Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus?

[Styge]

Vastaan ranskalaisilla viivoilla:
-yksi iso liikkuvuutta rajoittava tekijä on omistusasumista suosiva järjestelmä (yhdistettyinä korkeisiin asuntojen hintoihin)
-tasa-arvo on toinen liikkuvuutta rajoittava tekijä. On helmpompaa muuttaa vain toisen työn perässä jolla elää molemmat osapuolet kuin etsiä aina työt molemmille osapuolille
-Asumiskeskuksia vastaan taistelu (mallia Kepu) on resurssien hukkaamista ja omaan jalkaan ampumista. On hulluutta tyrehdyttää talouskasvua verottamalla ja antamalla rahat johonkin kannattamattomaan toimintaan tukina

Tähän nyt voisin kuitenkin lisätä pk-seudulta:
-tähän, kun laittaa vielä pk-seudun asumisen hinnan, niin vaikea sitä omaa kotitaloa on varmaan siellä syrjäkylällä laittaa pakettiin ja lähteä kaupunkiin tylnhakuun. Pitäisi molemmilla olla vähintäänkin suht ok palkalla oleva työ valmiina. Minkään 10e/h perässä ei kannata paljoa pääkaupunkiseudulle lähteä

 

[Sonny Burnett]

-Asumiskeskuksia vastaan taistelu (mallia Kepu) on resurssien hukkaamista ja omaan jalkaan ampumista. On hulluutta tyrehdyttää talouskasvua verottamalla ja antamalla rahat johonkin kannattamattomaan toimintaan tukina

Ei tähän yhtä vastausta ole mutta on minä pidän hulluutena sitä että asumisTUKEA maksetaan miljardeja ja taas miljardeja pk-seudulle. Pohjaton kaivo joka ei täyty koskaan. Tietyntyyppinen yritystuki se on jotta pienituloiset pystyvät käymään Stadissa töissä.

Onkohan jossain tilastoa kuinka asumistuet jakautuvat maantieteellisesti.

 

[varjo]

Vastaan ranskalaisilla viivoilla:
-yksi iso liikkuvuutta rajoittava tekijä on omistusasumista suosiva järjestelmä (yhdistettyinä korkeisiin asuntojen hintoihin)
-tasa-arvo on toinen liikkuvuutta rajoittava tekijä. On helmpompaa muuttaa vain toisen työn perässä jolla elää molemmat osapuolet kuin etsiä aina työt molemmille osapuolille
-Asumiskeskuksia vastaan taistelu (mallia Kepu) on resurssien hukkaamista ja omaan jalkaan ampumista. On hulluutta tyrehdyttää talouskasvua verottamalla ja antamalla rahat johonkin kannattamattomaan toimintaan tukina

Vastapalloon:
- Kyllä mutta yhtälailla jenkeissäkin omistetaan (nyt siis pakko olla sen verran juntti että en osaa yhtään sanoa miten muualla maailmassa liikutaan, jenkeissä se on de facto, mutta omat anekdootalliset kokemukset Euroopasta ja esim. Ausseista ovat sellaisia että etenkin isoissa kaupungeissa ollaan aika sisäänpäinkääntyneitä noin maantieteen suhteen), ero on ehkä siinä miten helposti omistusasuntoa halutaan vaihtaa ja miten hankalaksi se koetaan mutta toisaalta toki myös sitten taas juuri se että pl. pk-seutu, asuntomarkkina on jähmeä joten myöskään asuntojen vaihtuvuus on heikkoa -> ihan sama muna&kana koska ilman toista ei synny toista. Tietenkin juuri varainsiirtoveroilla yms. vaihtamisesta tehdään kallista ja vähemmän houkuttelevaa.
- Niinpä, tuo on oikeasti merkittävä "ongelma" ja ehkä suurin yksittäinen syy miksei tällainen pk-seudun ylemmän keskiluokan pariskunta kovinkaan helposti muuta minnekään muualle kun vaikka yksi tehtaanjohtajan pesti Tohmajärveltä löytyisikin, niin puolisolle on tarjolla lähinnä ryyppäämistä (tai lahjavirka kunnalta, jotka nekin lienevät kadonneet sitten 80-luvun). Mitä siis tehdä tämän asian ratkaisemiseksi koska samalla lailla kyse on muna&kana-ongelmasta ja reaalisesti Suomessa on ehkä 4 keskusta (Turku, Tampere, Oulu ja PK) jossa korkeakoulutettu pariskunta voisi realistisesti olettaa työllistyvänsä kohtalaisella vaivalla yksityiselle sektorille ja Turkukin on ehkä hiinä ja hiinä.
- Kyllä, mutta kyse olikin siitä että loppukädessä niin kauan kuin ihmisiä syntyy muuallakin kuin asutuskeskuksissa, on vain veteen piirretty raja mikä sitten on asutuskeskus ja missä menee se kipuraja jota kannattaa ylläpitää ja mitä ei (ja sitten kun vielä soppaan ottaa elämisen kulut, ollaankin jo paljon haastavammassa tilanteessa koska esim. pk-seudunkin kohdalla suomalaisella palkkatasolla ja verotuksella optimi on ehkä ylitetty alemman keskiluokan osalta). Mutta noin asenteellisesti, Kepu kuitenkin teoriassa yrittää mahdollistaa mobiliteettia juuri siten että ajaa hajautusta ja alueellistamista siinä missä ääripäässä taas halutaan keskittää kaikki jonka lopputulos on mahdollisesti vieläkin heikompi liikkuvuus ja pahimmillaan sitten vielä keskusten epätasapainon takia segregaatio voimistuu.

Yhä, näkisin kuitenkin että niin kauan kuin kaikki alueellistaminen epäonnistuu, on turhan yksioikoista vain syytellä maalaisia siitä etteivät muuta työn perässä.

 

[Tuamas]

Pitää erottaa toisistaan kaksi asiaa, Kepun ajama ”pieninkin syrjäkylä omana kuntanaan” -malli sekä se oikeasti kannattava malli, jossa panostetaan maakuntien ykkös- ja kakkoskaupunkeihin ja varmistetaan niiden elinvoimaisuus.

Jo nyt muuttoliike Suomessa kohdistuu eniten pikkukylistä maakuntien isompiin keskuksiin ja pienemmissä määrin pikkukylistä ja näistä keskuksista PK-seudulle sekä isoimpiin kaupunkeihin.

 

[Stonewall]

Vastaan ranskalaisilla viivoilla:
-yksi iso liikkuvuutta rajoittava tekijä on omistusasumista suosiva järjestelmä (yhdistettyinä korkeisiin asuntojen hintoihin)
-tasa-arvo on toinen liikkuvuutta rajoittava tekijä. On helmpompaa muuttaa vain toisen työn perässä jolla elää molemmat osapuolet kuin etsiä aina työt molemmille osapuolille

Varmaankin voi olla joitakin tapauksia, että ihminen voisi saada töitä muualta, mutta ei ole innokas muuttamaan tai hankkimaan kakkosasuntoa perhetilanteen takia. Pitäisin tätä kuitenkin ongelmana, johon aktiivimalli ei auta millään tavalla. Todellisuudessa ihmiset ovat useasti halukkaita kokeilemaan jonkun aikaa miten vaikkapa etäsuhde onnistuu ja hankkimaan kakkosasunnon työn takia. Suurempi ongelma on, että suurin osa ei saa töitä toiselta paikkakunnalta juuri mitenkään. Eli jotain koulutustavastaamatonta työtä voisi toki saada helpommin pääkaupunkiseudulta tai isommista keskuksista. Mutta harvalla on mahdollista muuttaa työttömänä keskukseen mahdollisen työn perässä. Parisuhteessa olevalla vielä vaikeampaa muuttaa ennen kuin on saanut töitä, ja jos on lapsia niin ihan mahdoton skenario. Eli siis töitä on vaikeahkoa saada oman työssäkäyntialueen ulkopuolelta, ja työttömänä on vaikeaa muuttaa mahdollisen joskus tulevaisuudessa ehkä saatavan työn perässä. Aktiivimalli ei auta tilannetta mitenkään.

Mahdollisia ratkaisuja on vähän. Parasta olis, jos työtä olisi helpommin saatavana jokapuolella maata. Lähitulevaisuudessa eniten työpaikkoja avautuu pk-seudun lisäksi varsinais-Suomeen teollisuuden piiriin ja Lappiin matkailualalle, mutta muun Suomen osaltahan tilanne ei näytä kovin hyvältä. Yleisellä tasolla työpaikkoja ei ole tarpeeksi ja ihmisten liikkuminen on vaikeaa. Erityisen vaikeaa on muuttaa työttömänä ennen kuin saa töitä.

-Asumiskeskuksia vastaan taistelu (mallia Kepu) on resurssien hukkaamista ja omaan jalkaan ampumista. On hulluutta tyrehdyttää talouskasvua verottamalla ja antamalla rahat johonkin kannattamattomaan toimintaan tukina

Tätä pitää entisenä kepun äänestäjänä ihmetellä. Miten tiukassa voivat mielikuvat ollakaan? Keskustahan on nimenomaan kannattanut sentralisaatiota ainakin tämän vuosituhannen ajan puhuen juuri maakuntakeskusten kehittämisestä melko tarkkaan samoilla sanoilla kuin kokoomus. Lähinnä hiustenhalkomista puolueiden välillä miten näitä makuntakekuksia rahoitetaan. Lisäksi ovat pääministeripuolueena (Jäätteenmäki, Vanhanen ja Sipilä) pitäneet erityistä huolta pääkaupunkiseudun kasvun kiihdyttämisestä siirtämällä valtion resursseja maakunnista pääkaupunkisedulle. Pitää olla melkoinen impivaaralainen maalainen tai kuplassa asuva "stadilainen", jos vielä aidosti uskoo kepun vastustavan kaupungistumista.

 

[dana77]

Ei tähän yhtä vastausta ole mutta on minä pidän hulluutena sitä että asumisTUKEA maksetaan miljardeja ja taas miljardeja pk-seudulle. Pohjaton kaivo joka ei täyty koskaan. Tietyntyyppinen yritystuki se on jotta pienituloiset pystyvät käymään Stadissa töissä.

Hulluuttahan tuo tietenkin on ja pitäisi lopettaa ensi tilassa. Tässä perverssiä on että vaikka systeemi maksetaan työssäkäyvien selkänahasta verotuksen muodossa, niin AY on siinä isona hyötyjänä ja siten demareiden aikana siitä ei eroon päästä. Se on sitä yleishyödyllisyyttä.

 

[Tarinankertoja]

niin...

EK julkaisi joulunalla selvityksen, jonka perusteella se väitti, että vuoden 2014 kritiikkiä herättänyt yhteisöveronalennus oli onnistunut.

EK antoi lausunnoillaan ymmärtää, että Suomen verotulot lisääntyivät yhteisöveroalennuksen myötä, vaikka hallitus arvioi 4,5 prosentin yhteisöverokannan alennuksen laskennalliseksi hinnaksi 870 miljoonaa euroa. EK:n logiikka perustuu ajatukseen siitä, että yhteisöveronalennuksen synnyttämien yritysjärjestelyiden seurauksena Suomi sai huomattavasti lisää yhteisöverotuloja.

EK:n selvitys paljastui kahdeksi powerpoint-diaksi.

**
Vaikuttaa siltä, että EK:ssa ei ole lainkaan ymmärretty, mitä PRH:lta saatu tilasto on sisältänyt. Siitä huolimatta tilastoa on hyödynnetty veronalennusten lobbauksessa. Toinen vaihtoehto on, että EK on kaikin keinoin halunnut perustella yhteisöveroalennusten hyötyjä välittämättä siitä, että selvityksellä ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Niin tai näin, molemmat vaihtoehdot asettavat EK:n kyseenalaiseen valoon.

**

Koko juttu veropolitiikkablogissa

EK:n yhteisöveroselvitys johti harhaan – Veropolitiikka-blogi

 

[BlackWolf]

Juttelin Helsingissä asuvan kirvesmiestuttuni kanssa, joka sanoi, että pääkaupunkiseudulla rakennetaan erittäin paljon. Rakennustyömailla ei kuitenkaan suomen kieltä enää paljon kuule, kun suomalaisia ei nuo raskaat työt kiinnosta. Tutun mukaan tilanne on sama kuin 60-luvulla Ruotsissa, jonne suomalaiset menivät tekemään raskaita töitä.

Eipä retalejengiä kiinnosta bussien kuljettaminenkaan, kun suuri osa pääkaupunkiseudun bussikuskeista on ulkomaalaisia.

Niin rakennustyömailla edelleen kusetetaan, perustetaan pieniä firmoja otetaan alle taulukkopalkkojen työntekijöitä, jätetään evrot maksamatta, pillit pussiin ja uusi firma pystyyn. Näitä kikkoja löytyy vaikka ja kuinka. Suomalainen rakennusmies ei enää raksalle pääse, kun virolainen tekee sen saman halvemmalla, vaikka palkan pitäisi olla Suomessa tehdyssä työssä sama. Kumma juttu.

Mitä tulee bussikuskeihin niin sielläkin on ollut aivan normaalia että suomalainen kuski ei paikkaa saanut, kun Helsinki vähän kotoutti mamuja sillä että ostivat vain maahanmuuttajille omia bussikuski koulutuksia ja sieltä suoraan HSL:lle töihin. Näille kursseille ei ollut kantiksilla mitään asiaa ja TE toimisto ei kotimaiselle työttömälle mitään ilmasia kursseja edes tarjonnut. Onhan se sitten myöhemmin helppoa huudella että ei kelpaa työt suomalaisille, kun on ensin tahallaan luotu tuollainen tilanne estämällä "positiivisella" syrjinnällä niiden sinne pääseminen.

 

[dana77]

EK julkaisi joulunalla selvityksen, jonka perusteella se väitti, että vuoden 2014 kritiikkiä herättänyt yhteisöveronalennus oli onnistunut.

EK antoi lausunnoillaan ymmärtää, että Suomen verotulot lisääntyivät yhteisöveroalennuksen myötä, vaikka hallitus arvioi 4,5 prosentin yhteisöverokannan alennuksen laskennalliseksi hinnaksi 870 miljoonaa euroa. EK:n logiikka perustuu ajatukseen siitä, että yhteisöveronalennuksen synnyttämien yritysjärjestelyiden seurauksena Suomi sai huomattavasti lisää yhteisöverotuloja.

Kerättiinkö vuonna 2016 enemmän vain vähemmän yhteisöveroja kuin ennen uudistusta? Jos 2016 on kerätty enemmän yhteisöveroja kuin ennen uudistusta niin voidaanko muutosta pitää onnistuneena tarkastelujaksolla?

 

[Anssi #5]

Jos 2016 on kerätty enemmän yhteisöveroja kuin ennen uudistusta niin voidaanko muutosta pitää onnistuneena tarkastelujaksolla?

Ei voida. Nousu johtuu siitä, että pyysin nousua lentävältä spagettihirviöltä. Nousu siis todistaa aukottomasti myös lentävän spagettihirviön olemassaolon.

 

[dana77]

Ei voida. Nousu johtuu siitä, että pyysin nousua lentävältä spagettihirviöltä. Nousu siis todistaa aukottomasti myös lentävän spagettihirviön olemassaolon.

Ei pidä paikkaansa. Kosminen teekannu söi pyynnöstäni spagettihirviön ja siten se ei selitä nousua. Ja muutenkin jos tälle linjalle lähdetään, niin muutosta nyt ei ainakaan voida epäonnistuneeksi perustella millään argumentilla, koska taloudessa on aina liikkuvia muuttujia.

 

[BlackWolf]

Onko jollakulla kokemusta verkkokurssien pitämisestä ? Mitä tuollainen kustantaa ? Jos TE-keskukset tarjoavat tämän tapaisia kursseja, niin en tiedä pitääkö itkeä vaiko nauraa. Kurssille mahtuu huimat 15 osallistujaa.

Pelkästään verkkokurssien tarjonnan lisäämisellä kaikki voittaisivat. Aika puuhastelua näyttää olevan noin muuten.



Linkki vie erään te-keskusen kurssin sivulle.

Niin näillä kursseilla sitten pakkojuoksutetaan jatkossa myös niitä työttömiä maistereita ja dippainssejä 3kk välein. Sen CV-kurssin kun käy 4 kertaa vuodessa niin johan alkaa oleen CV jo tosi trimmattu, kyllä sillä sitten työpaikka irtoaa. Ainoa vaan että kun sillä ei irtoa sellaista työpaikkaa mitä ei täytettäisi joka tapauksessa, tai luoda uutta työtä.

siirsinpäs oikeaan ketjuun.

 

[sinikettu]

Niin näillä kursseilla sitten pakkojuoksutetaan jatkossa myös niitä työttömiä maistereita ja dippainssejä 3kk välein. Sen CV-kurssin kun käy 4 kertaa vuodessa niin johan alkaa oleen CV jo tosi trimmattu, kyllä sillä sitten työpaikka irtoaa. Ainoa vaan että kun sillä ei irtoa sellaista työpaikkaa mitä ei täytettäisi joka tapauksessa, tai luoda uutta työtä.

siirsinpäs oikeaan ketjuun.

Ei kenenkään ole pakko kursseilla tai töissä käydä. Sossunkin asiakkaaksi edelleen pääsee, jos työkkärin tulot tippuvat tarpeeksi alas. Työllistyminenkin on about yhtä todennäköistä sossun kautta kuin työkkärin, jos sitä itse aktiivisesti tekee.

 

[godofthunder]

@BlackWolf joo, enemmänkin aattelin, että josko noita sais ihan hyödyllisiäkin kursseja kasaan, mistä muutkin hyötyisi. Että minkälainen kustannus moinen olisi ? Ja tuo 15 osallistujaa verkkokurssille kuulostaa vaan kovin pieneltä.

 

[BlackWolf]

@BlackWolf joo, enemmänkin aattelin, että josko noita sais ihan hyödyllisiäkin kursseja kasaan, mistä muutkin hyötyisi. Että minkälainen kustannus moinen olisi ? Ja tuo 15 osallistujaa verkkokurssille kuulostaa vaan kovin pieneltä.

No jos nyt ihan rehellisiä ollaan niin meillähän on jo olemassa ihan hyödyllisiä kursseja. Niihin voi haketua mm. yliopistoihin, ammattikouluihin, ammattikorkeakouluihin jne. Mutta kun sinnekkään ei saada mahtumaan kaikkia halukkaita. Samaan aikaan toki ulkomaalaisia on tänne varaa ottaa mielin mitoin ja haukkua lukukausimaksu ideaa.

Sitten kun tälläiset pienet ongelmat kuten koulutukseen pääseminen on ratkottu, niin voidaan miettiä miten kannattavaa on jotkut CV:n tekemis kurssit. Varsinkin kansantaloudellisesti, kun se huonomman CV:n omaavan vain korvaa paremman CV:n omaava. Se ei lisää työpaikkojen määrää, tai koulutuksen tasoa. Toki seuraavaksi joku tulee ulisemaan että ei riitä potentiaali ihmisillä yliopistoihin ja valmistuu jo muutenkin liian heikkoa materiaalia sieltä, mutta sen pitäisikin olla sitten siellä opetuksen asia karsia ne kyvyttömät.

 

[godofthunder]

No jos nyt ihan rehellisiä ollaan niin meillähän on jo olemassa ihan hyödyllisiä kursseja. Niihin voi haketua mm. yliopistoihin, ammattikouluihin, ammattikorkeakouluihin jne. Mutta kun sinnekkään ei saada mahtumaan kaikkia halukkaita. Samaan aikaan toki ulkomaalaisia on tänne varaa ottaa mielin mitoin ja haukkua lukukausimaksu ideaa.

Kyllähän maailma on täynnä hyödyllisiä kursseja, mutta eipä nuo auta tässä aktiivimallissa, koska eivät ole tietyn tahon rahoittamiq (mikä on sinällään jo aivan suolesta).

 

[Anssi #5]

Ja muutenkin jos tälle linjalle lähdetään, niin muutosta nyt ei ainakaan voida epäonnistuneeksi perustella millään argumentilla, koska taloudessa on aina liikkuvia muuttujia.

Ehkäpä tyytyisimme siihen, että kausaation todistamiseen vaaditaan muutakin kuin pelkkä korrelaatio. Se on tietysti usein hankalaa, mutta minkäs teet.

Jos uudistuksen jälkeen olisi kerätty vähemmän yhteisöveroa, niin olisiko se sinun mielestäsi osoittanut uudistuksen epäonnistuneen? Vaikka tarkastelujaksolla olisi ollut myös taloudellinen laskukausi? Toisin sanoen, tulkitsetko tilanteita aina samalla logiikalla, vai kelpuutatko paskankin logiikan, kunhan se vain sopii ajatusmaailmaasi?

 

[Byvajet]

No jos nyt ihan rehellisiä ollaan niin meillähän on jo olemassa ihan hyödyllisiä kursseja. Niihin voi haketua mm. yliopistoihin, ammattikouluihin, ammattikorkeakouluihin jne. Mutta kun sinnekkään ei saada mahtumaan kaikkia halukkaita.

Jos tätä laajemmalti katsoo, niin ongelma on kilpailuyhteiskunta, johon on rakenteellisesti luotu pärjäämättömien luokka. Jotta tästä luokasta päästäisiin eroon, täytyisi työntekijöiden palkkaamisen perustua myös muuhun kuin työntekijän potentiaaliin (positiivinen syrjintä).

Oikeisto on kuitenkin vahvasti positiivista syrjintää vastaan. Samaan aikaan se tahtoo pitää kilpailuasetelmasta kiinni.

Mitä pitemmälle teknologia etenee, sitä harvempi pärjää kilpailussa. Oikeistolla ei ole tähän ongelmaan mitään ratkaisua, vaan se ajaa väistämättä umpikujaan, koska ei myönnä, että tulevaisuuden yhteiskunta ei voi perustua kilpailuun.

 

[Vuokralainen]

Olin työttämänä ollessani tuollaisella kaksipäiväisellä CV-kurssilla. Ei siellä mitään CV:tä ehditty päivittämään. kun se kaksi päivää meni siihen, kun siellä opetettiin muutamaa ihmistä käyttämään tietokonetta ja liittämään liitetiedostoa sähköpostiin.
Rehellisyyden nimissä on sanottava, että on niitä oikeastikin hyödyllisiä kursseja työnhakijoille. Itsehän lähdin opiskelemaan vielä näin viisikymppisenä uutta ammattia itselleni. Tosin tämä homma on vaarassa kaatua sairasteluihini.

 

[dana77]

Ehkäpä tyytyisimme siihen, että kausaation todistamiseen vaaditaan muutakin kuin pelkkä korrelaatio. Se on tietysti usein hankalaa, mutta minkäs teet.

Jos uudistuksen jälkeen olisi kerätty vähemmän yhteisöveroa, niin olisiko se sinun mielestäsi osoittanut uudistuksen epäonnistuneen? Vaikka tarkastelujaksolla olisi ollut myös taloudellinen laskukausi? Toisin sanoen, tulkitsetko tilanteita aina samalla logiikalla, vai kelpuutatko paskankin logiikan, kunhan se vain sopii ajatusmaailmaasi?

Jos uudistuksen jälkeen verotulot olisivat laskeneet ja mitään järkeviä selityksiä ei olisi (tai korvaavia verotuloja esim kasvaneiden ansiotulojen, alvin tms muodossa ei olisi), niin kyllähän tuo ihan validi johtopäätös olisi, että uudistus olisi epäonnistunut ollut.

BKT:n huomioiminen ja sitä kautta talouskasvu/lasku on tässä ehdottomasti huomioitavia muuttujia, Sen takia onkin erityisen mielenkiintoista, että BKT ei ole kasvanut näiden vuosien välillä (päinvastoin) niin että se selittäisi yhteisöveron kasvun "itsestään"

 

[Anssi #5]

BKT:n huomioiminen ja sitä kautta talouskasvu/lasku on tässä ehdottomasti huomioitavia muuttujia, Sen takia onkin erityisen mielenkiintoista, että BKT ei ole kasvanut näiden vuosien välillä (päinvastoin) niin että se selittäisi yhteisöveron kasvun "itsestään"

Enpä ole jaksanut aiheeseen perehtyä niin paljon, että rohkenisin esittää syyn nousulle. Kunhan huomautin, että kovin kummoisia perusteluja ei ole sinun väitteesi todisteeksi esitetty. Yleisen elämänkokemuksen pohjalta sanoisin, että aika usein todisteet lyödään pöytään, jos niitä on. Ehkä sellaiset on esitettykin, mutta en ole vain nähnyt.

 

[dana77]

Enpä ole jaksanut aiheeseen perehtyä niin paljon, että rohkenisin esittää syyn nousulle. Kunhan huomautin, että kovin kummoisia perusteluja ei ole sinun väitteesi todisteeksi esitetty. Yleisen elämänkokemuksen pohjalta sanoisin, että aika usein todisteet lyödään pöytään, jos niitä on. Ehkä sellaiset on esitettykin, mutta en ole vain nähnyt.

En minä väitä, että tässä olisi kausaliteettiä kummempia todisteita asian puolesta esitetty. Totean vain että näissä makrotaloudellisessa keskusteluissa kausaliteetti (josta jotkut voisivat käyttää leikkisää nimitystä "empiiriset todisteet") ovat perinteisesti olleet hyväksyttäviä todisteita ainakin siihen asti kun toisenlaista näyttöä asiasta saadaan. Onnistuneita kokeiluita yleensä jatketaan.

Itse kääntäisinkin tässä pöydän toisinpäin. Minulle se että tässä nimenomaisessa tapauksessa empiria ei jostain syystä poikkeuksellisesti riitä näytöksi, vaan vaaditaan muunlaisiakin todisteita ja ehdotetaan kumoavaksi selitykseksi spagettihirviötä kertoo että tulokset ovat ideologian vastaisia ja sen takia todisteilta vaadittavat standarit ovat toiset. Kaksoisstandardit lienevät nimitys tällaiselle.

 

[Anssi #5]

Itse kääntäisinkin tässä pöydän toisinpäin. Minulle se että tässä nimenomaisessa tapauksessa empiria ei jostain syystä poikkeuksellisesti riitä näytöksi, vaan vaaditaan muunlaisiakin todisteita ja ehdotetaan kumoavaksi selitykseksi spagettihirviötä kertoo että tulokset ovat ideologian vastaisia ja sen takia todisteilta vaadittavat standarit ovat toiset. Kaksoisstandardit lienevät nimitys tällaiselle.

Sitä mukaa kun todisteet toiseen suuntaan kasvavat, niin vaatimukset todisteille toiseen suuntaan luonnollisesti kasvavat myös. "Extraordinary claims require extraordinary evidence". Nyt ei tietenkään olla lähellekään tuota tilannetta, eli tässä vaiheessa asiasta on lähinnä heitetty kevyitä heittoja molempiin suuntiin. (Tai muuta en itse ainakaan ole nähnyt)

Todistustaakan perustelematon siirto omaa mielipidettä vastustavien puolelle ja kaksoistandardeista höpiseminen samaan aikaan on vähän mälsää henkilöltä, joka noin yleisesti ottaen vaikuttaisi kykenevältä analyyttiseen ja loogiseen ajatteluun. Harrasta sitä mielummin jonkun sellaisen kanssa, joka on vielä kiinnostunut pippelimiekkailusta. Yritä myös olla liikaa rakastumatta omiin mielipiteisiisi. Joskus sitä on kuitenkin väärässä, vaikka sitä sattuisikin keskivertoa harvemmin.

 

[tosiasia]

Yhteisöveroa laskettiin jo vuoden 2014 alusta 24,5% -> 20%. Yhteisöjen tuloveroa kertyi verohallinon mukaan vuonna 2013 4,8 mrd. Muutoksen jälkeisenä vuonna 2014 veroa kertyi "vain" 4,0 mrd. Vuonna 2015 kertymä oli 4,6 mrd ja vuonna 2016 kertymä oli lähes 4,9 mrd. Vuosi 2017 ei ole vielä valmistunut, mutta oletettavasti lähestytään 6 mrd rajaa. Vuonna 2017 toukokuussa on myös maksettu poikkeuksellisen paljon ennakon täydennys maksuja 0,7 mrd. Olisiko muutama yksittäinen firma menestynyt poikkeuksellisen hyvin vai mistäköhän tämä kertoo?

 

[BlackWolf]

Jos tätä laajemmalti katsoo, niin ongelma on kilpailuyhteiskunta, johon on rakenteellisesti luotu pärjäämättömien luokka. Jotta tästä luokasta päästäisiin eroon, täytyisi työntekijöiden palkkaamisen perustua myös muuhun kuin työntekijän potentiaaliin (positiivinen syrjintä).

Oikeisto on kuitenkin vahvasti positiivista syrjintää vastaan. Samaan aikaan se tahtoo pitää kilpailuasetelmasta kiinni.

Mitä pitemmälle teknologia etenee, sitä harvempi pärjää kilpailussa. Oikeistolla ei ole tähän ongelmaan mitään ratkaisua, vaan se ajaa väistämättä umpikujaan, koska ei myönnä, että tulevaisuuden yhteiskunta ei voi perustua kilpailuun.

Kyllä olet osin oikeassa. Se ei silti tarkoita etteikö tässä maassa edelleen tuhlata myös sitä potentiaalia ihan vain väärästä paikasta säästämällä. Me tykkäämme kyllä aina esim. kehua meidän koulutusjärjestelmää, mutta tosiasiassa esim. Kanadassa on keskimäärin paremmin koulutettu väestö kuin meillä. Pieni maa antaa tässä aivan liikaa eteen. Samaan aikaan meillä sitten puuhastellaan jonkin helvetin aktiivimallien kanssa ja CV kurssien, kun oikeasti pitäisi saada se kansa, varsinkin ne työttömät opiskelemaan. Mutta sitä ei tapahdu niin kauan kuin täällä joka vuosi jää oppilaita ulos oppilaitoksista, vain koska sinne ei enempää mahdu sisään. Tässä on suunnatonta järjen köyhyyttä että aletaan keksimään tälläisiä temppuja, kun oikeasti pitäisi lisätä aloituspaikkojen määrää, kouluttaa enemmän pelkästään kandidaatin tutkinnon tason suorittaneita ja kiristää sitten maisteri ja tohtorivaiheessa sitä ruuvvia niin että siellä karsittaisiin sitten se parempi aines sinne ylempään tutkintoon. Samaan aikaan pitäisi toki myös valtion ja kuntien höllätä omia vaatimuksiaan niin että alempi korkeakoulututkinto riittäisi suurimpaan osaan työpaikoista.