Julkinen talous ja sen tasapainotus

[ludvig]

Se on silkkaa rahojen haaskausta jos yrittäjyyskoulutukseen pakotetaan henkilöitä joilla ei ole minkään sortin paloa yrittäjyyteen.

Suomessa ei ole hieman kärjistetysti lähes kellään paloa yrittämiseen. Joskus pitää lopettaa ihmisten paapominen ja antaa potku perseelle, että he löytäisivät uusia kiinnostuksen kohteita. Joillakin tuo potku toimii ja osalla ei, mutta edelleen uskon että tuo loppupeleissä kannustaisi ja ohjaisi ihmisiä enemmän yrittäjyyden pariin. Yrittäjyys on niin tärkeä asia, että sen kannustamiseen kannattaa käyttää kaikki keinot, eikä esim. loputtomasti kouluttaa ihmisiä vain uudelle ja taas uudelle alalle.

 

[Stonewall]

Totta kai leikkaaminen auttaa. Nyt vaan täytyy päättää mitä palveluja yhteiskunnan on tuotettava ja missä. Onko jokaisella vanhuksella oikeus elämään kotipaikkakunnalla? Kuuluuko joka kylään valaistu jääkenttä? Jne.

Ok, väännäppä sitten vielä rautalangasta miten taloudellinen toimeliaisuus kasvaa, kun ihmisiä irtisanotaan ja kuluttajien kulutus pienenee ja sen seurauksena investoinnit laitetaan odottamaan parempaa aikaa? Tähän asti ollaan ajateltu, että ei mitenkään, mutta jos meillä kerran on tuleva talouden nobelisti joukossamme, niin avaapa vähän tätä ajatusta.

 

[dana77]

mitä tähän yrittäjyyteen tulee, niin mielestäni oikea tapa olisi aloittaa asian rummuttaminen jo peruskoulussa. Sama pätee sijoittamiseen. Se on nähdäkseni jo usein liian myöhäistä siinä vaiheessa kun on jo kouluttauduttu ja ollaan työttöminä. Toinen on sitten asenneilmapiirin korjaaminen.

Ihan naiivia on sysätä vastuuta yrittäjille mt-ongelmaisten hoitamisessa. Yhtä hyvin voitaisiin esittää, että jokaisen duunarin pitäisi palkata itselleen mt-ongelmainen vaikka puoleksi päiväksi viikossa hoitelemaan sopivia askareita. Jokainen voi ensin hoitaa tuon omasta puolestaan ennenkuin alkaa osoittelemaan muita.

 

[dana77]

Luin tänään artikkelin jonka kirjoittaja esitti, että Iso-Britannia toimii kiistattomana todisteena että velkaantumista ei voi torjua säästämällä.

Mielestäni tämä on vain puolitotuus. Totta on että useimmiten leikkaukset vähentävät verotuloja ja siten pahentavat kierrettä. Kuitenkaan tämä ei tarkoita, että parempia vaihtoehtoja olisi tarjolla.

Korostan että kannatan täysin talouspolitiikkaa,jossa kausivaihtelua tasataan tiukentamalla kulutusta hyvinä vuosina ja löysäämällä laskukaudella. Kuitenkaan sellaista vaihtoehtoa ei ole, että kakkua voisi sekä syödä säästää. Jos hyvinä aikoina ei ole säästetty, niin silloin on pallo olla huonoina aikoina ilman.

Artikkelissa esitettiin että jenkeissä elvytys on tehonnut, koska velka on vähentynyt suhteessa BKT:hen. Mitä sen on väliä. Velan määrän pitäisi vähentyä absoluuttisesti muuten homma on yhtä tyhjän kanssa. Jossain vaiheessa tulee lama ja BKT supistuu joka tapauksessa. Ei silloin lämmitä että mitä joku laskennallinen indikaattori on joskus näyttänyt.

 

[mjr]

Tuossa muuten ihan järkevää analyysiä ulkoisen devalvaation hyödyistä.

Ulkoisen ja sisäisen devalvaation vertailua osa II: Miksi ulkoinen devalvaatio nostaa talouden lamasta? s Blog

Minusta on selvää, ettei tämä ole mikään unelmavaihtoehto, mutta taivahan alla, jos joudumme, ja voimme hyvinkin joutua, jossakin vaiheessa Espanjan tai Irlannin asemaan niin ottaisin tuhat kertaa mieluummin oman valuutan devalvoitumisen kuin sen "lääkkeen" (lue myrkyn), mitä Berliinistä ja Frankfurtista meille siinä vaiheessa tarjottaisiin...

 

[dana77]

suht. Suurin odotuksin aloin blogia lukemaan eritttäin lupaavan otsikon jälkeen, mutta hieman pettynyt jouduin olemaan.

Minä en vain näe, että voisimme samaan aikaan samaan aikaan jokainen itsekkäästi ajaa omia etujamme ja toimia järkevästi yhteistyössä. Devalvaatiot ja suojatullit kulkevat käsikädessä.

Ei näköjään artikkelin kirjoittajakaan nähnyt. Protektionismi oli hänenkin ratkaisunsa. Se tunnetusti aikaansaa tehokkuutta pitkässä juoksussa. Vähän niinkuin housuun kuseminen pakkasella. Plussat myös siitä avarakatseisuudesta, että asiaa ajatellaan niinkin globaalisti että mitä seuraa jos Suomi devalvoi. Entä jos devalvaation tekisivät Ruotsi, Venäjä, Saksa, Ranska ja Iso-Britannia kukin vuorollaan lyhyen ajan sisällä? Sitten vain devalvoidaan lisää?

Jos asiaa lähestyy käytännönläheisemmin, niin artikkelissa oli esimerkkinä käytetty Kiinalaisia kenkiä ja niiden hintaa. Tuli vain mieleen, että näinköhän kotimaiset kengät olisivat hinnan puolesta kilpailukykyisiä vielä silloinkaan, vaan seuraus olisi vain että kuluttajien hinnat nousisivat 20%. Itse suhtaudun skeptisesti myös kotimaisen raakaöljyn, banaanien ja iPadien kilpailukykyyn eli sama hinnan nousu olisi vain edessä polttoaineissa ja muussa turhassa. Tämä tietenkin laskisi kokonaiskulutusta ja vaativampi harjoitus olisi laskea tämän kokonaisvaikutukset.

Tuo inflaatio on ajatuksena kiinnostavim. Minäkin kuulun koulukuntaan, joka uskoo että inflaatio on jonkinlainen polttoaine talouskasvulle. Kuitenkin aika naiivi oli kirjoituksen suhtautuminen sen vaikutuksiin. Ei fiksu raha laiskana maksaa muutoinkaan. Myös muitakin "turvasatamia" on pääomalle kuin kotimaiset investoinnit. Mainittakoon esim kulta sellaisena. Sitäkin voisi miettiä, että kannustetaanko protektionismillä uskoa kotimaiseen talouteen vai ohjaako se investoinnit ulkomaille.
Mites inflaation vaikutukset korkotasoon ja miten tämä sopii (yli)velkaantuneelle kansantaloudelle?

Komenttiosiossa oli ehkä kaikkein mielenkiintoisin ajatus devalvointien vaikutuksista. Kun reaalipalkoista aina säännöllisesti leikataan joku kymmenen prossaa, niin palkkaus pysyy terveempänä. Tehokkaasti toimivilla ja menestyvillä aloilla toiminnasta palkitaan ja muilla reaaliansiot voivat aidosti laskea. Joku hätähousu tietenkin menisi laskemaan tämänkin vaikutukset työmarkkinarauha ja tämän vaikutukset kansantalouteen.

 

[mjr]

suht. Suurin odotuksin aloin blogia lukemaan eritttäin lupaavan otsikon jälkeen, mutta hieman pettynyt jouduin olemaan.

Ei näköjään artikkelin kirjoittajakaan nähnyt. Protektionismi oli hänenkin ratkaisunsa. Se tunnetusti aikaansaa tehokkuutta pitkässä juoksussa. Vähän niinkuin housuun kuseminen pakkasella.

No, kuten arvelinkin niin suhtautumisesi on ideologista, mikä tapaa johtaa mustavalkoisuuteen ajattelussa - eli jos käytämme poikkeuksellisessa tilanteessa devalvaatio-ratkaisua niin taivas putoaa. Makrotalouden suhteen en ole nähnyt parempaa blogia Suomessa, (joskin kirjoittaja edustaa monetarismia ja on melko oikeistolainen, ei vain germaaniseen vaan anglosaksiseen henkeen - no, teekutsuille ja itävaltalaisille Friedman kai on korkeintaan pari piirua oikealle Maosta). Perinteisten makrotaloudellisten näkökulmien ja mallien suurin synti tässä kriisissä on kai ollut se, että ne ovat olleet oikeassa. Sitä on vaikea antaa anteeksi.

 

[dana77]

No, kuten arvelinkin niin suhtautumisesi on ideologista, mikä tapaa johtaa mustavalkoisuuteen ajattelussa - eli jos käytämme poikkeuksellisessa tilanteessa devalvaatio-ratkaisua niin taivas putoaa.

Tarkennatko vielä että eikö keino mielestäsi ollut protektionismi vai onko tuon toteaminen jotenkin ideologista samoin kuin esim Palestiinan kysymyksessä on ideologista sanoa ääneen juutalaisten asema yhdysvaltojen sisäpolitiikassa?

Onko meillä näkemyseroa protektionismin toiminnasta pitkässä juoksussa? Lyhyellä tähtäimellä se ehdottomasti ja oikeasti tehoaa, joten ehkä kusemisvertaus oli radikaali. kysymys on että etkö usko että tehottomien mallien suosinnasta seuraa tehottomuutta?

Jos minä jotain ideologiaa edustaisin, niin tämän väitetyn ideologian perusteella käsittääkseni kieltäytyisin Kreikan takauksista. Tähän nyt en jaksa mitään hassua, liioittelevaa ja provoivaa vertausta keksiä.

Perinteisten makrotaloudellisten näkökulmien ja mallien suurin synti tässä kriisissä on kai ollut se, että ne ovat olleet oikeassa.

minä en tätä höpsötystä ymmärrä. Minun mielestä kaikkien esitettyjen mallien (2 kpl) ja näkökulmien ongelma on, että toimivia malleja ei ole esitetty. On kaksi huonoa mallia joita on kumpiakin helvetin helppo kritisoida. Jos Suomessa olisi hyvinä aikoina maksettu velkaa ja karsittu kuluja, niin elvytys olisi ehdottomasti parempi vaihtoehto lähtökohta. Kuitenkin se juna minun nähdäkseni meni jo, kakku syötiin ennenkuin synttärit alkoivat ja nyt ei ole varaa enempää velkaantua. Globaalisti ajateltuna maailmassa ei ole olemassa niin paljoa rahaa, että ongelma ratkeaisi elvyttämällä (tai tulessa makaamalla).

Tähän olisi herkullista vastavuoroisesti alkaa rakentelemaan kysymyksenasettelu, että kuka tässä haluaa valtion velkaantuvan ja luovuttavan päätösvaltaansa hedge-rahoisteille ja muille markkinavoimien edustajille. Tietenkin jos tiedossa on että seuraavassa vaiheessa lääkkeeksi tarjotaan defaulttausta, niin luotto on kuin Fehriin NHL:n työsopimusneuvotteluissa. Aloitetaan vaan kausi ilman CBA:ta...

 

[TosiFani]

Tuota, nyt sinun täytyy kyllä olla syvästi pettynyt todellisuuteen itseensä - minkäs minä voin sille, että talouskasvu, teollistuminen ja yleinen vaurastuminen pettivät meidät toisen maailmansodan jälkeisellä devalvaatioiden aikakaudella ja olivat suorastaan hämmentävän korkealla tasolla... En kannata mitään systemaattista devalvaatio-politiikkaa eikä se olisi mahdollistakaan, mutta en nyt vain pyörrykään kauhusta ja huuda hajusuolan perään, kun joku sanoo, että joissakin tilanteissa devalvaatiot voivat toimiakin. Kun se nyt vain on empiirinen tosiseikka, että, tosiaan, joissakin tilanteissa devalvaatiot voivat toimia.

Sinä vedit suoran korrelaation devalvaation ja talouskasvun välille, ilman että otat huomioon muita tekijöitä. Aikana, jolloin devalvaatio oli käytössä, maailmanmarkkinat olivat hyvin erilaiset tähän päivään verrattuna.

 

[dana77]

Ajattelin vielä sellaista ajatusleikkiä, että jos Suomen talous olisi ollut nykyisessä tilassa 70-luvun lopussa, jolloin tiedossa olisi voimakas toistakymmentä vuotta kestävä kasvu, niin elvyttäminen olisi ilman muuta ollut oikea ratkaisu. Nyt vain tilanne on eri. En minä näe, että nyt eletään huonoja aikoja, vaan nyt eletään normaalitilanteessa. Länsimainen talous on tietynlaisessa saturaatiotilanteessa, eikä mielestäni ole mitään perusteita maata uuninpankolla ja odotella noususuhdannetta, jolloin velat voitaisiin maksaa. Toki luottamukseni siihen, että velat joskus manyana maksettaiisin lähestyy asymptoottisesti nollaa, mutta ei välitetä siitä.

Edelliseen joku kyynikko voisi toki voidaan em. kohtaan sanoa, että jos tiedossa olisi tuollainen talouskasvu, niin millään politiikalla tilannetta ei olisi saatu perseiltyä niin huonoksi ettei se olisi ollut nousukaudella korjatavissa.

Ymmärrän jos joidenkin korviin tuo "tilanne on nyt eri" puhe kuulostaa samalta kuin nousukauden usko, ettei lamaa tule enää koskaan.

 

[mjr]

En oikein ole sisäistänyt sitä, että maailmantalous olisi yhtäkkiä muuttunut merkantilistiseksi, ja että se että Kiina ja Intia kasvavat voimakkaasti tarkoittaisi sitä, että länsimaat taantuvat absoluuttisesti. Lähinnähän se tarkoittaa juuri sitä, että näin tuskin tulee käymään. Se on sitten eri asia, ettei tällä teknologian tasolla voida loputtomiin jatkaa kasvua, mutta se koskee kaikkia teollistuneita ja teollistuvia maita.

 

[dana77]

Maailmantalous kasvaa, mutta länsimaissa kasvu tulee nähdäkseni olemaan huomattavasti maltillisempaa kuin ajanjaksona 70-luvun lopulta 2000-luvun ensimmäiselle vuosikymmenen loppupuolelle. Syitä tähän on useita. Kolmannen maailman talouskasvu on nostanut ja nostaa merkittävästi raaka-aineiden hintaa. Samoin halpatyövoimaa ei saada enää halvalla. Kilpailu korkeamman jalostusasteen tuotteista kiristyy ja marginaalit supistuvat. Homma ei enää toimi niin, että länsimaat ostavat kolmannesta maailmasta halvalla raaka-aineet ja työvoiman ja myyvät takasin merkittävästi kalliimmalla korkeamman jalostusasteen tuotteita.

 

[expertti]

Säästöjä voitaisiin hakea perusterveydenhuollosta isolla kädellä. Jouduin nimittäin ensimmäisen kerran elämässäni (koulun hammastarkastuksien jälkeen) turvautumaan julkiseen, siis menin ensi-apuun telottuani nilkkani. No, mitään isompaa ei kuulemma pitänyt olla. Pikkumurtuma ja kipsihoidolla homma pakettiin. No, jäi jotenkin paska fiilis ja hakeuduin yksityiselle uusiin kuviin ja asianatuntijan lausuntoa kuulemaan. Nilkassa joku kolmio levähtänyt ja puukkoa asap, jos meinaa kuntoon saada.

Ei siinä, sitten mennään ja hoidetaan yksityisellä puolella, mutta minkä ihmeen takia me ylläpidetään moista b-miehillä pyöritettävää raskasta organisaatiota?

Säilytetään neuvolat ja vanhusten hoito ja siirretään kaikki muu siltä väliltä yksityiselle puolelle ja ihmisten vakutusten piiriin. Stana, vituttaa hukkaan mennyt toipumisaika.

 

[Tuamas]

Ei siinä, sitten mennään ja hoidetaan yksityisellä puolella, mutta minkä ihmeen takia me ylläpidetään moista b-miehillä pyöritettävää raskasta organisaatiota?

Niin, no yli 9 kertaa kymmenestä ne on ne samat lekurit molemmin puolin sitä aitaa. Tuollainen b-miehistä puhuminen nyt on ihan täyttä paskaa.

Vihreys aidan yksityisellä puolella yleensä tulee siitä, että koska yksityisellä puolella vakuutusyhtiöt ja/tai asiakkaat maksavat hoidon, niin sitä on helpommin tarjolla.

Lisäksi yksityisellä puolella tuollaiset rajatapaukset (en nyt varmaksi tietysti näin netin välityksellä voi sanoa) yleensä hoidetaan heti, koska niitä resursseja nopeaan hoitoon on tarjolla (koska hoito menee yleensä vakuutusyhtiön piikkiin).

Julkisella puolella jonot ovat niin pitkät ja resurssit niukassa, että siellä jopa tietyissä paikoissa oletetaan että ei-akuutit tapaukset tietyissä tapauksissa hoidetaan yksityisin varoin.

 

[expertti]

Niin, no yli 9 kertaa kymmenestä ne on ne samat lekurit molemmin puolin sitä aitaa. Tuollainen b-miehistä puhuminen nyt on ihan täyttä paskaa.

Joka ikinen lekuri kenen kanssa asioin kunnallisessa leimasi paperit nimikkeellä erikoistuva. Eli käsittääkseni opiskelija. En ihan usko että kohdalle vain sattui koko sairaanhoitopiirin ainoat kolme harkkaria. Paska kokemus, sanot mitä sanot.

 

[Tuamas]

Joka ikinen lekuri kenen kanssa asioin kunnallisessa leimasi paperit nimikkeellä erikoistuva. Eli käsittääkseni opiskelija. En ihan usko että kohdalle vain sattui koko sairaanhoitopiirin ainoat kolme harkkaria. Paska kokemus, sanot mitä sanot.

Niin, no paskoja kokemuksia saa varmasti molemmin puolin aitaa.

Melkoisella määrällä mutua silti onnistuit vetämään railakkaita johtopäätöksiä edellisessä viestissäsi, yksittäistapaukseen nojaten, käytännössä vailla totuuspohjaa.

Erikoistuva on eri asia kuin opiskelija, kandi vastaa tuolla alalla opiskelijaa tai harjoittelijaa.

Erikoistuva lääkäri on valmis lääkäri, toki usein kokematon ja vasta erikoistumassa erityisalalleen.
Toki kaikki lääkärit eivät edes koskaan erikoistu (näitä löytyy edelleen molemmilta puolilta) ja osa erikoistuu useammalle alalle.

Ja edelleen, suurin osa yksityisen puolen lääkäreistä työskentelee myös julkisella puolella.

 

[TosiFani]

Esimerkki erään länsi-suomalaisen kaupungin yrityksestä supistaa organisaatiotaan:

Työntekijät ottavat kehityksen ilolla vastaan

Linkki vie Satakunnan Kansan sivuille.

 

[Dee Snider]

Esimerkki erään länsi-suomalaisen kaupungin yrityksestä supistaa organisaatiotaan:

Työntekijät ottavat kehityksen ilolla vastaan

Linkki vie Satakunnan Kansan sivuille.

Niin, tuohon olisi hyvä ratkaisu ottaa opettajilta ylipitkät lomat pois ja pistää heidät koulutuksen kautta hoitamaan nuo Itä-Porin alueet kuntoon.

 

[Jussih]

Niin, tuohon olisi hyvä ratkaisu ottaa opettajilta ylipitkät lomat pois ja pistää heidät koulutuksen kautta hoitamaan nuo Itä-Porin alueet kuntoon.

Tämä on varmaan ihan turhaa, mutta kokeillaan nyt sitten taas vielä kerran kerrata mitenkä asiat ovat:

Opettajien lomat ovat ihan yhtä pitkät kuin muillakin, kesällä vietetään loman lisäksi vapaata, joka on ansaittu talven töillä. Nimittäin asia on niin, että aikoinaan opettajille maksettiin palkkaa vain koulukuukausilta ja siitä piti säästää kesäksi. Kuvittele siis, että ope sai liksaa 42 000 vuodessa eli 4666 euroa kuussa. 1960-luvulla systeemi muuttui niin, että se sama 42 000 jaettiin nyt 12 kuukaudelle ja liksa putosi 3500 kuussa.

Jos nyt sitten ope pistettäisiin tekemään kesäkuukaudet duunia, olisi kyseessä käytännössä palkan leikkaus neljänneksellä. Kesäajan palkka on siis jo ansaittu etukäteen lukuvuoden aikana.

Teoriassa reksi voi määrätä opettajat kesäkuussa duuniin, mutta jos 190 koulupäivää ovat jo täyttyneet, maksaa kunta silloin ylityökorvausta.

Sitten voidaan tietenkin kysyä missä ovat ne vanhemmat, jotka haluavat, että oppilaat ovat koulussa koko vuoden heinäkuuta lukuunottamatta? Voisi tulla hieman ongelmia lomajärjestelyjen yms. kanssa.

Eli minulle opettajana sopii, että lisätään kuukausi lukuvuoteen, mutta sitten liksa nousee samassa suhteessa, kiitos. Ilmaistyötä ei huvita tehdä.

 

[TosiFani]

Niin, tuohon olisi hyvä ratkaisu ottaa opettajilta ylipitkät lomat pois ja pistää heidät koulutuksen kautta hoitamaan nuo Itä-Porin alueet kuntoon.

Miksi käyttää kallista ja ammattitaidotonta työväkeä? Minusta ehdotuksesi kuulostaa tehottomalta.

 

[Dee Snider]

Miksi käyttää kallista ja ammattitaidotonta työväkeä? Minusta ehdotuksesi kuulostaa tehottomalta.

Nii-in, mietippä sitä. Mutta onko se sinusta jotenkin ihmeellistä, että ihmiset taistelevat työpaikkojensa takia? En ole itse nyt mitenkään tuohon caseen syventynyt, enkä ole ideologisesti yksityistämisen tai kunnallisen puolesta. Mutta se mikä tarkoittaa sinulle uudistusta ja edistystä, tarkoittaa noille ihmisille toimeentulon menettämistä.

 

[TosiFani]

... Mutta se mikä tarkoittaa sinulle uudistusta ja edistystä, tarkoittaa noille ihmisille toimeentulon menettämistä.

Ydinkysymys on verorahojen käyttäminen. Pitääkö julkisen talouden toimia tehottomasti, jotta ihmisillä on työpaikka julkisellasektorilla? Vai pitäisikö julkisensektorin olla tehokasta, jotta verovaroja säästettäisiin ja luotaisiin työpaikkoja yksityissektorille?

Porin kaupungin organisaatio on paisunut vuodesta toiseen ja linkissä syy miksi näin tapahtuu.

 

[msg]

Persulaista työllisyyspolitiikkaa on laittaa työssä jo olevat raatamaan lisää, että PersuDeen joutolaiskaverit saavat jatkaa keppanan lipittämistä sossun ja Kelan rahoilla?

 

[Dee Snider]

Persulaista työllisyyspolitiikkaa on laittaa työssä jo olevat raatamaan lisää, että PersuDeen joutolaiskaverit saavat jatkaa keppanan lipittämistä sossun ja Kelan rahoilla?

Persut ovat puoltamassa tuota ulkoistamista, sori nyt vaan. Ja jos tehdään työttömiä, niin mites niiden sossujen ja kelojen kanssa? Ja TF (itsekin kuntapalkkainen verenimijä) on koko ajan huolissaan kuntasektorista, niin kai hän voi sitten näyttää mallia edistyksestä?

Mutta ymmärrän kyllä, että kokoomustuksut pitää esim. pienyrittäjiä joutolaisina, joita aika paljon tuntuu Persuissa riittävän.

 

[erku]

Teoriassa reksi voi määrätä opettajat kesäkuussa duuniin, mutta jos 190 koulupäivää ovat jo täyttyneet, maksaa kunta silloin ylityökorvausta.

No miksi ihmeessä opettajilla on oikeus saada ylityökorvausta noin pienen työpäivien määrän jälkeen? Normaalisti työntekijöillä on kuitenkin se noin 215-220 työpäivää vuodessa. Olisiko se nyt suuri vääryys, jos opettajien työpäivien määrä nostattaisiin edes lähemmäs samaa tasoa kuin muillakin?