Viestin lähetti Anton
Mutta jos vakavampia ollaan, niin jos on kymmenen vuotta aikaa kätkeä tuotantolaitoksia tai varastoja Irakin kokoiseen valtioon, niin kyllähän se ihan varmasti riittää.
Kyllä, kymmenessä vuodessa ehtisi Irakin kokoiseen maahan rakentaa vaikka millaisia tuotantolaitoksia sekä varastoja. Aivan eri asia on taasen se onko irakilaisilla ollut mahdollisuutta näiden kymmenen vuoden aikana suurisuuntaisiin rakennushankkeisiin. Vaikka aikaa on niin onko mahdollisuutta, siitä en ole aivan varma. (Tuskin kukaan on täysin varma).
Se, että YK ei ole voinut vuosiin suorittaa maassa asetarkastuksia ei suinkaan tarkoita sitä etteikö Irakia olisi millään muotoa tarkkailtu ja epäilen jos Irakissa olisi ryhdytty todella massiivisiin ja samalla hyvin epäilyttäviin rakennushankkeisiin olisi sana tästä levinnyt maailmalle ennemmin tai myöhemmin. Periaatteessa tästäkin huolimatta, vaikka mitään suurisuuntaista kohua rakennushankkeiden ympärillä ei ole ollut, on aivan mahdollista, että Irak on rakentanut lukuisia pieniä laboratorioita sekä liikkuvia tutkimusyksiköitä mutta entä mitään tämän suurempaa? Onko muutama pieni laboratorio ja liikkuva tutkimuspiste riittävä syy sodan aloittamiselle? Millä erottaa sotilaslaboratorion tavallisesta laboratoriosta - rajanveto on todella häilyvä.
Kemiallisia että biologisia aseita pystytään tuottamaan pienissä siirrettävissä laboratorioissa mutta ydinaseiden kanssa on vähän niin ja näin. Tällaisten suurempien rakennusprojektien salapito mahdollisuuksia hivenen epäilen, jollei sitten ole jo ennestään ollut käytössä tai varalla jotain salaistatehdasta jonka sijainti ei ole paljastunut tähän päivään mennessä. Mutta ei vielä riitä, että on taistelukärkiä, on myös oltava väline niiden kuljettamiseen kohteeseen.
Jos tykistön kranaatit ja lyhyenkantaman raketit jätetään laskusta, ainoa mahdollinen keino johon irakilaiset voivat turvautua on ballistiset ohjukset. Näitä taasen Irakilla ei liiemmälti ole, raporttien mukaan ei pitäisi olla yhtään (tai korkeintaan hyvin vähän eli jokunen kymmenen korkeintaan), määrä on kuitenkin liian vähäinen jotta niiden avulla kyettäisi laajamittaiseen sotaan. Mikäli niitä olisi 100+ tilanne olisi toinen mutta saadakseen näin paljon ohjuksia, Saddamilla on tasan kaksi vaihtoehtoa:
-ostaa niitä.
-valmistaa niitä.
Ostaminen on riskihommaa koska valvonta on kuitenkin kohtalainen ulkovaltojen taholta. Periaatteessa ja käytännössä on mahdollista, että Irak ostaisi jonkin verran ohjuksia ulkoa mutta määrät olisivat kaikkiaan hyvin vähäiset. Olisiko mahdollista ostaa noin sata ballistista ohjusta ja vieläpä kuljettaa ne maahan huomaamatta. Hyvin vaikea tehtävä ja jäädessään kiinni Saddam tietäisi seurauksena olevan sodan.
Entäpä valmistaminen? Kuljetetaan maahan vain tärkeimpiä elektronisia komponentteja ja muuten suoritetaan työ kotomaaperällä, varmasti mahdollista toteuttaa teknisesti mutta onko Irakilla resursseja tähän? Voiko se pitää salassa kokonaisia ohjustehtaita tilanteessa jossa valtaosa sen ilmatilasta on vahtustajan hallussa ja sillä itsellään ei ole juurikaan mahdollisuutta vaikuttaa lentokieltoalueilta tapahtuvaan tiedusteluun. Eikä tässä vielä kaikki, Yhdysvaltojen harjoittamaa satelliittitiedustelua vastaan he ovat aika heikoilla.
Tuntuu vaan jotenkin hivenen epäilyttävältä, että Irak kykenisi salaamaan tällaiset merkittävät aseprojektit tyystin ulkomailta tilanteessa jossa se on ollut viimeiset vuodet. En kiellä etteikö ole mahdollista, että Irakilla on joukkotuhoaseita mutta syyksi sodalle ne tuntuvat kovin kaukaa haeltuilta kun todellinen syy on aivan toisaalla - tai todennäköisin syy. Miksei kohdistaa painostusta alun alkaen Saddamiin itseensä. Tehdä sopimus suoraan hänen kanssa tyyliin "Joko luovut vallasta ja säilytät henkesi tai et luovu ja kuolet" - tietty sanamuoto hivenen diplomaattisempi ja antaa vaikkapa Saddamille mahdollisuus perääntyä ja siirtyä johonkin kolmanteen maahan. Jonkun mielestä tämä on väärä toimintastrategia koska diktaattori ja murhamies itse pääsee kuin koira veräjästä, mutta onko oikeuteen saattaminen lopulta tärkeämpää kuin sodan välttäminen? Lopputulos olisi kuitenkin toivottu ja suurin ongelma poissa päiväjärjestyksestä eikä kokonainen maa olisi ajautunut sodan myötä täydelliseen kaaokseen.
Olisiko tällainen mahdollista? Vaikea sanoa kun se tuskin on edes ollut vakavasti otettavien vaihtoehtojen joukossa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Saddamille on lopulta kaikkein tärkeintä oma henki - sitä hän ei ole valmis uhraamaan vaikka hän kaiken muun on. Edellisessä sodassa hän mielummin antautui, suostui rauhaan, kun jatkoi taistelua mikä olisi tiennyt hänen tuhoa. Ja, epäilen, että hän nyt käyttäytyy samalla tavalla, ja jollei vallasta ole enää mahdollista pitää kiinni, uskoisin hänen haluavan pitää kiinni henkirievustaan mikäli sellaiseen annetaan mahdollisuus. Vaikka hän on uhmakas, niin hän ei vaikuta samalla tavalla martyyriuteen taipuvaiselta kuin muutama muu diktaattori.
vlad#16.
edit: typo.