Yksi punnitsemisen arvoinen asia on muuten mielestäni sitten se että mikä on ns. kaunis asia, ja voiko joku maa, esim USA mennä kertomaan jollekin pikkumaalle keskellä ei-mitään, miten heidän tulisi elää ja mikä on "oikea tapa" johtaa maata? Eikö tämä ole hiukan taas uskontoon verrattava asia, jonkun mielestä yksi tapa on parempi, toisen mielestä toinen? Jos nyt ajattelee vaikka ihmistä joka on koko ikänsä asunut kommunismin juntan alla, hän saattaa elää hyvinkin onnellista ja täysipainoista elämää, hän on todennäköisesti täysin sopeutunut vallitseviin olosuhteisiin. Ihminen on siitä kummallinen eliö, että meillä on kyky oppia olemaan tyytyväisiä mitä vaikeimmissa olosuhteissa.
Että jos USA menee kertomaan jonnekin että "nyt te perkele valitsette demokratian, tai tulee turpiin", voi vain kysyä että onko se sitten oikein ja ainoa oikea tie? Tulee mieleen ihan ristiretket/muu uskon "levittäminen", eri asia mutta sama periaate.
Ja mielestäni siinä vaiheessa kun joku menee kertomaan toisille miten pitää elää, voidaan tämän kertojan toimintaa ruveta tutkimaan ja kritisoimaan oikein suurennuslasin kanssa. On meinaan hyvin suuri mahdollisuus että tämä maa ajaa lähinnä omia etujaan tällä matkalla, eikä olekaan ollenkaan kiinnostunut niistä ihmisistä. Susi lampaan vaatteissa. Tietenkään en tarkoita tällä USA:ta, joka tietenkin välittää tavallisesta nobody-ihmisestä niin että oikein silmissä kipunoi, se on niin pirun hieno maa muutenkin, kreitest kantri in the wöörld.