseet (tai jääneet) liian korkeiksi ja ne pitää saada ruotuun, jotta vientiyritysten ja Suomen taloudellinen tulevaisuus turvataan kansainvälisessä ympäristössä.
Olen tutkija Helanderin kanssa samoilla linjoilla. Lainaus löytyy yle:n sivuilta.
Minusta rikkuruuden leviäminen on selkeä viesti siitä, että työväestöllä on asiat ehkä hieman liian hyvin. Palkat ovat nousseet (tai jääneet) liian korkeiksi ja ne pitää saada ruotuun, jotta vientiyritysten ja Suomen taloudellinen tulevaisuus turvataan kansainvälisessä ympäristössä.
Kyllä. suomalaisten menoista peräti 10% menee ruokaan. Kyllä ennen oli paljon paremmin:Ellet ole sattunut huomaamaan, niin Suomessa on jo nyt niin huono ostovoima ja jo pelkkä safka niin hinnoissaan, että jos mentäisiin sinun teeseillä ihan kirjaimellisesti eteenpäin, niin tulee tulisi paikat todella monelle.
Kun täällä on laskettu työnantajien menetyksiä lakon aikana, niin voidaanhan tämä kääntää toisinpäinkin. Jos kikyn takia lakkoilemalla voittaa 0-3 htp vuodessa ja lakko kestää suunnitellut kolme viikkoa, niin sehän tarkoittaa että kestää vähintään 5 vuotta ennenkuin homma on ”maksanut itsensä takaisin”. Jos siis vaihtaa alaa, jää eläkkeelle tai menee esim opiskelemaan ennen tuota niin jää tappiolle. Jos lopputulos on kompromissi, niin sitten vaaditaan tuplasti pidempi aika eli 10v.
Nyt on myönnettävä, että en tätä tiennyt. Mistä kaikesta tuo 1000€ koostuu?Tiedätkö sitä jos jokaiseen heikennykseen annetaan periks niin duunarin kuukausipalkka on 1000€ pienempi jatkossa.
Tähän voi sanoa, että ei todellakaan kyllä työnantajat haluavat pitää kiinni kunnon työntekijöistä ja heille ei tehdä noin.Tiedätkö sitä jos jokaiseen heikennykseen annetaan periks niin duunarin kuukausipalkka on 1000€ pienempi jatkossa. Sä voit mennä 24h lapioimaan paskaa ilmaseks kaatopaikalle ja kerro sitten kuinka kivaa se oli. Jos oli kivaa niin tee se uudestaan 24h koska jos tuossa antaa periksi niin kohta saat käydä kerran viikossa ilmaiseks paskaa lapioimassa.
Nyt on myönnettävä, että en tätä tiennyt. Mistä kaikesta tuo 1000€ koostuu?
Ehkä tosiaan kannattaisi luopua siitä yleissitovuudesta ja mennä lakisääteisellä minimipalkalla että tältä voidaan välttyä.
Sitä nyt ainakin että missä näitä on esitetty ja kenen toimesta? Toki sitäkin että onko sairasloma-ajan palkka TES-kysymys, mutta ehkä sillä ei nyt ole väliäkään.Vuorolisät pois, ylityöt pois, saikkupalkka pienemmäks, palveluavuosilisä pois, kikyjä lisää, niin ja paikallista sopimista lisää ettei tehdäkään enää 8h päiviä jolloin ei tarvi pitää lomaakaan. Niin ja lomapaikka pienempi. Kokolailla vuositasolla helposti 12000€ ja kun jaat sen 12 niin on 1000€. Mitä kohtaa et ymmärtänyt?
Sitä nyt ainakin että missä näitä on esitetty ja kenen toimesta? Toki sitäkin että onko sairasloma-ajan palkka TES-kysymys, mutta ehkä sillä ei nyt ole väliäkään.
Tämä keskustelu lähti liikkeelle siitä miten jotkut laskivat, ettei työnantajien kannattaisi kikyjen takia työtaisteluun lähteä. Yllättäen sitä ymmärrystä löytyikin, että miksi asiaa kannattaa ajatella muutoinkin kun lyhytaikaisena panos-tuotto -laskelmansa. Ja kääntäen onhan se väärin, että omistajien pitäisi heikentää omia ansioitaan työntekijöiden etujen parantamiseksi, varsinkin kun näillä menee ihan hyvin taloudellisesti.Pointti nyt on se että jos annetaan mahdollisuuksia työnantajille heikentää työntekijöiden etuja omien voittojen parantamiseksi niin se on väärin...
Tiedätkö sitä jos jokaiseen heikennykseen annetaan periks niin duunarin kuukausipalkka on 1000€ pienempi jatkossa. Sä voit mennä 24h lapioimaan paskaa ilmaseks kaatopaikalle ja kerro sitten kuinka kivaa se oli. Jos oli kivaa niin tee se uudestaan 24h koska jos tuossa antaa periksi niin kohta saat käydä kerran viikossa ilmaiseks paskaa lapioimassa.
Mitä näitä liittoaktiiviem juttuja lukee, niin taitavat olla juuri niitä, joille paskan lapioiminen on sopivan haastavaa puujaa.Ay-liike on iso yhtenäinen aatteellinen blokki, työnantajat taas ovat kilpailijoita keskenään. Kuten mainittua, osaajien ja hyvien työntekijöiden palkat voisivat jopa nousta, jos '1000 € paskanlapioijille' ei tarvitsi maksaa samaa palkkaa paikallaolosta.
Pointti nyt on se että jos annetaan mahdollisuuksia työnantajille heikentää työntekijöiden etuja omien voittojen parantamiseksi niin se on väärin...
Suostun osallistuun silloin talkoisiin pienemmällä palkalla jos firman tilanne olisi se että muuten lappu luukulle. Mutta näin esim meidänkään lafkassa ei ole.
No eihän omistajat ole omia ansioitaan laskeneet. UPM:n osinko täällä oli esimerkkinä 1,15€ ->1,30€, tuo on kuitenkin yli +10 %.Tämä keskustelu lähti liikkeelle siitä miten jotkut laskivat, ettei työnantajien kannattaisi kikyjen takia työtaisteluun lähteä. Yllättäen sitä ymmärrystä löytyikin, että miksi asiaa kannattaa ajatella muutoinkin kun lyhytaikaisena panos-tuotto -laskelmansa. Ja kääntäen onhan se väärin, että omistajien pitäisi heikentää omia ansioitaan työntekijöiden etujen parantamiseksi, varsinkin kun näillä menee ihan hyvin taloudellisesti.
Suosittelen sitten hankkimaan UPM:n osakkeita kun se on niin helppoa. Niissä omistajissa on ihan tavallisiakin kansalaisia. Ja varmaan työntekijät voisivat koittaa hankkia osakkeita itsekin.No eihän omistajat ole omia ansioitaan laskeneet. UPM:n osinko täällä oli esimerkkinä 1,15€ ->1,30€, tuo on kuitenkin yli +10 %.
Oletteko miettineet / tutkineet mitä kaikkia kuluja siihen yhden paperirullan valmistamiseen menee? Aina siitä asti kun se raaka-aine metsästä kaadetaan, kuljetetaan tehtaalle, kuoritaan, haketetaan, tehdään selluksi / hiokkeeksi / valkaistaan, sitten ajetaan paperitehtaalle jossa siitä tehdään paperia eri olemuotoihin.... Paljonko on tällaisen prosessin huolto ja käyttökustannukset, sekä palkat jotka tulevat aina sieltä metsäkoneen kuljettajasta siihen asti kun se paperirulla putkahtaa tehtaan varastolta rekan kyytiin ja matka jatkuu ostajalle. Pelkästään yhden paperikoneen rojauttaminen käyntiin laittaa paperimiehen ensiksi katsomaan mikä on sähkön markkinahinta sillä hetkellä, kannattaako sitä konetta edes käynnistää.. Marginaalit on pienet ja varmasti koko prosessin kustannuksia tarkkaillaan ja pyritään sitä tehostamaan. Jo pelkästään yksi tehtaan tuhansista venttiileissä tapahtuva rikko voi maksaa useita kymmeniä tuhansia. Nykyisin tehtaiden kunnossapito seisokkien väli pyritään samaan mahdollisimman pitkäksi, jotta ei syntyisi katkoja valmistukseen sillä jokainen laiterikko tai seisakki maksaa miljoonia. Nyt kun tuotannosta syntyvä kate on pieni, niin mikä tahansa kustannustason nousu vie tehtaan tai tuotteen kilpailukykyä heikommaksi aasian ja etelä amerikan halvoille tehtaille, missä raaka-aine, palkat, energia ja logistiikka on halvempaa kuin täällä Suomessa. Vaikka palkkojen osuus vaikuttaa pieneltä, niin se on joka tapauksessa erittäin oleellinen ja tulee näkymään suoraan tuotteen loppuhinnassa. Siis nykyisen hallituksen siipien suojassa olevat ay liikkeet tulevat kaikkineen heikentämään suomen kilpailukykyä ja valtion menoja, jotka ajavat tämän valtion loputtomaan velkakierteeseen ja konkurssiin.. Ei näillä lakoilla suomen hyvinvointia paranneta. Yleinen kustannusten nousu ja kohonneet verot, kaikkien miljardien syytäminen afrikkaan ja maahanmuuttajista johtuvat kustannukset, ilmastonmuutos hömpötys, jotka lähtee siltä argadian mäeltä ovat syyllisiä, siihen että tässä maassa pitää yleensä lakkoilla.Yksittäisen yrityksen - kuten UPM - välittömien palkkojen osuus kustannuksista on 10-13 prosentin tasolla tilinpäätösten mukaan. Mutta sehän ei ole fakta palkkakulujen osalta, kuten Savela osoittaa, jos laskelmaan otetaan mukaan myös tuotannossa käytetyt muut panokset ja niihin sisältyvät palkkakulut. Kun palkkaneuvotteluissa kaikkien alojen palkat nousevat, myös UPM:n ostamien tavaroiden ja laitteiden hinta todennäköisesti nousee. Tämä vaikuttaa kustannuskilpailukykyyn.