Tätä samaa mietin kun kävin nuorten kisoja katsomassa Nordiksella. Ulkonäkö oli jonkin verran muuttunut sitten viime näkemän (olisikohan tuossa ollut yhdeksän vuotta väliä), mutta sama haju siellä edelleen on. Jos nyt menneitä aletaan muistella, haluaisin nostaa esiin vielä yhden kadonneen myyntiartikkelin: metrilakut.
Lisäksi mieleen muistuu oranssi zamboni (molempien pikkusisarusteni päällimmäinen muisto ensimmäisestä jääkiekko-ottelusta oli itse pelin sijaan "jääntekokone"), kulmien eri aikaa käyneet kellot (jostain puuttui kokonaan viisarit, kolme muuta olivat kaikki aina eri ajassa, harvemmin yksikään oikeassa), sekä tietysti Se Maali; Selänteen jatkoaikamaali vuoden -92 neljännessä finaalissa. Ai niin, olikos tämä IFK-puolella...