Inttiin lähdössä?

[Sinner]

Asemaralli ja muu metsässä ryynääminen ei ole niitä kuuluisia hyviä hommia, pikemminkin päinvastoin, mutta saapahan intistä vähän enemmän irti.

Ensin ajattelin, että siinäpä tervemielinen nuorimies, mutta sähän oot aivan sekasin :D

Vaikka koin itsekin aikanaan intinsuorittamisen tärkeäksi, niin en toki toivonut HIFK:n-miehenä esim. Otakar Janeckya huutamaan kurkkusuorana naaman eteen tai Keijo Säilynojaa samaan poteroon,..

Ps: Hyvä meno Deko!

 

[Puolustaja]

Tekstiä

Kyllä se edelleen suklaakakkonen on, itse kotiuduin tiedustelumiehenä joulukuussa ja kolmospeksissä siis palvelin. Valapäivänä komppanian päällikkö uhkasi, että jos pyörtyy niin siirretään samantien kakkospeksiin ;) Nurmiporan hommat ei varmasti ole mukavimpia, mutta ei ollut myöskään tiedustelijan..

 

[Deko]

Ei taida leireistä saada Vekaralla enää kuntsareita, Santiksessa ilmeisesti kylläkin.

En omaa asennettani poikkeuksellisen rautaisena pidä, mutta kun yksikössä/joukkueessa/ryhmässä on yleisesti tekemisen meininki kohdallaan (näin oli ykkösessä ja vaikuttaisi olevan myös kakkosessa), niin on helppo vain kulkea mukana. Se onkin ehkä intissä parasta ainakin näin miehistöön kuuluvana, joukon jatkona meneminen riittää. Lopusta huolehtivat muut.

 

[Benn]

E-kautta on takana nyt viikko uudessa yksikössä (2. PsJk). Heikoista valintapisteistä huolimatta pääsin juuri sinne mihin halusin eli jääkäriksi. Asemaralli ja muu metsässä ryynääminen ei ole niitä kuuluisia hyviä hommia, pikemminkin päinvastoin, mutta saapahan intistä vähän enemmän irti.

1. Psjk:ssa aloitin kanssa ja E-kausi kakkosessa, vaunulinjalla. (Kakkonen on ykkönen). Keitäs siellä on vielä skappareina? Kotiuduin siis 07.

 

[bftw]

Kyllä hajoaa taas pää tähän paskalaitokseen. Viime viikon leirille lähdin sairaana ja sieltä ekana päivänä piti lähteä pois keuhkoputkentulehduksen takia. Tästä johtuen tulevana perjantaina täytyy jäädä rästimään. Lomille päästyäni kävin lääkärissä ja siellä huomautettiin sydämen sivuäänistä. Sain antibiootit ja olo oli paranemaan päin. Seuraavana päivänä alkoi kuitenkin rintaa särkeä ja piti lähteä ottamaan tulehdusarvot, keuhkokuvat ja sydänfilmi. Niissä ei näkynyt mitään vakavampaa, vaan antoivat paperit mitkä pitää näyttää varuskuntasairaalassa. Tänään olisi uudelle leirille lähtö, mutta en saanut lupaa lähteä, ennenkuin uusi sydänfilmi on otettu. Lätkäisivät 3 päivää vp. Tästä johtuen tulee tietenkin uusi rästipäivä, joka asettuu 30.4 Vapuksi, joten se vietetään sitten santahaminassa. Eniten tässä vituttaa se ettei täällä osata ottaa tosissaan sairauksia, vaan lätkästään buranaa ja sanotaan, että pese kädet.

 

[Sako]

Eniten tässä vituttaa se ettei täällä osata ottaa tosissaan sairauksia, vaan lätkästään buranaa ja sanotaan, että pese kädet.

Ei tuossa ole mitään oleellista eroa julkiseen sairaudenhoitoon.

 

[Nick Neim]

Meillä ainakin rästipäivinä pääsi samana päivänä lomille, toki riippuu siitä kuinka paljon on ohjelmaa ja rästittävää. 16.00 päästiin sen ainoan kerran kun itse olin rästimässä.

Toivoa ei välttämättä ole menetetty vapun suhteen.

 

[bftw]

Meillä ainakin rästipäivinä pääsi samana päivänä lomille, toki riippuu siitä kuinka paljon on ohjelmaa ja rästittävää. 16.00 päästiin sen ainoan kerran kun itse olin rästimässä.

Toivoa ei välttämättä ole menetetty vapun suhteen.

Korjaukseksi vielä siis muut pääsee 30.4 lomille, joten rästipäivänä toimii 1.5. Täytyy käydä kysymässä kapteenilta tarvitseeko tosiaan molemmat leirit rästiä tämmösen sairastapauksen vuoksi.

 

[Deko]

sähän oot aivan sekasin :D

Näin se on nähtävä. Eilen päättyneessä koulutushaarakokeessa (hälytys ke klo 4.30, 32 tunnin aikana reilu 30 km marssimista kaiken tarpeellisen sisältävä reppu selässä välillä varsin haastavissa maasto-olosuhteissa, vesistönylitys, nukkuminen makuupussissa taivasalla ja herääminen räntäsateen valkaisemaan maahan) vitutti eniten, ettei siitä selviäminen tehnyt edes erityisen tiukkaa edes pingispallon kokoisen rakon kanssa, vaikka skapparit kovasti mainostivat, että nyt päästäisiin koettelemaan omia äärirajoja. Etukäteen ajattelin, että esim. FB-kavereille voisi KHK:n jälkeen hyvällä omallatunnolla hehkuttaa kuinka kiväärimerkki ansaittiin hiellä ja tuskalla, mutta eihän sitä yksinkertaisesti kehtaa, kun paikatkaan eivät ole kipeänä, jos noita rakkoja ja hiertymiä ei lasketa. Tämä siitä huolimatta, että KHK:lle lähdettiin melkein suoraan leiriltä, jossa kalorit menivät jo tukevasti miinukselle ja unta kertyi kolmen yön aikana n. 10 h. Siellä sentään kerran heikotti oikein kunnolla, kun ennen klo 14 syötyä lounasta oli maastoaamupalan voimalla marssittu täydessä taisteluvarustuksessa kymmenisen kilometriä ja roudattu majoittumisalueella tavaraa telttapaikalta autolle muutaman kerran. Myös öisen kiertovartion lähes täydellinen pimeys (näkyvyys liioittelematta ehkä 20 cm) oli varsin mieleenpainuva kokemus. Ei kauheasti uskaltanut kunnon lenkkiä tehdä, vaikka käytössä toki pimeänäkölaite olikin. Alikersanttiani lainaten, "kaikki hommat intissä on hyviä mutta nää on niitä parhaita"

Tänään lomabussissa harmitti, että kiireessä palvelusmaiharit jäivät lankkaamatta ja lomakengätkin olisivat voineet olla kiiltävämmät. Kukaan ei siis huomauttanut asiasta, asia jäi vain hetkeksi kaivelemaan.

 

[JeiJeieL]

En ole tänne näköjään pitkään aikaan kirjoittanut omista tapahtumistani. Eli alkuvuodesta kysyin lääkäriltä, onko minun mahdollista saada allergioiden takia C-paperit, kun olen joutunut joka päivä syömään allergialääkkeitä intistä lähtemisen jälkeen. Hän otti asiasta selvää, ja onnekseni kirjoitti suosituksen C-papereihin. Suositus lähti inttiin, ja vajaa kuukausi sitten se kuuluisa nolla napsahti. Näin ollen allekirjoittaneen ei tarvitse enää inttiin takaisin lähteä!

 

[Deko]

Puolentoista viikon metsäputki takana (välissä tosin yksi yö kasarmilla) ja nyt ennen vajaan kuukauden päästä alkavaa loppusotaa tasan yksi maastoaamu ja 11 lomapäivää. Kyllä maistuu! Jälkimmäisellä leirillä oli parina viimeisenä päivänä jaksaminen koetuksella, kun satoi jatkuvasti ja suunnilleen kaikki vaatteet olivat märkiä eikä tilanteen korjaaminen oikein ollut mahdollista, mutta onneksi ei sentään ollut kovin kylmä.

 

[Iso-Olli]

Puolentoista viikon metsäputki takana (välissä tosin yksi yö kasarmilla) ja nyt ennen vajaan kuukauden päästä alkavaa loppusotaa tasan yksi maastoaamu ja 11 lomapäivää. Kyllä maistuu! Jälkimmäisellä leirillä oli parina viimeisenä päivänä jaksaminen koetuksella, kun satoi jatkuvasti ja suunnilleen kaikki vaatteet olivat märkiä eikä tilanteen korjaaminen oikein ollut mahdollista, mutta onneksi ei sentään ollut kovin kylmä.

Itsellä ei ole ihan noin hyvä tuuri. Viime viikko metsässä nyt päivä lomilla,. Ensi viikko metsässä ja sitten 2 päivää lomilla. Tämän jälkeen 26 päivää PUTKEEN! metsässä. Onneksi tuon triplakinkun aikana on kahdet pääsykokeet niin ei pääse täysin hajoamaan.

 

[KuumaaKamaa]

Isosti tsemppiä sinne armeijan harmaisiin täältä reservistä! Mitä enemmän sitä ottaa päähän siellä metsän siimeksessä, niin sitä paremmalta se reservin ensinmäinen aamu tuntuu! Muistan kun avauduin tänne, että kuinka pahalta se metsässä oleminen tuntuikaan, nyt voi muistella noita hetkiä jo vähän lämpimämmin, mutta se asia pitää paikkansa, että edelleen moni tavallinen arjen askare tuntuu todella helpolta ongelmalta, kun pitää mielessä sen kuinka pohjalla sitä on tuossa puolisen vuotta sitten käynyt.

Jos jotain hyvää hakee teidän palvelusaikaan, niin teillä näiden pitkien leirien aikaan sentään siellä metsässä näkee jotain. Mikään ei mielestäni ollut silloin inhottavampaa kuin se, että klo 17-09 oli niin pimeää, että et eteesi nähnyt.

26 aamua metsässä putkeen kuulostaa aika kovalta koettelemukselta, tsemppiä!

Kyllä se TJ 0 vielä teillekkin koittaa.

Missä varuskunnassa ja missä yksikössä jatkoajan väki palvelee?

EDIT. Noh ainakin Dekon palveluspaikka löytyy tuolta edelliseltä sivulta! Olet oikea särmien särmä! Hieno asenne tosiaan!

 

[Zapp]

Jos jotain hyvää hakee teidän palvelusaikaan, niin teillä näiden pitkien leirien aikaan sentään siellä metsässä näkee jotain. Mikään ei mielestäni ollut silloin inhottavampaa kuin se, että klo 17-09 oli niin pimeää, että et eteesi nähnyt.

Nyt on kyllä pakko kompata. Intin masentavimpia hetkiä olivat ehdottomasti talviset metsäaamut kun tiesi ettei seuraavaan melkein 20 tuntiin lämpimään päästä ja meni mitään eteensä näkemättä kasaamaan pakkia johonkin lumihankeen ja arvaili sitten safkaa saatuaan että mitähän ruokaa sitä oikein syö. Valoa ei viitsinyt oikein käyttää kun skapparien haukansilmät valvoivat alati että valokuri pysyy hyvällä tasolla.

Itsellä ei ole ihan noin hyvä tuuri. Viime viikko metsässä nyt päivä lomilla,. Ensi viikko metsässä ja sitten 2 päivää lomilla. Tämän jälkeen 26 päivää PUTKEEN! metsässä. Onneksi tuon triplakinkun aikana on kahdet pääsykokeet niin ei pääse täysin hajoamaan.

Tuo 26 aamun metsäputki kuulostaa kyllä ihan käsittämättömän sadistiselta, Porin Prikaati ilmeisesti kyseessä? Pari kaveria on myöskin puhellut jotain jostain neljän viikon metsäputkesta, samassa paikassa taidat siis sinäkin olla. Isosti tsemppiä, kyllä nekin metsäaamut aikanaan loppuu.

 

[Theofilus]

Missä varuskunnassa ja missä yksikössä jatkoajan väki palvelee?

Maasotakoulussa, Rakuunaeskadroonassa Lappeenrannassa.

Metsäaamuja takana kaksi kappaletta, viimeksi olen ollut viikonloppuna kiinni helmikuun alussa. 127 takana ja 128 edessä, aamujuna kääntyy huomenna.

Hyviä hommia.

 

[TosiFani]

...Tuo 26 aamun metsäputki kuulostaa kyllä ihan käsittämättömän sadistiselta, Porin Prikaati ilmeisesti kyseessä? Pari kaveria on myöskin puhellut jotain jostain neljän viikon metsäputkesta, samassa paikassa taidat siis sinäkin olla. Isosti tsemppiä, kyllä nekin metsäaamut aikanaan loppuu.

Tykistön kesäleirillä olimme aikanaan tuollaisen pätkän maastossa, ensin viikko Niinisalossa ja sen jälkeen kolme viikkoa Rovajärvellä. Välillä päästiin kyllä saunaan ja huoltoon leirikeskukseen.

 

[Iso-Olli]

Tosiaan PorPr Säkylä on palveluspaikka. Pyydän nöyrästi anteeksi että vastauksessa kesti, mutta tuolla metsikössä ei niin hyvät kentät ole että voisi jatkoaikaan kirjoittaa.

 

[Hönde]

TJ2 vaatimattomasti eli vähiin käy ennen kuin loppuu. Ei sitä silloin talvella pimeässä, kylmässä ja lumisessa metsässä osannut ajatella että tämäkin loppuu joskus, mutta joo tässä tilanteessa sitä ollaan. Kotia kun pääsee niin pitää laittaa vähän pidempää stooria.

 

[KuumaaKamaa]

Hassua, että seuraava saapumiserä kotiutuu nyt jo. Kyllä se aika rientää.

En muutakaan ketjua keksinyt, mutta MTV3 aikanaan esitetty Kasarmi sarja kiinnostaisi kovasti. Onko kellään mitään tietoa, että mistä kyseisen sarjan voisi tätä nykyä katsoa? Mukava varmasti muistella sitä omaa varusmieaikaa tuon ohjelman perusteella. Youtubesta löytyvä Pelastakaa sotamies Hytönen on myös katsomisen arvoinen ja antaa mielestäni oikean kuvan varusmiespalveluksesta.

 

[Iso-Olli]

Nolla napsahti. Tänään ryypätään rankasti. 2/15 ei kotiudu koskaan.

 

[julkka]

Huomenna sitten tosiaan mennään. Ei ehkä mikään ihannetilanne lähteä alle puolivuotisen tyttären luota Kainuun metsiin, mutta noh.. Viikonloppuja odotellessa.

Niin ja huhut siitä, etteikö 2/15 kotiutuisi koskaan eivät sisäpiiritietojeni mukaan pidä paikkaansa, vaikka varmasti joskus siltä tuleekin tuntumaan.

 

[Jaws]

Tsemppiä kaikille huomenna palveluksensa alkaville. Oma inttini alkoi vuosi sitten, 7. heinäkuuta. Olihan se tuskallista painella ympäri metsää helteessä kohtalaisen hiostavassa vaatetuksessa. Kyllä ne aamut joskus loppuvat, vaikkei sitä ihan heti siellä uskoisi. Mietelmiäni voi lukea aiemmista ketjuun kirjoittamistani viesteistä, mikäli haluaa pientä briiffiä. Toki voi tässäkin kysyä, jos jotain on mielen päällä. Niinisaloon jos menette, niin pistäkää ihmeessä viestiä tulemaan.

Tsemppiä kaikille tasapuolisesti!

 

[Wilderness]

Tsemppiä kaikille huomenna palveluksensa alkaville. Oma inttini alkoi vuosi sitten, 7. heinäkuuta. Olihan se tuskallista painella ympäri metsää helteessä kohtalaisen hiostavassa vaatetuksessa. Kyllä ne aamut joskus loppuvat, vaikkei sitä ihan heti siellä uskoisi. Mietelmiäni voi lukea aiemmista ketjuun kirjoittamistani viesteistä, mikäli haluaa pientä briiffiä. Toki voi tässäkin kysyä, jos jotain on mielen päällä. Niinisaloon jos menette, niin pistäkää ihmeessä viestiä tulemaan.

Tsemppiä kaikille tasapuolisesti!

Itsellä kans tulee vuosi siitä, kun astuin armeijan harmaisiin. (Onko siitä oikeasti jo vuosi?) Täältä myös tsemppiä tuleville morteille. Ensimmäiset pari viikkoa menee ihmetellessä, mutta yllättävän nopeasti siihen rytmiin tottuu. Se on alkuun varsinkin yllättävää, kuinka koko elämä alkaa pyörimään intin ympärillä. Viikko menee kassulla/leirillä ja viikonloput gineksessä tai jos lomilla, niin inttikokemuksista puhumiseen.

Mutta välillä ihan mukavaa aikaa. Sen huomasin, että tupa vaikuttaa kokemukseen melkein kaikista eniten. Se voi muuttaa intin joko positiiviseksi tai negatiiviseksi kokemukseksi. Ja jos jollain jotain kysyttävää Sodankylästä, niin rohkeasti vaan kysäisemään.

 

[Lert]

Huomenna sitten tosiaan mennään. Ei ehkä mikään ihannetilanne lähteä alle puolivuotisen tyttären luota Kainuun metsiin, mutta noh.. Viikonloppuja odotellessa.

Niin ja huhut siitä, etteikö 2/15 kotiutuisi koskaan eivät sisäpiiritietojeni mukaan pidä paikkaansa, vaikka varmasti joskus siltä tuleekin tuntumaan.

Paljon tsemppiä sulle! Ja kerrohan kuulumisia ja toivotaan ettet joudu tykistöön :).
Perheellisenä on tietysti aivan eri asia lähteä inttiin kuin vapaana poikamiehenä, jolla ei ole mitään velvoitteita toisten ihmisten huolenpidosta siviilissä. Toki lapsi toivon mukaan koetaan myös iloisena ja onnellisena asiana, eikä pelkästään taakkana, myös varusmiespalveluksen aikana.
Omalla johtajakaudella minun ryhmässäni oli minua monta vuotta vanhempi pienen pojan isä. Kyseinen heppu oli hurjan painava ja huonokuntoinen mutta päästään täyttä rautaa. Se miten uskollisesti hän noudatti jokaista käskyäni, oli niin ihailtavaa, että pidin häntä koko ryhmän parhaimpana miehenä. Niin nöyrästi ilman kitinää hän suoritti velvollisuutensa.
Ehkä hänen kuuliaisuutensa saattoi johtua osin siitä, että heti hänen tultuaan minun ryhmääni, otin tarkoituksellisesti hänet parikseni yöllä kiertovartioon ja keskustelimme hänen haastavasta elämäntilanteesta. Totesimme yhteisesti, että helpoimmalla pääsee kun tekee vain parhaansa. Mitään muuta ei vaadita. Ja jos tulee epäonnistumisia tai kotona asiat eivät ole hyvin, niin aina voi tulla juttelemaan.

 

[Iker]

Ei helvetti, 15 vuotta sitten tuli astuttua Vekaranjärvellä palvelukseen, eli juhlavuoden kunniaksi toivotan hyvää inttiaikaa kaikille uusille alokkaille.

Huomenna ja varsinkin maanantaina olette kaikki ihan hukassa, mutta kyllä se siitä lähtee ja jälkeenpäin suurimmalla osalla on luultavasti mielessä enimmäkseen hyviä muistoja. Huonotkin hetket ovat tavallaan jälkeenpäin kelailtuna hyviä, vaikka sillä hetkellä vituttaakin ja rankasti. Ottakaa asiat oikealla tavalla vastaan, eli hoitakaa hommat mutta turha olla paskat housussa kuitenkaan jonkun alijohtajan mahdollisesti korottaessa ääntään. Ei ne ketään syö ja kiire ja päätön hosuminen vaan kuuluu toimenkuvaan.

Varmaan on paljon muuttunut 15 vuodessa, mutta paljon on varmaan samaakin. Ihan kiva olisi periaatteessa lähteä loman kunniaksi pariksi avauspäiväksi mukaan seuraamaan tätä tuoreinta saapumiserää alkuihmettelyineen, ja muutenkin näkemään pitkästä aikaa inttihommia nyt vuonna 2015.