Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

  • 216 199
  • 2 038
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Philadelphia Flyers
Tehdään yhteistyötä ja otetaan harjottelijoita. Toki myös ymmäretään että koulunpenkiltä ei valmista miestä tule. Mutta ongelma on siinä että ei tule edes kehityskelpoisia vaan menevät koulussa rimaa hipoen ja puhelinta räpläten, samaa suoritusta sitten on työharjoittelukin. Eikä koneistus puolella ole edes halukkaita vaan suurin osa suunta hitsauspuolelle. Kaikki hyvin koulun hoitaneet on työlistyneet joko meille tai muihin firmoihin.
Hieno homma, että kaikki oikeasti töitä haluavat niitä myös saavat. Tuntuu jotenkin oudolta, että ammattikoulukaan ei enää kiinnosta tuon vertaa. En ole itse amista käynyt, mutta monet kavereistani ovat. He eivät todellakaan ole olleet mitään innokkaita opiskelijoita, mutta ammattiaineet ja käytännön työt ovat heitä kiinnostaneet ja omaavat todella kovan työmoraalin. Ehkä tuollaisesta elämäntapavetelehtimisestä on vaan yksinkertaisesti tullut yleisesti hyväksyttävää, mikä on todella huolestuttava kehityssuunta.

Ihan mielenkiinnosta: mikä tuossa hitsauspuolessa porukkaa niin paljon enemmän vetää puoleensa?
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Ei se ennenkään ollut PK-yritysten heiniä tuolla tavoin laittaa rahojaan likoon vaan kyseessä oli suuret yritykset. Porista voisi nostaa esimerkeiksi Rosenlewin ja Ahlströmin, joiden vaikutusta kaupungin kehittymiseen ei pysty edes täysin ymmärtämään.

Totta. Mutta menneet on menneitä. Trendi on nykyään ihan toiseen suuntaan:

Jo yli kymmenen vuoden ajan uudet työpaikat Suomessa ovat syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vuosina 2001—2012 yli 250 hengen suuryritykset palkkasivat 7164 henkeä. Pk-yritykset loivat työpaikkoja yli 100 000 hengelle.

Yrittäjyys Suomessa - yrittajat.fi

Pk-yritysten saamaa tukea tulisi miettiä myös työllistävästä näkökulmasta. Vastustan periaatteessa kaikkia tukia, mutta kun kerran niitä jaetaan isoille yrityksille, ne menevät työllisyysmielessä hukkaan ja itse asiassa joissakin tapauksissa heikentävät kilpailukykyä. Tukea "kiristetään" ensin valtiolta ja sen jälkeen kun se on saatu, hävitetään työpaikat suunnitelmat mukaisesti. Pk-yritykset eivät sentään toimi näin.

Yritystukiin lähes miljardi euroa – Viking Line kuittasi suurimmat tuet | Yle Uutiset | yle.fi
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Toki takavuosina tilanne oli erilainen. Pääkaupunkiseudulla kaksio maksoi jotain 30 000. Siis markkaa. Ja senkin velan käytännössä inflaatio hoiteli 10-12 vuodessa. Nykyään joku 200 000 ei riitä. Siis euroa. Hyvin vaikea pääkaupunkiseudulla toimivan vaikkapa IT-alan Pk-yrityksen on lähteä ostamaan asuntoja tuohon hintaan puhumattakaan, että alkaisi rakentamaan ammattikoulua...

Riippuu tietysti firman koosta, esim. HUS rakennuttaa asuntoja työntekijöilleen, koska on pakko. Olisihan se mahdollista, että useampi PK-yritys perustaisi yhteisen kiinteistöyhtiön, joka sitten rakennuttaisi kerrostalon.

Skanska rakentaa HUS:lle asuinkerrostalon Helsingin Jätk - Skanska
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Joskus firmat panostivat aivan helvetisti työntekijöihin jopa rakentamalla asuntoja ja perustamalla ammattikouluja tarpeisiinsa, mutta nykyään firmat valittavat, kun yhteiskunta ei hoida heille valmiita työntekijöitä alhaiseen hintaan.
Jos tällä joskulla viitataan aikoihin, jolloin tehtaiden patruunat panostivat kylien infraan, niin rehellistä on myös silloin myös muistaa asian kääntöpuoli. Tuolloin työvoima oli puoli-ilmaista ja tehtaiden voitot poskettomant nykyiseen kilpailutilanteeseen verrattuna. Koska vaihtuvuus oli käytännössä nolla, niin oli varsin hyvää businesstä omistaa heidän asuntonsa (sitoa työntekijät työnantajaan) ja kouluttaa työntekijöitä (heille ei siitä huolimatta tarvinnut kovin kummoista palkkaa maksaa. Mitään hyväntekeväisyyttä tai edes "kulutuskysynnän ylläpitoa" se ei ole ollut koskaan.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Riippuu tietysti firman koosta, esim. HUS rakennuttaa asuntoja työntekijöilleen, koska on pakko. Olisihan se mahdollista, että useampi PK-yritys perustaisi yhteisen kiinteistöyhtiön, joka sitten rakennuttaisi kerrostalon.

Skanska rakentaa HUS:lle asuinkerrostalon Helsingin Jätk - Skanska

Totta. Noin voisi toimia.

Mutta. Periaatteessa mun silmin kapitalismin pitäisi toimia siten, että rakennusalalla vallitsee riittävä kilpailu ja mm. kaavoitus toimii optimaalisella tavalla kansantalouden kannalta. Tästä vastaisi yhteiskunta. Yritykset voisivat keskittyä pelkästään omaan toimintaansa ilman, että niiden tulee hoitaa yhteiskunnankin tehtäviä.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Riippuu tietysti firman koosta, esim. HUS rakennuttaa asuntoja työntekijöilleen, koska on pakko.
Todettakoon nyt sellainen nyanssi, että HUS ei ole mikään firma, vaan julkinen sairaanhoitopiiri. Nämä rakennetaan siis meidän verorahoillamme eikä minkään yrityksen rahoilla.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Todettakoon nyt sellainen nyanssi, että HUS ei ole mikään firma, vaan julkinen sairaanhoitopiiri. Nämä rakennetaan siis meidän verorahoillamme eikä minkään yrityksen rahoilla.

Pitää paikkansa, mutta rakentaminen tapahtuu pakon sanelemana, muuten ei saada sairaanhoitajia yms. työntekijöitä pääkaupunkiseudulle. Jos jollain alalla kärsitään työvoimapulasta asumisen kalleuden takia, kohtuu hintaisten vuokra-asuntojen rakentaminen on yksi vaihtoehto. Useampi yritys kimppaan ja kerrostalo/ja pystyyn.
 
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Philadelphia Flyers
Jos tällä joskulla viitataan aikoihin, jolloin tehtaiden patruunat panostivat kylien infraan, niin rehellistä on myös silloin myös muistaa asian kääntöpuoli. Tuolloin työvoima oli puoli-ilmaista ja tehtaiden voitot poskettomant nykyiseen kilpailutilanteeseen verrattuna. Koska vaihtuvuus oli käytännössä nolla, niin oli varsin hyvää businesstä omistaa heidän asuntonsa (sitoa työntekijät työnantajaan) ja kouluttaa työntekijöitä (heille ei siitä huolimatta tarvinnut kovin kummoista palkkaa maksaa. Mitään hyväntekeväisyyttä tai edes "kulutuskysynnän ylläpitoa" se ei ole ollut koskaan.
Totta. Kaikki panostus on tehty täysin itsekkäistä syistä ja on laskettu jäävän siitä voitolle, sitähän se investoiminen on.
 

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
Totta. Kaikki panostus on tehty täysin itsekkäistä syistä ja on laskettu jäävän siitä voitolle, sitähän se investoiminen on.
Turun vanhan upean kirjastorakennuksen rakennutti ja lahjoitti Turun kaupungille yli 100 vuotta sitten eräs Rettig. Mitä hän siitä hyötyi muuta kuin, että hänet tänä päivänäkin muistetaan tuosta ja rakennus edelleenkin kaunistaa Turun kaupunkikuvaa jokirannassa. Mahdotonta ajatella, että nämä nykyiset kapitalisti-nallet tekisivät koskaan mitään vastaavaa.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Turun vanhan upean kirjastorakennuksen rakennutti ja lahjoitti Turun kaupungille yli 100 vuotta sitten eräs Rettig. Mitä hän siitä hyötyi muuta kuin, että hänet tänä päivänäkin muistetaan tuosta ja rakennus edelleenkin kaunistaa Turun kaupunkikuvaa jokirannassa. Mahdotonta ajatella, että nämä nykyiset kapitalisti-nallet tekisivät koskaan mitään vastaavaa.

Ei niin, nykyään yhteiskunta hoitaa asian verotuksella. Uskoisin, että mainitsemasi Nalle on maksanut veroja yhden yliopiston päärakennuksen verran.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Totta. Kaikki panostus on tehty täysin itsekkäistä syistä ja on laskettu jäävän siitä voitolle, sitähän se investoiminen on.

Osalla noin, osalla ei. Ilmeisesti Suomesta puuttuu nykyään ns. suuret lahjoittajat, mutta mm. USA:sta heitä löytyy. Vaikkapa Warren Buffet, joka lahjoitti Gatesien säätiölle 30 miljardin pikkusumman tai Gatesit, jotka lahjoittavat miljardeja erilaisiin hankkeisiin. Pieni osa siitä on tullut myös Suomeen.

Hän on maailman anteliain ihminen - lahjoitti 20 miljardia | Uusi Suomi

Yllä @TosiFani nosti esille verotuksen ja Suomessa rajat ovat aivan toista luokkaa kuin USA:ssa. Yksi keino parantaa kilpailukykyä saattaisi olla yleishyödylliselle yhteisölle tai rahastolle (verohallitus nimeää) suunnatun verovapaan lahjoituksen alarajan nostaminen nykyisestä 50 000 eurosta 200 000 euroon ja korkeakouluille yms tai valtiolle suunnatun lahjoituksen nostaminen 250 000 eurosta esimerkiksi 1 000 000 euroon.

Verohallinto > Lahjoitusvähennys yhteisöverotuksessa
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Samaa mieltä. Linkitin tiedot lähinnä siksi, koska täällä woodoo-orgioissa saa helposti käsityksen, että Suomessa ollaan näissä tilastoissa ylivoimaisia ykkösiä.

Suomi on ykkönen ainoastaan työmarkkinoiden joustamattomuudessa. Valitettavasti.

Tällaisia on varmaankin ollut helppo luvata, koska Ranskakin kuuluu niihin maihin, jotka ajavat itsekkäästi omien työpaikkojen säilyttämistä mm. irtisanomissuojan avulla. Näin ollen ranskalaisia työntekijöitä ei hevillä kannata irtisanoa. Suomessa tuo on jos ei nyt halvinta maailmassa, niin jotain sinne päin.

Jep ja siksi Ranskalla meneekin päin helvettiä. Tanskassa irtisanominen lienee länsi-EU:n helpointa ja työttömyysaste luokkaa 5%. Tanskassa ei ole yleissitovuutta kuten ei myöskään Ruotsissa, Saksassa, Norjassa tai Virossa.

Teki mieli heittäytyä leikkuupuimurin alle kun Holapan puheenvuoroon kysyntätalouden tilasta vastaa Jethro Rostedt (mvnt!?) täysin ympäripyöreällä paskanjauhannalla. Ja sitten eteenpäin!

Holappa kuuluu Heikki Patomäen johtamaan vasemmistotutkijoiden kerhoon jotka tarjoavat jälkikeynesläistä talouspolitiikkaa joka tilanteeseen, teoriat on ammuttu alas muiden tutkijoiden taholta useaan otteeseen mutta saavat silti äänensä kuuluviin Ylellä toistuvasti. Jethro työllistää ihmisiä oikeassa elämässä, Holappa on SDP:läinen politrukki joka ei ole ikinä tehnyt työtä avoimella sektorilla saati työllistänyt ketään paitsi Ylen verkko/mediatiimiä.

Sama koskee Antti Rinnettä ja Li Anderssonia, kumpikaan ei ole tehnyt päivääkään duunia avoimella sektorilla kesätöiden lisäksi mutta molemmat ovat eturivissä kertomassa miten työllisyyttä parannetaan.
 
Suosikkijoukkue
Colorado, Toronto, sympatiat Krakenille
Holappa kuuluu Heikki Patomäen johtamaan vasemmistotutkijoiden kerhoon jotka tarjoavat jälkikeynesläistä talouspolitiikkaa joka tilanteeseen, teoriat on ammuttu alas muiden tutkijoiden taholta useaan otteeseen mutta saavat silti äänensä kuuluviin Ylellä toistuvasti. Jethro työllistää ihmisiä oikeassa elämässä, Holappa on SDP:läinen politrukki joka ei ole ikinä tehnyt työtä avoimella sektorilla saati työllistänyt ketään paitsi Ylen verkko/mediatiimiä.
Vaikka Jethro työllistäisi kymmenentuhatta ihmistä, oli tuo puheenvuoro silti turha ja yhdentekevä. Ei sisältänyt asiaa tai vienyt pohdintaa eteenpäin. Hänen tilalleen olisi voinut ottaa jonkun sellaisen työllistäjän, jolla olisi jopa oikeasti asiaa.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Vaikka Jethro työllistäisi kymmenentuhatta ihmistä, oli tuo puheenvuoro silti turha ja yhdentekevä. Ei sisältänyt asiaa tai vienyt pohdintaa eteenpäin. Hänen tilalleen olisi voinut ottaa jonkun sellaisen työllistäjän, jolla olisi jopa oikeasti asiaa.

Ko. keskustelussa oli paljon täysin turhanpäiväisiä kommentteja ja se kuuluu A2 iltojen luonteeseen. Jethro ei varmasti ollut paras valinta lähetykseen mutta samaa voi sanoa aika monesta osallistujasta.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Tositarina tämän viikon tiistailta.

Olin menossa iltasella kuuntelemaan erästä esitelmää ja satuin törmäämään erääseen tuttuun, joka oli tulossa samaan paikkaan. Kyseinen henkilö on aikanaan tehnyt kanssani töitä jonkin aikaa. Meillä on ollut vastaperustetun startuppimme kanssa rekry-murheita ja päätin sitten kysäistä yleisellä tasolla alkuun, että mitä tämä henkilö tällä hetkellä on tekemässä, missä on töissä jne.

No, hän sitten kertoi, että on "periaatteessa työtön" ja tarkensi olleensa tätä tämän vuoden tammikuusta. Kertoi myös, että oli tehnyt jotain sekalaisia hommia, mutta vakiduunia ei ollut ollut vajaaseen puoleen vuoteen. Harmitteli kovasti tilannetta ja heitti perusjargonit, että mikä tahansa työ tässä vaiheessa kelpaisi.

Kun tiedän, että koulutustausta natsaa jne niin innostuin sitten siinä kysymään, että kiinnostaisiko tulla meille tekemään vähän oman alan tai läheltä sitä liippaavia hommia. Luonnollisesti korostin, että mitään valtaisaa kk-palkkaa emme pysty tarjoamaan, mutta pientä ylimääräistä tulovirtaa, jos/kun tilanne kerran hänellä oli ollut jo pitkään vaikea. Ja tietysti asia on myös niin, että mikäli homma tästä lähtee pelittämään - tällä hetkellä itse asiassa näyttää aika hyvältä - niin voidaan keskustella jatkosta.

Olin kyllä hieman yllättynyt, kun hän sitten totesi, että hänen täytyy miettiä, haluaako nyt tehdä mitään ja pyysi lähettämään hänelle tarkemmat tiedot, jotta voi kuulostella ja tunnustella omaa tilannettaan, että "haluanko tällä hetkellä edes olla työelämässä". Ja se fiilis, mikä mulle jäi oli se, että ei lopulta vaikuttanut kovin kiinnostuneelta.

Siis alkulähtökohta oli sellainen, että kertoi olevansa työtön ja haluavansa töihin. Sitten mä ajattelin ystävällisesti jeesata ja kertoa mahdollisuudesta. Tätä taustaa vasten oli mielestäni kummallista, että sitten ei löytynytkään "tosipaikan tullen" todellista halua tehdä töitä.
 
Siis alkulähtökohta oli sellainen, että kertoi olevansa työtön ja haluavansa töihin. Sitten mä ajattelin ystävällisesti jeesata ja kertoa mahdollisuudesta. Tätä taustaa vasten oli mielestäni kummallista, että sitten ei löytynytkään "tosipaikan tullen" todellista halua tehdä töitä.
Tuolla toisessa ketjussa mainitsin selvityksestä jonka mukaan 170 000 työssäkäyvää ei ole koskaan onnellinen työssään ja 600 000 kertoo työmotivaation olevan laskussa. Nämä ryhmät kattavat kolmanneksen Suomen työvoimasta. Sen lisäksi 300 000 - 400 000 työtöntä tavoittelee n. 100 000 työpaikkaa (joista alle 20 000 avoimena työkkärin sivuilla) . Tässä nyt tutullasi taisi oli sosiaalinen paine esittää kovastikin työelämään pyrkivää kun tuli törmättyä kaupungilla päsmäröivään menestyjään, mutta tuskin arvasi valehdellessaan että oletkin työtä tarjoamassa.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
...Tässä nyt tutullasi taisi oli sosiaalinen paine esittää kovastikin työelämään pyrkivää kun tuli törmättyä kaupungilla päsmäröivään menestyjään, mutta tuskin arvasi valehdellessaan että oletkin työtä tarjoamassa.

Voihan se tosiaan näin olla, joskin tykkään ajatella, etten esiintynyt päsmäröivänä menestyjänä, vaan ihan vaan tarjosin rehdisti tällaista mahdollisuutta ainakin kokeilla, että miltä se tuntuisi.

Voiko tänne muuten jättää jonnekin työpaikkailmoituksen? Meillä ongelmana on rekryssä se, että tarvitsemme fiksua ja kielitaitoista jengiä pk-seudulle. Emme myöskään tarjoa juurikaan satavarmaa kk-ansiota (joskin pienestä tuntiliksasta voidaan teoriassa neuvotella), vaan meistä kaikki pl. yksi palkattu ihminen tekee tätä toistaiseksi sivutoimisesti. Eli pihvi on olla kiinnostunut alasta (matkailuala&turismi) ja olla siis kiinnostunut kasvattamaan sitä, jotta myös oma ansiotaso sitten nousisi.

Todella paljon olemme saaneet hakemuksia - ihan hyviäkin sellaisia - vaikkapa juuri lukinonsa päättäneiltä nuorilta, mutta tosiaan "brändimme" vaatii periaatteessa perehtyneisyyttä/kokemusta alasta ja ehdottomasti yleissivistystä+kielitaitoa (sujuva englanti on ehdoton minimi).
 

pakki3000

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Voihan se tosiaan näin olla, joskin tykkään ajatella, etten esiintynyt päsmäröivänä menestyjänä, vaan ihan vaan tarjosin rehdisti tällaista mahdollisuutta ainakin kokeilla, että miltä se tuntuisi.

Voiko tänne muuten jättää jonnekin työpaikkailmoituksen? Meillä ongelmana on rekryssä se, että tarvitsemme fiksua ja kielitaitoista jengiä pk-seudulle. Emme myöskään tarjoa juurikaan satavarmaa kk-ansiota (joskin pienestä tuntiliksasta voidaan teoriassa neuvotella), vaan meistä kaikki pl. yksi palkattu ihminen tekee tätä toistaiseksi sivutoimisesti. Eli pihvi on olla kiinnostunut alasta (matkailuala&turismi) ja olla siis kiinnostunut kasvattamaan sitä, jotta myös oma ansiotaso sitten nousisi.

Todella paljon olemme saaneet hakemuksia - ihan hyviäkin sellaisia - vaikkapa juuri lukinonsa päättäneiltä nuorilta, mutta tosiaan "brändimme" vaatii periaatteessa perehtyneisyyttä/kokemusta alasta ja ehdottomasti yleissivistystä+kielitaitoa (sujuva englanti on ehdoton minimi).

Suomessa ei voi tällä hetkellä ottaa vastaan tuollaista epävarmaa työtä. Huonoina kuukausina mistäs otat rahat ruokaan ja asumiseen, kun tukien uudelleen käynnistyminen ei taida lähteä ihan noin vain..
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Suomessa ei voi tällä hetkellä ottaa vastaan tuollaista epävarmaa työtä. Huonoina kuukausina mistäs otat rahat ruokaan ja asumiseen, kun tukien uudelleen käynnistyminen ei taida lähteä ihan noin vain..

Ymmärrän tämän täysin ja siksihän tämä rekry vaikeaa onkin. Tosin ollaan kyllä tarjottu työtä myös takuuliksalla tehtyä tuntia kohden, mutta ei tuo silti mitään kokopäiväistä ole ainakaan tällä hetkellä.

Periaatteessa Suomessa on kuitenkin paljon sellaista jengiä, jotka olosuhteiden pakosta joutuvat olemaan töissä, jotka välttämättä eivät maistu tai jotka eivät ole niitä "oman alan töitä". Tämän tyyppisille ihmisille tarjoamme ainakin mahdollisuutta ja astinlautaa päästä tekemään jotain muuta. Tämä vaatinee aluksi uhrauksia, eli varmasti joutuu jatkamaan siellä "kaupan kassalla", mutta toisaalta voi saada myös pientä lisäansiota.

Ja jottei nyt ihan tuhkan ripottelemiseksi mene, niin kyllä mä muutaman tällaisen kunnianhimoisen tyypin olen löytänytkin.
 

pakki3000

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Yksi kokeilemisen arvoinen juttu voisi olla vakituisen työvoiman arvottaminen työnantajalle halvemmaksi, kun osa-aikaisten ja määräaikaisten. Olisi terveellisintä tulevaisuuden kannalta. Iso osa kulutuksen hiipumista rahan oikean riittämättömyyden rinnalla on myös epävarmuus työstä. Väittäisin keskimääräisesti vakituisen työsopimuksen omaavan myös uskaltavan kuluttaa hieman enemmän.
 
Viimeksi muokattu:

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/a...-tyon-hinta---hinta-merkittava-vain-bulkissa/

Anne Korkiakoskella luulisi olevan jonkinlainen käsitys suomalaisen työn hinnasta kilpailijamaihin verrattuna. Suomen hallitus on kuitenkin linjansa valinnut, sanoivatpa asiantuntijat tai muuten asiaan vihkiytyneet mitä hyvänsä.

Linkki ei toimi, tässä toimiva http://www.kauppalehti.fi/uutiset/a...nta---hinta-merkittava-vain-bulkissa/Nym5ZpZm

Korkiakoski on varmaan oikeassa, ongelma on se että suuri osa viennistä on bulkkia jossa työn hinta merkkaa.

Tämä lause on taas täyttä urpoilua, joku kriittisempi media olisi pistänyt tiukan vastakysymyksen mutta ei taida KL:n paukut riittää muuhun kuin lausuntojen nauhoittamiseen.

Hän arvostelee Juha Sipilän (kesk) hallitusta siitä, että se on keskittynyt alentamaan yksikkötyökustannuksia Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi - kun taas Korkiakosken mukaan työn hinnan sijaan olisi pohdittava, miten tuotteille ja palveluille luodaan enemmän arvoa markkinoilla.

Olisin toimittajana kysynyt miten hallitus pystyy luomaan enemmän arvoa yritysten tuotteille ja palveluille, sehän on nimenomaan yritysten vastuulla eikä siihen hallitus voi oikein vaikuttaa.
 
Olisin toimittajana kysynyt miten hallitus pystyy luomaan enemmän arvoa yritysten tuotteille ja palveluille, sehän on nimenomaan yritysten vastuulla eikä siihen hallitus voi oikein vaikuttaa.

Leikkaamalla koulutuksesta ja tutkimuksesta? Leikkaamalla tulevaisuudessa markkinoille astuvan työvoiman elintasoa? Keinoja on, mutta hallituksessa asiaa on lähestytty aivan eri kulmasta kuin asiantuntijat.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Olisin toimittajana kysynyt miten hallitus pystyy luomaan enemmän arvoa yritysten tuotteille ja palveluille, sehän on nimenomaan yritysten vastuulla eikä siihen hallitus voi oikein vaikuttaa.

Ex-palvelutuottajana sanoisin, että hallitus voi tehdä ainakin jonkun verran. Jo vuosien ajan julkinen sektori on valinnut tuotteet, ohjelmistot, laitetoimitukset jne pääosin hintakilpailuun perustuen. Tämä on johtanut siihen, että osa isoistakin toimijoista ilmoittaa hinnan jopa 300 prosenttia alakanttiin. Ja se todellakaan ei ole alin luku, voi olla 500 - 1 000 prosenttiakin. Julkisen puolen osaaminen kilpailutuksessa substanssin osalta on usein tasoa nolla, mutta lukuja he osaavat lukea. Hyvä esimerkki IT-maailman ulkopuolelta on Helsingin metroratkaisut, joissa substanssiosaamista tilaajalla ei ole lainkaan. Julkisen puolen osaamista heitä itseään koskevissa ratkaisuissa pitäisi vaikka pakolla lisätä. Tähän hallitus voi vaikuttaa.

Lisäksi hallitus voisi edellyttää kaikilta yli 500 000 euron kokonaisratkaisuilta tai -toimituksilta sen, että ne tehdään ns. kolmannen osapuolen avulla. Pilkkomisen avulla kiertäminen tulisi samalla sanktioida. Mun firma oli kolmantena tekijänä useissa suurissa diileissä isojen toimijoiden välissä. Käytännössä huolehdimme siitä, että tilaaja ymmärsi omat tarpeensa ja vaikka ei joskus ymmärtänytkään, me ymmärsimme ne. Näin toimittajalla oli tilaajan puolelta ammattitaitoinen kumppani. Sama toimi myös toiseen suuntaan. Kun tilaaja alkoi vaatimaan sellaista, mitä ei määrittelyissä koskaan ollut, toimittajalla oli selkänoja sen suhteen, että ei ilmaiseksi tarvinnut edes riidellä. Lopputulos oli lähes aina hyvinkin optimaalinen ja niin tilaaja kuin toimittaja saivat ns. ansionsa mukaan.

Edelleen julkisen puolen IT-ratkaisut kusevat ja kaikki muutkin projektit epäonnistuvat liian usein. Kaiketi joku 80 prosenttia vieläkin. Jos tähän saataisiin eri tavoin ammattitaitoa puolin ja toisin, Moni asia nytkähtäisi eteenpäin. Kauhulla odotan Soten IT- ja muita ratkaisuja ja hankintoja. Näyttää siltä, että mitään ei ole opittu. Hallitus voisi puhaltaa pilliinsä ja nimetä vaikka muutaman ammattitaitoisen selvityshenkilön. Noin alkuun. Muussa tapauksessa IT-ratkaisuja tulee pilvin pimein eivätkä ne tule koskaan toimimaan edes yksittäisinä - saati että toimisivat yhteisellä rajapinnalla sen mukaan kun tarvitaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös