Ei yhtään. AY-pomot eivät voi tuollaisia ottaa esiin, kun muuten heräisi kiusallinen kysymys, että miten he itse nostelevat tuplapalkkoja pääministeriin verrattuna:
Lylyllä AY-pomojen matalin palkka - EK:n Alahuhdalla miljoonatulot!
Ei yhtään. AY-pomot eivät voi tuollaisia ottaa esiin, kun muuten heräisi kiusallinen kysymys, että miten he itse nostelevat tuplapalkkoja pääministeriin verrattuna:Kuinkakohan paljon tähän sopimuksen syntymisen nihkeyteen on vaikuttaneet Panaman paperit,Alkon pääjohtajan posketon liksa,Tullin pääjohtajan paapominen palkkioviralla,ministereiden töppäykset/vastuunkannon puute,isot bonukset johdoilla paskasta johtamisesta huolimatta ym.
http://www.kymensanomat.fi/Online/2016/06/03/Satamaliikenne jatkaa kasvuaan /2016320862198/4
Sanokaas joku joka näistä asioista ymmärtää enemmän että indikoiko tällaiset uutiset esimerkiksi siitä että talous olisi vihdoinkin lähdössä nousuun?
Linkki vie Kymen Sanomien sivuille konttiliikennettä koskevaan uutiseen.
Kuinkakohan paljon tähän sopimuksen syntymisen nihkeyteen on vaikuttaneet Panaman paperit,Alkon pääjohtajan posketon liksa,Tullin pääjohtajan paapominen palkkioviralla,ministereiden töppäykset/vastuunkannon puute,isot bonukset johdoilla paskasta johtamisesta huolimatta ym..Kyllä ilmapiiri on nähdäkseni muuttunut kielteisempään suuntaan kun on huomattu että laskut ja vastuun kantaa melkein aina alin porras..
http://www.kymensanomat.fi/Online/2016/06/03/Satamaliikenne jatkaa kasvuaan /2016320862198/4
Sanokaas joku joka näistä asioista ymmärtää enemmän että indikoiko tällaiset uutiset esimerkiksi siitä että talous olisi vihdoinkin lähdössä nousuun?
Linkki vie Kymen Sanomien sivuille konttiliikennettä koskevaan uutiseen.
Tottakai viennin kasvu on positiivinen indikaattori talouskasvulle. Monet luvut näyttävät nyt siltä, että Suomi olisi päässyt pahimman vaiheen yli, mutta toisaalta epävarmuustekijöitä on paljon ja pitkälle aikavälille edelleen.
Se että vienti lähtee nousuun ei kerro mitään Suomen tilanteesta vaan maiden joihin viedään. Suomen vientiteollisuuden rakenne on melko yksipuolinen ja kapea ja vaatii sitä että vientimaissa investoidaan koneisiin ja laitteisiin.
Doh. Jos Suomen vienti lähtee kasvuun niin se kertoo aika suurella varmuudella Suomen tilanteesta ottaen huomioon että vienti muodostaa about 40% BKT:sta.
Toki toki mutta Suomen eli istuvan hallituksen toimilla ei ole juurikaan tekemistä viennin elpymisen kanssa. Totta kai Suomen vaikeaa tilannetta parantaa se että vienti alkaa vihdoin vetämään mutta kuten totesit, voiko yhden sataman tilanteesta vetää noin suoria johtopäätöksiä, on toinen asia.
Jep, yhden sataman perusteella ei voi päätellä mitään.
Mitä mieltä olet SDP:n "vienti vetämään" -sloganeista? Sitähän on kuultu Antti Rinteeltä papukaijamaisesti jo pari vuotta.
Teoriassa hallitus pystyy omilla toimillaan saamaan viennin kasvuun aika yksinkertaisestikin (esim. kaikki työnantajien sivukulut siirretään työntekijöille, energiaverot, väylämaksut jne poistetaan) mutta käytännössä se ei ole kovin helppoa. Kikyn 2.5% kilpailukyvyn parannus teoriassa kasvattaa vientiä sen 2.5% mutta se jää nähtäväksi.
Pitkällä tähtäimellä hallitus saisi viennin kasvamaan erittäin helposti, poistamalla yleissitovuuden ja asettamalla minimipalkkalain jonka jälkeen kaikki palkkaneuvottelut käytäisiin paikallisesti ja työn hinta määräytyisi tuottavuuden mukaan. Tähän ei vaan suomalainen yhteiskunta tunnu olevan valmis.
Suomi kilpailee laadulla ja korkealla teknologialla, ei hinnalla. Ne yritykset jotka eivät menesty nykyisessä toimintaympäristössä eivät todennäköisesti tulisi menestymään silloinkaan jos yleissitovuus poistettaisiin.
Jos hinta ei vaikuta myyntiin niin nostetaan sitten hintoja 50%. Saadaan maan velkaantuminen yhdellä simppelillä operaatiolla hoidettua.Suomi kilpailee laadulla ja korkealla teknologialla, ei hinnalla.
............Pitkällä tähtäimellä hallitus saisi viennin kasvamaan erittäin helposti, poistamalla yleissitovuuden ja asettamalla minimipalkkalain jonka jälkeen kaikki palkkaneuvottelut käytäisiin paikallisesti ja työn hinta määräytyisi tuottavuuden mukaan. Tähän ei vaan suomalainen yhteiskunta tunnu olevan valmis.
Mitä millä tavoin? Minä en norjaa osaa, mutta väitätkö että Ruotsissa on yleissitovuus?@dana77; millä tavoin?
Huoh, tää on taas niin mustavalkoinen vasurinäkemys että pahaa tekee, ihan kuin te haluisitte olla ymmärtämättä todellisuutta?
Laatu ja korkea teknologia ovat tietysti pohja mutta samalla periaatteella kilpailee ruotsalaiset ja saksalaiset, yrittäkää nyt jo ainakin tämä ymmärtää. Suomi ei kilpaile hinnoilla filippiiniläisten ja vietnamilaisten kanssa suoranaisesti (välillisesti kyllä) mutta ruotsalaisten/saksalaisten kanssa kilpailee.
Joka päivä suomalaiset firmat tekevät satoja/tuhansia tarjouksia ulkomaille, jos kilpailukyky paranee sen 2.5% niin teoriassa saman verran enemmän saadaan tilauksia sisään.
Firmat tekevät joka päivä duunia että saisivat tuottavuutta, laatua ja teknologiaa parannettua, siihen valtiovalta ei voi suoraan vaikuttaa mutta työn hintaa voi.
@Daespoo; esitä edes yksi toteutunut esimerkki siitä, että yleissitovuuden poistaminen tai yleissitovuuden kielto olisivat jossain maassa saaneet aikaan viennin kasvua. Oma käsitykseni on se, että yleissitovuuden tärkein merkitys ei ole pelkästään palkkaustasolle, vaan kaikille kyseisen alan työsuhteen ehdoille työntekijöiden suojelemiseksi.
Mikäli yritykset kantaisivat omalta osaltaan yhteiskuntavastuunsa ja poistuisivat kvartaalitaloudesta ainakin siltä osin, että yritysten tuotto jaettaisiin lyhytnäköisen osinkorohmuamisen ja optioiden ohella myös työntekijöille ja Ruotsin mallin mukaan taattaisiin työntekijöiden edustuksen avulla heidän osallistumisensa yrityksen päätöksentekoon, olisi mahdollista saada työntekijät sitoutumaan yrityksiin aivan toisella tavalla. Tuolloin paikallista sopimista olisi mahdollista harjoittaa jopa ilman työehtosopimuksia.
Ja: en ole koskaan ollut demari tai vassari, enkä ala sellaiseksi. Yleissitovuus pois -mantra osoittaa lyhytnäköistä "kaikki mulle heti tänne ja huomenna firman tuotanto Unkariin" -mielialaa
Onko niin että yleissitovuuden poistaminen toisi automaattisesti 2.5% parannuksen vientiyritysten kilpailukykyyn? Minä luulen että palkkakustannusten osuus täältä vietävien tuotteiden hinnasta on marginaalinen, ainakin meillä tuotteen hinnasta (oka) raaka-aine ja kiinteät kulut muodostavat lähes 90 prosenttia. Ei kyse ole mistään vasemmistoretoriikasta vaan kylmistä numeroista.