Niin, kun miettiin sitä seikkaa, että nuo kaverit ovat omalta kohdaltansa tehneet päätöksen jäädä töihin puolustusvoimiin, eikä useilla edes ole kokemusta oikeasta työelämästä, niin heidän näkemyksiinsä siviilipuolen työllistymismahdollisuuksista ja tarpeista kannataa suhtautua tietyllä varauksella.ei oikeasti kannata uskoa kaikkea sitä mitä kapiaiset armeijassa syöttävät johtajakoulutuksen merkityksestä.
Kun alokasajan klaaraat niin loppu on laskettelua. Ei muuta kuin tsemppiä inttiin ja heitä Jatkoaikaan päällimäiset kokemukset kun ekat lomat iskevät. Äläkä sitten luovuta:) Näin tekee nykyisin liian moni alokas.
Noniin, nyt on sitten lomille päästy ensimmäistä kertaa ja siitä johtuen ihan suhteellisen hyvät fiilikset. Kahden viikon aikana tuli kyllä hetkiä kun vitutti oikein kunnolla, mutta aika nopeasti tunteet tuolla kyllä vaihtelee.
Alussa pari päivää tuntui, että voisi todellakin olla jossakin muualla, mutta kyllä ne päivät sitten siitä alko rullaamaan ja herätykset sun muut.
Tupakaverit oli kaikki aika rentoja tyyppejä kun oppi tuntemaan paremmin. Tuvassa oli muutenkin alusta asti aika hyvä henki, jotkut asiat toki vituttaa, mutta kyllä tuolla puoli vuotta tai vuoden selviää. Niin ja Parolan PanssarijääkäriKomppaniassa mennään palvelusta eteenpäin.
No niin...hieno homma. Ei se army kellekkään mieluinen paikka ole ekoina päivinä mutta kyllä se siitä. .
Aika nopeasti on ensimmäinen viikonloppuvapaa.Noniin, nyt on sitten lomille päästy ensimmäistä kertaa ja siitä johtuen ihan suhteellisen hyvät fiilikset. Kahden viikon aikana tuli kyllä hetkiä kun vitutti oikein kunnolla, mutta aika nopeasti tunteet tuolla kyllä vaihtelee.
Hetkinen hei, koska ja missä noin on saanut toimia? En siis epäile kertomustasi mutta en ole tuollaiseen törmännyt.Kohta juna kääntyykin ja sitten edessä häämöttää jo joulukuu ja kaikkien käyttämättä jääneiden lomien polttaminen yhtenä eeppisenä pätkänä.
- - -
Alussa pari päivää tuntui, että voisi todellakin olla jossakin muualla, mutta kyllä ne päivät sitten siitä alko rullaamaan ja herätykset sun muut.
- - - kyllä tuolla puoli vuotta tai vuoden selviää.
No niin...hieno homma. Ei se army kellekkään mieluinen paikka ole ekoina päivinä mutta kyllä se siitä. Lähtikö teillä jengiä maitojunalla kotiin takaisin äitylin helmoihin? Armeijakavereista tulee muuten usein niitä elämän parhaita frendejä. Nyt kun olet lomille päässyt niin älä vedä hirveitä lärvejä sen kunniaksi...yleensä ekoilla lomilla sortuu ylilyönteihin kaikilla rintamilla:) Tai mikä mä olen opastamaan...
Hetkinen hei, koska ja missä noin on saanut toimia? En siis epäile kertomustasi mutta en ole tuollaiseen törmännyt.
No omasta armeija-ajasta on reilut 15 vuotta aikaa mutta silloin ei meillä ainakaan tuollaista mahdollisuutta ollut. Lomia myönnettiin miten myönnettiin ja jos lomia jäi käyttämättä niin sittenpähän jäi. Tosin ei niitä montaa ollutkaan, muutama HL joista osan päivämäärän oli armeija määrännyt puolestasi ja HSL:t piti korvata ylipalveluksella.
Noniin ekat lomat! Kun tuota ylempää kirjoitin ei oikein tienny mitä odottaa, mutta kyllä ihan hyvin on mennyt =D Tosin heti ekalla viikolla kipeäksi ja vuodeosastolle, mutta siitäkin selvittiin. Tupa on hemmetin hyvä ja muutenkin iha hyvä meininki ollu. Aamut tosin ei lukeudu mukaviin hetkiin. No tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.Huomenna se sitten on. Lähtö Isosaareen. Vähän kyllä mietityttää, että millasta siellä sitten on. No huomenna tähän aikaan ollaan taas jo vähän viisaampia. Kukaan muu käynyt/menossa Isosaareen?
Entisenä yksikköedustajana sekä sittemmin täysiaikaisena VMTK-virkailijana voin vahvistaa tämän. Tosin enemmistö oman palveluspaikkani yksikköedustajista ei tätä valtaansa ymmärtänyt, eikä siksi osannut sitä käyttää.Kannattaa muuten hakeutua komppanian VMTK-edustajaksi. Silloin on enemmän valtaa kuin alikessuilla. Etenkin jos asemaansa osaa käyttää oikein.
Hetkinen hei, koska ja missä noin on saanut toimia? En siis epäile kertomustasi mutta en ole tuollaiseen törmännyt.
Tosin ei niitä montaa ollutkaan, muutama HL joista osan päivämäärän oli armeija määrännyt puolestasi ja HSL:t piti korvata ylipalveluksella.
Minulla on vielä lomatodistukset tallessa, joten tarkastin millaisia lomia tuli pidettyä. Noin kuukautta ennen kotiutumista anoin ja sain lomaputken muotoa 2xHL+VLV+2xHL+3xKL+VLV+3xKL = 14 vrk viikonloppuineen. Ei paha. Normihommissa monen olisi ollut vaikeaa saada puoltoa tuollaiselle, mutta toimistotehtävissä loma-anomusten hylkäämisiin ei juuri törmännyt. Itseltäni jäi myös 1-2 turhan myöhään myönnettyä kuntsaria käyttämättä, varusteiden luovutuspäiviä kun ei voinut oikein lomaksikaan muuttaa.Säästelin lomapäiviä ja keräsin aktiivisesti kuntsareita palveluskauden aikana.
Lähtikö teillä jengiä maitojunalla kotiin takaisin äitylin helmoihin? Armeijakavereista tulee muuten usein niitä elämän parhaita frendejä. Nyt kun olet lomille päässyt niin älä vedä hirveitä lärvejä sen kunniaksi...yleensä ekoilla lomilla sortuu ylilyönteihin kaikilla rintamilla:) Tai mikä mä olen opastamaan...
Halmela kirjoitti:Aika nopeasti on ensimmäinen viikonloppuvapaa.
Millainen rytmi teillä on kiinniolovuorojen suhteen?
Normihommissa monen olisi ollut vaikeaa saada puoltoa tuollaiselle, mutta toimistotehtävissä loma-anomusten hylkäämisiin ei juuri törmännyt.
Noniin, nyt on sitten lomille päästy ensimmäistä kertaa ja siitä johtuen ihan suhteellisen hyvät fiilikset. Kahden viikon aikana tuli kyllä hetkiä kun vitutti oikein kunnolla, mutta aika nopeasti tunteet tuolla kyllä vaihtelee.
Alussa pari päivää tuntui, että voisi todellakin olla jossakin muualla, mutta kyllä ne päivät sitten siitä alko rullaamaan ja herätykset sun muut.
Tupakaverit oli kaikki aika rentoja tyyppejä kun oppi tuntemaan paremmin. Tuvassa oli muutenkin alusta asti aika hyvä henki, jotkut asiat toki vituttaa, mutta kyllä tuolla puoli vuotta tai vuoden selviää. Niin ja Parolan PanssarijääkäriKomppaniassa mennään palvelusta eteenpäin.
Korpin siivillä lentelin sitten pois 180 päivää palveltuani. Pakko myöntää, että korpraalin natsojen saaminen oli yksi elämäni suurimmista hetkistä siihen mennessä.
Viikonloppuleirit toivat korvaavia lomapäiviä menetettyjen tilalle, kuntsareita sai helposti kun jaksoi vähän sykkiä ja ne pari puuttuvaa päivää myönnettiin sitten viime hetken kuntsareina yleisestä hyvästä meiningistä.
Äläkä myöskään jauha niitä niiiin väsyneitä inttijuttuja, että miten kova/tyhmät/puhevikaiset kouluttajat teillä on. Ne jotka ovat armeijan käyneet tietävät ja niitä ei kiinnosta. Ne jotka eivät ole armeijaa käyneet, niitä ei kiinnosta.Nyt kun olet lomille päässyt niin älä vedä hirveitä lärvejä sen kunniaksi...yleensä ekoilla lomilla sortuu ylilyönteihin kaikilla rintamilla:) Tai mikä mä olen opastamaan...
Ok! Meillä ei saanut leireistä korvaavia lomapäiviä ja esim. Lapin leirin jälkeen minulle ehdotettiin kolmea kuntsaria mistä kapteeni hyväksyi vain yhden. Systeemit ovat varmasti muuttuneet sitten vuoden 1993.
Inttiin menijöille suosittelen minäkin varusmiestoimikuntaa elleivät tavoitteet ole upseerikoulussa. VMTK on sosiaalisesti erittäin hyväksyttävä vaihtoehto armeijan käymiselle. Ei tuo kotioloja voita, mutta vapautta ja normimenosta huomattavasti poikkeavaa toimintaa on paljon.Jäsen F:llä loppui armeija siihen paikkaan kun VMTK ilmoitti tarvitsevansa palveluksiani [...saksenkuva...] Eipä se suoraan sanottuna paljoa armeijalta tuntunut. Ihmeellisintä oli muuten se, että tuohon pestiin haki vain kolme kaveria. Muilla ei siis ollut mitään hajua kuinka helppo homma oli kyseessä. Eli jos normiarmeija ei kiinnosta niin suosittelen hakemista tuohon pestiin!
Isossa varuskunnassa hommia on todennäköisesti hieman enemmän kuin pienessä.
Fordélin kolme hakijaa kuulostaa niukalta. Kun itse hain tuohon tehtävään, niin kahta avointa paikkaa kohti oli noin 25-30 kandia. Nämä sitten haastateltiin kahteen kertaan. Ekan rundin jälkeen karsittiin tosin suurin osa pois. Ilmeisesti moni oli saanut vihiä, että on aika suffelia hommaa tiedossa jota kannattaa hakea.
Erittäin masentavia lukuja. Jotain rotia tuohon olisi saatava. Miten ihmiset päästävät itsensä noin huonoon kuntoon? Eihän tuolla missään huippukunnossa tarvitse olla että pärjää, todellakaan. Ja lisäksi vähän heikompikuntoisillakin se kunto kohenee selkeästi palveluksen jatkuessa. Toisaalta yhtähyvin voi miettiä että ovatko ne ongelmat yleiskunnossa vai siellä pään sisällä.Siinä sitten tuoreimman saapumiserän saldoa. Pullamössöt lenkille perkele!!