Metalwarrior
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Lukko
Koska haulla ei varsinaista miehen musiikkia käsittelevää threadia löytynyt, päätinpä avata keskustelun tämän kynäniekan tuotoksista. Vaikka metalli-ihminen olenkin, niin Juicen tuotanto on kautta aikojen miellyttänyt kovastikin. Laulajanahan mies ei kummoinen ole, siis teknisesti. Tulkitsija siis. Mutta 70-80-luvuilla tuli Juicelta useitakin aivan tautisen hyviä biisejä. Sanoittajana mies taitaa ironian/vittuilun muun muassa erittäin hyvin. Itseironiaakin löytyy. Sääli, ettei Juice ole enää viimeiseen 15 vuoteen pystynyt tekemään vahvaa levyä. Kirjailija taitaa äijä nykyisin enemmän olla. Silti on paikallaan muistella Juicen parhaita hetkiä musapuolella.
Taustabändeistä paras oli mielestäni ehdottomasti Grand Slam, joiden keikat olivat aivan saatanan kovia. Ila Loueranta, Anssi Tikanmäki ja kumppanit olivat/ovat kovan luokan muusikoita.
Levykokonaisuutta ajatellen paras tuotos lienee Yölento, joka sisältää monta helmeä. Kaksoiselämää, Ryvetetty kyyhkynen, Vaasankin veri vapisee jne. Yksi suomirokin kovimpia levyjä mielestäni. Kaikkein tuoreimmat levyt ovat jotenkin hajanaisia, liikaa eri tyylisuuntia.
Jos yksittäisiä biisejä tarkastelee, top-5 on mielestäni seuraavanlainen:
1. Musta aurinko nousee. - Aivan loistava biisi sanoituksia myöten. Klassikko.
2. Kaksoiselämää. Aika simppeli mutta yksinkertaisuudessaan hieno.
3. Syksyn Sävel. Itkuvirsihän tuo, mutta hyvä sellainen.
4. Ikuinen rakkaus. Rokkaava biisi tarttuvalla kertosäkeellä. Aliarvostettu biisi.
5. Viime yönä ennen kahta. Jännä biisi, joka koukuttaa hyvin.
Maestro itse kärsii vissiin huonosta terveydentilasta edelleen rankkojen dialyysihoitojen takia. Mitään suurempia keikkarundeja taustabändeineen tuskin enää tulee mikä on sääli. Taannoinen akustinen kiertue ei hirveästi tarjonnut, kyllä Juice tarvitsee bändin tuekseen. Kunto ei vaan enää kestä keikkailua.
Taustabändeistä paras oli mielestäni ehdottomasti Grand Slam, joiden keikat olivat aivan saatanan kovia. Ila Loueranta, Anssi Tikanmäki ja kumppanit olivat/ovat kovan luokan muusikoita.
Levykokonaisuutta ajatellen paras tuotos lienee Yölento, joka sisältää monta helmeä. Kaksoiselämää, Ryvetetty kyyhkynen, Vaasankin veri vapisee jne. Yksi suomirokin kovimpia levyjä mielestäni. Kaikkein tuoreimmat levyt ovat jotenkin hajanaisia, liikaa eri tyylisuuntia.
Jos yksittäisiä biisejä tarkastelee, top-5 on mielestäni seuraavanlainen:
1. Musta aurinko nousee. - Aivan loistava biisi sanoituksia myöten. Klassikko.
2. Kaksoiselämää. Aika simppeli mutta yksinkertaisuudessaan hieno.
3. Syksyn Sävel. Itkuvirsihän tuo, mutta hyvä sellainen.
4. Ikuinen rakkaus. Rokkaava biisi tarttuvalla kertosäkeellä. Aliarvostettu biisi.
5. Viime yönä ennen kahta. Jännä biisi, joka koukuttaa hyvin.
Maestro itse kärsii vissiin huonosta terveydentilasta edelleen rankkojen dialyysihoitojen takia. Mitään suurempia keikkarundeja taustabändeineen tuskin enää tulee mikä on sääli. Taannoinen akustinen kiertue ei hirveästi tarjonnut, kyllä Juice tarvitsee bändin tuekseen. Kunto ei vaan enää kestä keikkailua.