Julkinen talous ja sen tasapainotus

[Hemingway]

Epäilen että joukossa ei nytkään ole suurta määrää diplomi-insinöörejä, kauppatieteen maistereita ja muita helposti työllistyviä, joten veikkaan että suurin osa jäisi työttömiksi.

Postia on joskus sanottu Suomen akateemisimmaksi työpaikaksi. Ei se totta ole, mutta kertoo kyllä siitä, että siellä on porukkaa monesta poppoosta. Kun olin postissa töissä jakajana, omassa pisteessäni oli töissä kaksi tradenomia ja sairaanhoitaja. Yhteensä meitä oli vajaa kymmenen.

Mutta todellakin nykymaailmassa ongelma on se, että luovaan tuottavaan työhön älyllistä kapateettia riittää vain pienellä osalla. Näiden alapuolelle jää meidän älyllisesti keskivertojen joukko. Meidän alapuolellemme taas jäävät ihmiset, joille nykymaailma ei pysty tarjoamaan työtä, koska lapiohommia on vähemmän ja vähemmän.

Jos heikoimmin työllistyviä ruvetaan käyttämään yleishyödyllisiin töihin, niin ei se ole mitään muuta kuin eräänlaisen orjaluokan luomista. Sitä paitsi olen aivan varma, että pakkotyöllistettyjen tukirakenteista tulisi niin raskaita, että niihin palaisi hillittömästi rahaa.

 

[mjr]

Se on paskanjauhantaa että rakenteita muuttamalla tämä ongelma poistuu.

Siis mitä ihmettä, olet huolissasi julkisen talouden rakenteesta, mutta et muuttaisi niitä? En nyt oikein tajua... Nimenomaan siinä on ollut ongelma, ettei olla muutettu rakenteita. Ne ovat liian raskaita, niitä on liikaa. Miten ihmeessä tämä ongelma ratkeaisi muuttamatta rakenteita?

 

[mjr]

Mutta todellakin nykymaailmassa ongelma on se, että luovaan tuottavaan työhön älyllistä kapateettia riittää vain pienellä osalla.

On väärin ajatella, että vain murto-osa työstä olisi tuottavaa, tai että pelkästään yksityisen sektorin työ olisi tuottavaa. Mikään työntekijä ei ole saari vaan riippuvainen hyvin monimutkaisesta infrastruktuurista, josta huomattava osa on julkisen sektorin varassa: meillä mm. peruskoulutus, suurin osa terveydenhoidosta, oikeuslaitos ja lainvalvonta. Myöskin on olemassa suuri yksityisen sektorin matalasti palkattujen palveluiden ryhmä, minkä olemassaolo on myös äärimmäisen tarpeellinen yhteiskunnalle. Lisäksi toki kaikki, jotka ovat työssä maksavat veroja sekä kuluttavat. "Huippuasiantuntijoiden" kulutus muodostaa hyvin pienen osan yksityisestä kulutuksesta, mikä on taloutemme perusta.

 

[ms.qvist]

Tarkoitus ei ole nyt postisysteemiä kritisoida,en siitä isommin ymmärrä ja siihen liittyy monta muutakin mielenkiintoista piirrettä (esim se että on 3-4 toimipistettä mihin asioita toimitetaan).

Pieni tarkentava kysymys: Mitä tarkoitat tällä "että on 3-4 toimipistettä mihin asioita toimitetaan"?

Meikäläinen oli parikymmentä vuotta Postilla/Itellalla töissä ja kyllä silloin kuin nytkin voi yhdessä toimipisteessä hoitaa kaikki asiat. Toki joissain pienemmissä asiamiesposteissa asioiden toimittaminen voi olla mahdotonta tai vaikeaa, koska kaikkien tietotaito ei välttämättä ole vaadittavalla tasolla kun kaupoissa pyöriin jos jonkinlaisia tuuraajia töissä.

Jos taas ihmettelet sitä miksi kaupungissa on useita toimipisteitä niin siihen on hyvin yksinkertainen syy, ja se on "palvelu". Kymmenien tai satojen tuhansien asukkaiden kaupungeissa tulee jo yksistään asukasluvun tähden olla useita eri palvelupisteitä. Jos palvelu keskitettäisi yhteen pisteeseen toiminta kävisi mahdottomaksi jo tilojen tähden ja toinen ongelma on sitten asiakkaiden liikkuminen. Siksi kaupungeissa ja suurimmissa taajamissa on vähintäänkin yksi Postin ylläpitämä palvelupiste ja lukuisia asiamiesposteja.

Posti on myös karsinut huomattavalla kädellä postitoimipaikkaverkkoaan. Kun menin Postille töihin kesällä 1988, Lappeenrannassa oli vähintäänkin kymmenen postitoimipaikkaa kun nyt niitä on yksi ja yksi yritysasiakkaiden palvelupiste, loput ovat asiamiesposteja. Enempää ei voida karsia tai seurauksena on jo postipalveluiden vaarantuminen, koska asiamiesposteissa ei voida kaikkia asioita välttämättä hoitaa asiamiespostin aukioloaikanakaan. Etenkin yritysasiakkaille voi tulla suuren suuria ongelmia jos toimipaikkaverkostoa karsitaan vieläkin enemmän.

On myös huomioitava se, että laki asettaa tiettyjä vaatimuksia sille kuinka postipalvelut tulee hoitaa ja nykyään Itella kamppailee lain ja tuottavuuden välisellä alueella haluten hiukan heikentään lain asettamia vaatimuksia ja vastaavasti liikelaitoksena tuottaa enemmän voittoa.

vlad.

 

[opelix]

Siis mitä ihmettä, olet huolissasi julkisen talouden rakenteesta, mutta et muuttaisi niitä? En nyt oikein tajua... Nimenomaan siinä on ollut ongelma, ettei olla muutettu rakenteita. Ne ovat liian raskaita, niitä on liikaa. Miten ihmeessä tämä ongelma ratkeaisi muuttamatta rakenteita?

Joko sektoria on huomattavasti typistettävä tai nykyisten työläisten palkkoja on leikattava. Onko muu mahdollista? Työ maksaa sen minkä se maksaa. Tämä rakenneuudistus on puhallus.

 

[mjr]

Joko sektoria on huomattavasti typistettävä tai nykyisten työläisten palkkoja on leikattava. Onko muu mahdollista? Työ maksaa sen minkä se maksaa. Tämä rakenneuudistus on puhallus.

Tuota, tuota - sitähän rakenneuudistus tarkoittaa, meidän on rakenteita uudistamalla pienennettävä julkista sektoria. Mitä oikein kuvittelit? Siitä miten huomattavasti on erilaisia arvioita, useimpien mielestä rakenteellinen vaje on 5-10 miljardia, mutta nämä tietysti perustuvat tiettyihin oletuksiin talouskasvusta joiden toteutuminen on aina epävarmaa. On myös, lähinnä valitettavasti, muistettava että on pidettävä poliittiset realiteetit mielessä, sekä tietysti suunniteltava uudistukset viisaasti ja rationaalisesti: Britannia on esimerkki maasta, joka ryhtyi suurella puhdilla huomattaviin ja huonosti ajateltuihin julkisen kulutuksen supistuksiin pienentääkseen vajetta ja velkaa. Tämä vaikutti kuluttajien luottamukseen tuhoisasti ja maan noususuhdanne käytännössä päättyi, eikä velan osuus ja lainantarve olekaan pienentynyt. Eli olisi todella, todella järkevää tehdä tarpeelliset asiat suunnitellusti ja eläköitymistä hyväksi käyttäen, eli siis nimenomaan rakenteellisten reformien kautta.

Ongelma on tietysti siinä, ettei meillä ole itsenäistä rahapolitiikkaa - jos Britannia olisi eurossa niin se olisi vielä pahemmassa jamassa, nyt Bank of England on voinut tehdä melko paljonkin lieventääkseen hallituksen tuhoisaa politiikkaa. Meillä ei ole tätä optiota, ja talous on kääntymässä laskuun joka tapauksessa. Eli pelkään pahoin, että tässä voi käydä huonosti - ei niinkään vajeen vaan meille ylivahvaksi muodostuvan valuutan takia.

 

[ms.qvist]

Joko sektoria on huomattavasti typistettävä tai nykyisten työläisten palkkoja on leikattava. Onko muu mahdollista? Työ maksaa sen minkä se maksaa. Tämä rakenneuudistus on puhallus.

Sanoisin, että esimerkiksi Kelan ja sosiaalitoimen yhdistäminen johtaisi välittömästi kenties tuhansien ihmisten irtisanomiseen koko maan alueella mutta vastaavasti se helpottaisi byrokratiaa ja tukiviidakossa seikkailua - seikat joista yksittäinen kansalainen hyötyisi huomattavasti.

Olisiko yhdistäminen sitten kannattavaa? Tulisiko se byrokratian karsinnan jälkeen halvemmaksi kun vastaavasti huomioidaan se, että ainakin joksikin aikaa työttömien määrä lisääntyy mutta on kuitenkin huomioitava se, että eivät ne kaikki irtisanotut loputtomaksi ajaksi jää työttömyyskorvauksia nostamaan. Minä kannatan tämän asian perinpohjaista tutkimista ja jos tulos on se, että kokonaisvaltaisesti yhteiskunta hyötyy siitä, että nämä kaksi tahoa yhdistetään edes jollain asteella tukiviidakon karsimiseksi ja päällekkäisyyksien vähentämiseksi, kannatan sitä silläkin uhalla, että ainakin hetkellisesti huomattava joukko ihmisiä tulee irtisanottua. Yhdistämisen jälkeen ns. sosiaalitoimessa pieni ydinjoukko voi kussakin taajamassa keskittyä pelkästään erityisasiakkaiden palvelemiseen ja avustamiseen/tukemiseen.

Tietty jos tähän vielä yhdistäisi jonkinsortin kansalaispalkan niin tulos olisi se ettei sen jälkeen enää olisi lainkaan tarvetta toimeentulotuelle, mikä automaattisesti tarkoittaisi sitä, että byrokratia (ja henkilökunta) pienenisivät entisestään. Mutta kun se kansalaispalkka on kirosana niin kovin monen ihmisen suussa ja mielessä!

vlad.

 

[dana77]

Ongelma on tietysti siinä, ettei meillä ole itsenäistä rahapolitiikkaa - jos Britannia olisi eurossa niin se olisi vielä pahemmassa jamassa, nyt Bank of England on voinut tehdä melko paljonkin lieventääkseen hallituksen tuhoisaa politiikkaa. Meillä ei ole tätä optiota, ja talous on kääntymässä laskuun joka tapauksessa.

Pakko kysyä tarkennusta tähän kun asia on niin monessa ketjussa esiin tullut, että kuvitteletko että
a) korkopolitiikalla pystyttyttäisiin nykymaailmassa ihmeisiin? vai
b) olisi jotenkin autuaaksitekevää, että maailmantalous olisi jatkuvaa devalvointikilpailua?

Toki yksittäiset vientivetoiset maat devalvoinneista hyötyvät lyhyellä tähtäimellä kansalaisten ostovoiman kustannuksella kukin vuorollaan. Jatkokysymys onkin, että onko pihvisi että tällä kansalaisten systeemaattisella suonenvedolla saataisiin alijäämät paikattua?

 

[Stonewall]

Se on satavarma, että leikkaukset eivät ole oikea lääke. Thatcherismi Isossa-Britanniassa näytti mitä hommasta pahimmillaan seuraa. Ainoa tie nousuun on saada lisää tuloja. Siis lisää tuloja. Ja paljon. Mutta niitäkään ei saa lisätä keksimällä uusia kilpailukykyä heikentäviä veroja. Pitäisi kerätä viisaat päät yhteen ja miettiä mitä tästä maasta voidaan muualle viedä, ja sitten ryhtyä toimeen investointien käyntii laittamiseksi. Jotkut asiat ovat ilmiselviä, kuten kaivannaisteollisuuden nopea nostaminen, mutta ideoita tarvitaan.

Toki kaikenlainen tehostaminen on aina paikallaan, mutta se joka väittää pelkän juustohöylän tasapainottavan talouden ei taloutta ymmärrä.

 

[dana77]

Se on satavarma, että leikkaukset eivät ole oikea lääke. Thatcherismi Isossa-Britanniassa näytti mitä hommasta pahimmillaan seuraa.

Tämä nyt ihan lapsellista logiikka. Yhtä perusteltua olisi sanoa, että kreikkalainen talousihme näyttää mitä siitä seuraa kun leikkauksia ei tehdä ajoissa.

 

[mjr]

Pakko kysyä tarkennusta tähän kun asia on niin monessa ketjussa esiin tullut, että kuvitteletko että
a) korkopolitiikalla pystyttyttäisiin nykymaailmassa ihmeisiin? vai
b) olisi jotenkin autuaaksitekevää, että maailmantalous olisi jatkuvaa devalvointikilpailua?

Korkopolitiikalla ei todellakaan pystytä ihmeisiin - minusta valuutan kelluminen tietyissä tilanteissa on parempi vaihtoehto kuin mahdoton sisäinen devalvaatio, ja olen huolissani, että se optio nyt puuttuu meiltä: olemme pieni vientivetoinen talous ja naimisissa vahvan valuutan ja Saksan syklien kanssa. Tässä voi käydä todella, todella häjystikin. Miten tuhoisalta muuten Britannian inflaatio ja valuutan devalvoituminen näyttävät?

Exchange Rates Graph (British Pound, Euro) - X-Rates

 

[dana77]

Kuten sanoin niin yksittäiset vientivetoiset maat hyötyvät valuutan devalvoitumisestä kansalaisten ostovoiman kustannuksella.

Jatkokysymys oli se oleellisempi. Vaí onko tässä nyt joku uusi talousihme keksitty, että jos jokainen devalvoi vuorollaan, niin kaikki voittavat? Miksei ajanjaksolla kun tuota tehtiin homma ollut autuaaksitekevää?

 

[Hemingway]

Lue mieluummin niitä kirjoja. En juuri seuraa miehen blogia, mutta kaipa sieltäkin jotakin on löydettävissä.

Pitänee lukea, mutta myönnän ennakkoluuloisuuteni ja epäilen, että yksi mies tai jokin porukka keksisi sellaista, mitä muualla ei ole keksitty. Ideologeilla on ratkaisuja. Niille ei vain ole toteuttajia.

 

[mjr]

Jatkokysymys oli se oleellisempi. Vaí onko tässä nyt joku uusi talousihme keksitty, että jos jokainen devalvoi vuorollaan, niin kaikki voittavat? Miksei ajanjaksolla kun tuota tehtiin homma ollut autuaaksitekevää?

No, itse asiassa Suomen talouskasvu ja teollisuustuotannon kehitys devalvaatioiden aikakaudella olivat aika kunnioitettavia... Minusta se ei ole mikään "epämoraalinen" tabu, jota pitäisi karttaa kuin ruttoa, mutta tietysti on myös selvää, ettei jatkuva devalvaatio toimisi talouspoliittisesti, eihän se toiminut niin silloinkaan kun devalvaatiot olivat vielä käytössä. Tietyissä tilanteissa devalvaatio kuitenkin on vientivetoisen talouden pelastus, jos se on vaarassa hirttäytyä ylivahvaan valuuttaan. Nyt meillä ei ole sitä vaihtoehtoa käytössä, enkä usko että meillä siltikään olisi mitenkään sen suurempaa uhrivalmiutta sisäiseen devalvaatioon (mikä monestakin syystä on ylipäänsä hyvin hankala tai suorastaan mahdoton yhtälö), mikä korvaisi tämän perinteisen viime käden keinomme. Voimme ihan helposti ajautua Espanjan tilanteeseen - ehkä on unohtunut, että se oli maa jolla oli varovainen ja ylijäämäinen budjettipolitiikka.

 

[mjr]

Pitänee lukea, mutta myönnän ennakkoluuloisuuteni ja epäilen, että yksi mies tai jokin porukka keksisi sellaista, mitä muualla ei ole keksitty. Ideologeilla on ratkaisuja. Niille ei vain ole toteuttajia.

Minusta sinun tosiaan kannattaa lukea. En oikein näksisi Soininvaaraa ideologiksi sosiaalipoliittisissa kysymyksissä vaan vain melkoisen neutraaliksi ja teknokraattiseksi rationalisoijaksi. Poliittisen prosessin ongelma on vain se, ettei rationaalisuus ole koskaan se dominoiva motivaatio mitä tulee rakenneuudistuksiin. Vaan laskelmoinnit seurauksista omille eturyhmilleen.

 

[Stonewall]

Tämä nyt ihan lapsellista logiikka. Yhtä perusteltua olisi sanoa, että kreikkalainen talousihme näyttää mitä siitä seuraa kun leikkauksia ei tehdä ajoissa.

Tuossakin on sen verran totuutta provossa, ettei Kreikkalaisten tuhlailussakaan ollut mitään mieltä. Mutta realismia on, että Suomessa on 1990-lamasta lähtien tehostettu ja leikattu, niin että Suomi on yksi maailman tehokkainpia maita. Höyläämisellä voidaan ehkä vieläkin saada marginaalisia säästöjä. Toki aina on olemassa riski, että säästöt näivettävät taloutta. Pahimmillaanhan säästöt vähentävät kuluttajien kulutusta, joka taas vähentää yritysten investointeja, joka taas näkyy taantuman jyrkkenemisenä - pahimmillaan oikaisemattomana syöksykierteenä. Tehostaa toki voidaan, mikäli jossain vielä on löysiä, mutta tämä tie alkaa olemaan lopussa.

Jokainen yritystaloustidettä vähänkään ymmärtävä tietävä ymmärtää, että talouden tasapainottamisessa on tasan kaksi keinoa: joko leikataan menoja tai lisätään tuloja. Leikkauksia on tehty parikymmentä vuotta, joten mitään merkittävää ei sillä puolella enään voida saada aikaan. Sen sijaan kukaan ei ole oikeasti pysähtynyt miettimään, miten maahan saataisiin lisää tuloja. Se on kuitenkin ainoa toimiva keino taantumasta ylös.

 

[dana77]

Siis ollaanko me nyt yhtä mieltä siitä, että valuuttojen devalvoitumiset ja revalvoitumiset ovat nollasummapeliä? Jos niin, otetaanko joskus niput käteistä ja mennään vaihtelemaan niitä keskenämme joksikin aikaa, niin että molemmat olemme voitolla.

Niinpä palaamme tuohon toiseen kysymyksen osaan. Tiedossa on myös, että valtio hyötyy kansalaisten tästä kierteestä ostovoiman kustannuksella (nimelllispalkat syödään). Onko tämä se tavoiteltu hyvä asia? Onko ihan ok sanoa, että on jos on sitä mieltä.

Vai ilmestyykö jostain tyhjästä profitteja kuten alusvaatetontuille?

 

[mjr]

Siis ollaanko me nyt yhtä mieltä siitä, että valuuttojen devalvoitumiset ja revalvoitumiset ovat nollasummapeliä? Jos niin, otetaanko joskus niput käteistä ja mennään vaihtelemaan niitä keskenämme joksikin aikaa, niin että molemmat olemme voitolla.

Niinpä palaamme tuohon toiseen kysymyksen osaan. Tiedossa on myös, että valtio hyötyy kansalaisten tästä kierteestä ostovoiman kustannuksella (nimelllispalkat syödään). Onko tämä se tavoiteltu hyvä asia? Onko ihan ok sanoa, että on jos on sitä mieltä.

Vai ilmestyykö jostain tyhjästä profitteja kuten alusvaatetontuille?

Tuota, emmepä tosiaan ole samaa mieltä - valuuttojen devalvoitumiset ja revalvoitumiset eivät ole nollasummapeliä. Mutta oletko sinä samaa mieltä siitä, että devavaatioiden aikakaudella toisen maailmansodan jälkeen Suomen talouskasvu, teollisuustuotannon kasvu ja kansalaisten ostovoiman kasvu olivat ihan kunnioitettavalla tasolla? Oletko myös kanssani samaa mieltä siitä, että kansantaloudet ja yksityistaloudet ovat luonteeltaan hyvin erilaisia?

 

[dana77]

Jokainen yritystaloustidettä vähänkään ymmärtävä tietävä ymmärtää, että talouden tasapainottamisessa on tasan kaksi keinoa: joko leikataan menoja tai lisätään tuloja. Leikkauksia on tehty parikymmentä vuotta, joten mitään merkittävää ei sillä puolella enään voida saada aikaan. Sen sijaan kukaan ei ole oikeasti pysähtynyt miettimään, miten maahan saataisiin lisää tuloja. Se on kuitenkin ainoa toimiva keino taantumasta ylös.

Oletko sinä nyt tosissasi? Tuloja on yritetetty lisätä 95 vuotta ja tulokset ovat tässä. Jokaiselle hallituksella on omat ohjelmansa asian suhteen ollut.

Näiden "20 vuotta jatkuneiden leikkausten" lopputulos puolestaan on, että julkset menot ovat korkeammat kuin koskaan.
Tuossa faktaa asiasta:
http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/julkisetmenot/menojenkehitys/
20 vuodessa menot ovat kasvaneet 43 miljardista -> 103 miljardiin. Siinä meillä melkoista leikkailua.

 

[mjr]

Tuossa faktaa asiasta:
http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/julkisetmenot/menojenkehitys/
20 vuodessa menot ovat kasvaneet 43 miljardista -> 103 miljardiin. Siinä meillä melkoista leikkailua.

Karuja lukuja. Pistää vieläkin vihaksi nuo vuosien -90 ja -91 luvut - mitä taivahan järkiä? Nousukausien aikana julkinen kulutus ei saisi nousta juuri ollenkaan, jos minulta kysyttäisiin... Ei ainakaan osuus.

 

[dana77]

Tuota, emmepä tosiaan ole samaa mieltä - valuuttojen devalvoitumiset ja revalvoitumiset eivät ole nollasummapeliä.

Ollaanko samaa mieltä siitä, että käytännössä mikään maa ei pyri valuutan arvon vahvistumiseen? Ei edes Kiina, jonka sitä pitäisi kaikkien muiden mielestä tehdä. Kertoisiko se jostain?

Mutta oletko sinä samaa mieltä siitä, että devavaatioiden aikakaudella toisen maailmansodan jälkeen Suomen talouskasvu, teollisuustuotannon kasvu ja kansalaisten ostovoiman kasvu olivat ihan kunnioitettavalla tasolla?

Maailman talouskasvu oli useista syistä johtuen tyydyttävää, mutta ostovoima tuossa oli se osa joka jäi jälkeen. Sittemmin se on kasvanut selvästi nopeammin suhteessa näihin kahteen muuhun. On edelleen ihan ok, jos näet että kansalaiset ovat talouskasvusta liikaa hyötyneet.

Oletko myös kanssani samaa mieltä siitä, että kansantaloudet ja yksityistaloudet ovat luonteeltaan hyvin erilaisia?

Tyhjä kysymys. Niiden luonteissa on eroja ja yhteväisyyksiä. Riippuu mitä osiota halutaan milloinkin painottaa.

 

[mjr]

Ollaanko samaa mieltä siitä, että käytännössä mikään maa ei pyri valuutan arvon vahvistumiseen? Ei edes Kiina, jonka sitä pitäisi kaikkien muiden mielestä tehdä. Kertoisiko se jostain?

Maailman talouskasvu oli useista syistä johtuen tyydyttävää, mutta ostovoima tuossa oli se osa joka jäi jälkeen. Sittemmin se on kasvanut selvästi nopeammin suhteessa näihin kahteen muuhun. On edelleen ihan ok, jos näet että kansalaiset ovat talouskasvusta liikaa hyötyneet.


Tyhjä kysymys. Niiden luonteissa on eroja ja yhteväisyyksiä. Riippuu mitä osiota halutaan milloinkin painottaa.

No, kuten sanottu niin minusta pärjäsimme tuona aikana ihan kohtuullisesti - epäilen että lähinnä sinulla on jotain outoja moraalis-ideologisia ongelmia devalvaatio-aseen suhteen. Ei se ole maailmanloppu. Ostovoima voisi myös kärsiä siitä, että yritetään radikaalia sisäistä devalvaatiota. Miksiköhän sitä muuten kutsutaan sisäiseksi devalvaatioksi? Kyllä ymmärtäisin että valtiot joissakin tilanteissa myös haluavat valuuttansa vahvistuvan - Suomi muistaakseni revalvoi useastikin valuuttaansa tuona "mustana" devalvaatioiden kulta-aikana...

 

[dana77]

Karuja lukuja. Pistää vieläkin vihaksi nuo vuosien -90 ja -91 luvut - mitä taivahan järkiä? Nousukausien aikana julkinen kulutus ei saisi nousta juuri ollenkaan, jos minulta kysyttäisiin... Ei ainakaan osuus.

Pitää ihan korostaa, että tästä me olemme 100%:n samaa mieltä. Vastuutonta ja väärin. Jos silloin olisi tarjoitettu vastuullisempaa talouspolitiikkaa, niin nyt pelivaraa olisi edes hieman. Nyt ei ole. Nyt emme voi lisävelkaa ottaa, vaan leikkaukset ovat pakkotilanne.

Korostan, että en siis sano, että voisimme siltikään nyt elvyttää velalla, koska henkilökohtaisesti en usko, että talous tästä tulee merkittävästi kasvamaan lähitulevaisuudessa eli suhtautumisen pitäisi olla että nyt elämme normaaliaikoja.

Ero olisi siis vain siinä, että jos velkaa ei olisi näin paljon, niin sitä ei tarvitsisi maksaa pois nyt seuraavan tulevan laman varalta. kuten mielestäni nyt on.

 

[TosiFani]

No, kuten sanottu niin minusta pärjäsimme tuona aikana ihan kohtuullisesti...

Aika uskomatonta, että noin älykäs kirjoittaja vetää noin yksikertaistavia johtopäätöksiä. Ymmärrän, että TOJ tai Toejoen Veikko tekee näin, mutta sinusta en olisi uskonut.

 

[dana77]

No, kuten sanottu niin minusta pärjäsimme tuona aikana ihan kohtuullisesti

Kuten sanonta kuuluu nousukaudella tikkaa heittävä apinakin osuu oikeaan. Maailmantalous kasvoi vakuuttavasti Bretton Woodsin järjestelmän aikana ja jenkkien talous on kasvanut vakuuttavasti, vaikka osavaltiot eivät vuorotellen keinotekoisesti paranna kilpailukykyään.

epäilen että lähinnä sinulla on jotain outoja moraalis-ideologisia ongelmia devalvaatio-aseen suhteen. Ei se ole maailmanloppu.

Ei tosiaan olisi maailmanloppu. Pidän jopa mahdollisena, että pienenä maana voisimme olla opportunisteina isoja parempia ja loisia onnistuneesti muiden kustannuksella maltillisesti.

Kuitenkin mielestäni on reilua myöntää, että rahaa ei synny tyhjästä ja rehellistä tunnustaa että mistä ne ovat pois. Minulle ei sinäsnä ole moraalista estettä, että palkansaajia kupataan. Minähän usein olen puhunut kilpailukyvyn tärkeydestä vaikka se tarkoittaisi palkkojen leikkauksia.

Minä en vain näe, että voisimme samaan aikaan samaan aikaan jokainen itsekkäästi ajaa omia etujamme ja toimia järkevästi yhteistyössä. Devalvaatiot ja suojatullit kulkevat käsikädessä.