Kenttätuomioistuimien tuomiot viime sodissa

[El Lude]

Asia selvä: Vain vasurit värittää historiaa...

Paha vain, että tarkoitushakuisessa historiankirjoituksessa (Ylikangas,
Jukka Kekkonen, Haavikko jne...) saattaa historian objektivisuus kadota kadota poliittisten tarkoituksien tieltä. Kuten esimerkiksi tässä aivan alle kaiken arvostelun olleessa äskettäisessä väitteessä, että talvisodan aikana tahallaan olisi tapettu "punapitäjien" poikia. Väitehän lähti sinänsä ajatuskykyiseltä henkilöltä (J. Kemppinen), mutta joka missasi alkeellisesti ja idioottimaisesti esimerkiksi A.F Airon suunnitteleman SA:n liikekannallepanojärjestelmän faktat. Siis faktat, jotka yhdessä kenttäarmeijan ryhmityssuunnitelmien kanssa (jotka olivat valmiina jo ennen sotia, useana jatkuvapäivitteisenä versiona) määräsivät valitettavasti sen, että samasta pitäjästä saattoi joutua miehet sellaiseen paikkaan, jossa tuli ruumiita. Systeemiähän muutettiin maakunnallisemmaksi sitten jatkosotaan, jotta näin voimakkaita heilahteluita yhden pitäjän miesväestössä ei kävisi.

Onko tarkoitushakuinen historiankirjoitus vain JA ainoastaan ns. VASEMMALLE KALELLAAN OLEVIEN historiantutkijoiden privileegio? Onko Juhani Suomen Kekkossaaga tai Manun esimmäiset pressavuodet mitenkään tarkoitushakuista kirjoittelua J. Suomelta? Entä Hannu Rautkallion päinvastainen näkemys UKK:sta? Jokaisesta viestistäsi huokuu todellinen objektiivisuus läpi... Todellista historian tulkintaa!

Tuohon väitteeseesi tappioiden tasaamisesta vielä sen verran, että ei pidä paikkaansa. Rajaseudun pitäjät kantoivat suurimmat veriuhrit. Useiden ruotsinkielisten pitäjien kohdalla ainut tappio talvi- jatko- ja Lapinsodassa taisi olla runkatessa nyrjähtänyt ranne - ts. ei yhtään kaatunutta!
Että silleen...

Asiaan: En usko joukkoteloituksiin/joukkohautoihin. Sitten uskon, kun joku asian aukottomasti todistaa...
Taustalle.

 

[Viljuri]

Onko tarkoitushakuinen historiankirjoitus vain JA ainoastaan ns. VASEMMALLE KALELLAAN OLEVIEN historiantutkijoiden privileegio? Onko Juhani Suomen Kekkossaaga tai Manun esimmäiset pressavuodet mitenkään tarkoitushakuista kirjoittelua J. Suomelta? Entä Hannu Rautkallion päinvastainen näkemys UKK:sta? Jokaisesta viestistäsi huokuu todellinen objektiivisuus läpi... Todellista historian tulkintaa!

Esimerkiksi aiemmin mainitsemani Haavikko on perinteisessä vasemmiston itsensä ylläpitämässä jaossa ns. "oikealla", jahka osa hänen mielipiteistään melko pahasti näyttää, haiskahtaa ja/tai maistuu fasismille. Kysymys onkin tarkoituksenmukaisuudesta ylipäätään, ei siis sinänsä siitä, mihin jakolinjaa aletaan asettelemaan... (Ks. Rautkallio, jota nyt ei voisi käsitellä samassa yhteydessä kuin näitä muita)

Hyvä esimerkki jakolinjojen asettelussa on esimerkiksi mainitsemasi Juhani Suomen kanssa. En itsekään erityisemmin arvostanut Juhani Suomen selittämistyyliä ja arkistotemppuilua, kuten SDP:n kaikille aloille ulottuvat hegemoniset pyrkimykset meitä kaikkia opettivat tekemään (olin siis pieni demari). Tästäkään seikasta huolimatta juuri kukaan ei ole missään vaiheessa kiistänyt sitä, että ilman Suomen kronologista aineistoa ei Urho Kalevasta voi juuri kirjoitella. Olipa oma käsitys Urhosta sitten akselilla "Timo" - "kolmannen tien kulkija" - "maailmanhistorian paras El Caudillo" missä tahansa....

Koiviston alkukausista kirjoittamisessa on syytä muistaa, mitä Juhani Suomi itse on sanonut... Hän olisi itse äänestänyt Maunoa. Eihän hän nyt minusta sitten niin oikeustolaiselta kuullosta, mutta SDP:n puoluekoneiston ja kaadereiden ikuiseen hegemoniapeliin liittyvistä syistä on sellaiseksi leimattu, mm. meidän kaikkien Paavo L:n J. Suomeen kohdistamien mielenterveyden järkkymistä koskivien väitteiden kautta.

Sekin ennenkuulumatonta, olipa totta tai ei.

Asiat eivät ole niin yksinkertaisia miltä ne näyttävät, harmi vain, että osa kirjoittajista vastoin parempaa tietoaan ne sellaisina esittää, massoille mussutettavaksi. Poliittisista syistä...