Ilmoitukset

Nimimerkki Fremont provosoi porilaiskannattajia viime lauantaina Liigan otteluseurannassa. Siitä sai palkinnoksi viikon pelikiellon.

Nimimerkki Hedonist huilaa viikon provoilustaan Kärpät-Lukko otteluketjussa.

Nimimerkki Lemieaux huilaa viikon sääntöjen 6§:n perusteella. Rikkomus löytyy HIFK:n kausiketjusta.

Nimimerkki Tuen Vety miettii viikon mitä tarkoittaa hyvän maun käsite. Tuotos löytyy Liigan erotuomarien-ketjusta.

Nimimerkki Erkka Lapanen huilaa kuukauden provoisoinnissa, joka kohdistuu taas kerran Jokerit-kannattajiin. Viesti löytyy vapaan keskustelun Väkivallanteot-ketjusta.

EU:n ja euron tulevaisuus?

Viestiketju osiossa 'Vapaa keskustelu' , aloittajana kovalev, 21.11.2010 klo 18.24.

  1. kovalev Jäsen


    Nyt kun Irlantikin on lähtemässä virallisesti vippien tielle, lienisikö paikallaan keskustella EU:n ja euron tulevaisuudesta omassa ketjussa? Itselläni ei äly ja sivistys riitä syväanalyysiin kriisiin johtaneista syistä ja mahdollisiin tulevaisuuden isoihin siirtoihin, mutta luen mielelläni itseäni viisaampien kirjoituksia. Toivon siis arvon tovereiden aktiivisuutta.
    Tilanne on siis mikä on. Olen antanut itseni ymmärtää, että Portugali on jo lähes varma nakki seuraavana tuettavien joukossa, vaikka siitä ei luonnollisesti meteliä pidetäkään. Ja kuitenkin samaan aikaan EU:hun halutaan puoliväkisin liittää maita kuten Turkki ja Islanti jo valmiin konkurssinsa kanssa.

    Näkyykö utuisessa horisontissa jo Neuvostoliiton kohtalo?
    Ottakaa kantaa.
     
  2. Red Wursti Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HPK, AIK, TPS(sympatiat)
    Pakko sanoa että kyllä EU kaatuu juurikin omaan sähläykseen, miettikää mitä suomeltakin on kielletty näinä vuosina, rahat on vähissä ja silti pitää syynätä lisää rahaa EU:lle kun sitten taas Italia ja Saksa ei maksa penniäkään mutta kyllä he rahaa saavat.

    Minulle EU:sta ei ole ollut eikä tule olemaan mitään hyötyä joka tapauksessa matkustan Saksaan niin jossain vaiheessa passi on näytettävä tai muuta paperia joten sekin on aivan sama.
    Myöskin työn perässä siirtyminen on kuulemma helpompaa? kyllä se varmaan 90 luvullakin onnistui samalla tavalla kuin nytkin?

    Ja kyllähän näitä EU maita alkaa kaatumaan omiin ja EU:n sähläyksiin ja sitten otetaan lisää näitä eestejä ja sloveniant tasoisia maita niin härrekyyd.

    Myöskin hinnat nousivat helvetisti ja palkat kylläkin pysyivät osalla porukasta samana.
    Markka aikana maksettiin vuokraa noin 2500-3500 markkaa ja nyt maksetaan 900€ lievästi sanottuna hieman noussut vuokra siellä sun täällä.

    Helpommalla päästäis kun markka takaisin ja EU:sta pois ja äkkiä tai ainakin rahaliitosta.
     
  3. jussi_j Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit
    Lainaus:
    Meinasin lainata koko viestin, mutta tartutaan nyt vaikka tuohon. Itse kun menin saksaan viimeksi en joutunut näyttämään passia muun syyn takia kun että käytössä on nykyään sähköinen matkalippu. Saksassa minulta ei kukaan kysynyt mitään.

    Muutenkin olisi kiva kuulla vähän faktaa vuokrien ja hintojen noususta vs. palkkojen noususta, vai vedätkö ihan mutulla?

    Sama lyhyesti, viestisi oli ihan paskapuhetta.
     
  4. vilpertti Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    San Jose Chokes
    Eiköhän Euro jatka ihan mallillaan ja EU tarkista toimintaperiaatteitaan. On nimittäin mahdottoman hienoa kun matkustaessa ei tarvitse hankkia jotain haisevaa paikallista diskovaluuttaa a'la Sveitsi.
     
  5. Fordél Jäsen

    EU:n ongelma on siinä, että jos jokin asia jäsenmaassa kusee, on EU syyllinen (vaikka sillä ei olisi asian kanssa mitään tekemistä). Jos taas joku asia toimii, ei EU:ta kiitetä. Ihmiset eivät oikein käsitä missä asioissa EU:lla on toimivaltaa ja missä taas ei, jolloin tulee näitä syytöksiä EU:ta kohtaan vuokran kasvuista jne. Itse olen ainakin positiivisesti yllättynyt kuinka hyvin euro on lähtenyt toimimaan ja kuinka kuitenkin kivuttomasti se on saatu ajettua sisään. En siis usko, että näistä ongelmista huolimatta tässä tapahtuu mitään dramaattista. Ongelmat kyllä selvitetään ja luodaan uudet pelisäännöt, joiden jälkeen EU ja euroalue on entistä vahvempi ja tiiviimpi.
     
  6. varjo Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
    Lainaus:
    Puhumattakaan inflaatiosta, mikä unohtuu monelta, tosin tietenkin sehän liittyy em. tulotason nousuun.

    Sikäli kyllä Irlannin tapauksessa hieman harmittaa juuri se että maa on rakentanut itselleen ison tulonlähteen matalalla yritysverotuksella, mutta ei liene kestävää että EU:n apua saava valtio voi pitää veroja "veroparatiisi"-tasolla apua antaviin EU-maihin nähden. Toisaalta taas yritysverojen nosto voi ajaa ne ulkomaalaiset yritykset pois Irlannista syventäen syöksykierrettä, eli helppoa ratkaisua ei oikein ole olemassakaan. Jonkinlainen populistinen paradoksi se kuitenkin on että voidakseen säilyttää matalan verotason Irlanti tarvitsee apua, jonka johdosta taas avunantajat joutuvat nostamaan verojaan avun maksamiseksi (vaikka lainarahallahan sitä Kreikkaakin tuettiin).

    Mutta kieltämättä EU:n ja EMU:n suurin ongelma on se, että valtiot pelaavat liiaksi omaan pussiinsa, mikä on se suurin ero USA:aan nähden. Mutta kyse lienee väistämättömistä kasvukivuista, tai sitten ei, tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Tietyllä lailla EU on siinä murroksessa mitä USA kävi läpi sisällissodan myötä kun pohjoisen teollisuuden kautta etelän kilpailukyky romahti kun orjuuttakin oltiin lakkauttamassa. Tai no, siis sotahan siitä tuli kun orjuutta oltiin lakkauttamassa kaikkialla USA:ssa mikä olisi käytännössä tuhonnut etelän talouden. Lopputulemana etelä joutui muokkaamaan toimintamallejaan ja tulos oli kai ihan kelvollinen (noh, ehkä siinä oli vähän tuuriakin mukana öljyn löytymisen myötä mikä kuitenkin toi ainakin joillekin etelävaltioitten osavaltioille varsin tuntuvasti tuloja), mutta se murros oli kuitenkin käytävä läpi.

    Eli Etelä-Euroopan maitten on vain yksinkertaisesti kyettävä muuttamaan talousjärjestelmiään kilpailukykyisemmiksi jotta ne voivat selvitä globaalissa kilpailussa, ne sympaattiset pittoreskit kyläkaupat yms. "slow life-ilmiöt" ei vain yksinkertaisesti toimi kun valtion on kyettävä myös tuottamaan jotain. Suomi on oman karaistuksensa käynyt läpi NL:n romahtamisen myötä ja tuloksena sitten oli teknologiateollisuus (noin rajusti yksinkertaistaen).
     
    Viimeksi muokattu: 21.11.2010 klo 20.27
  7. anatsu Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Thrashers, Jets
    Lainaus:
    Näin ei kai kannata ajatella. Mistä meistä kukaan tietää kuinka markka olisi ollut heikko tämän viimeisimmän laskusuhdanteen aikana? Jos katsoo Ruotsin kruununkin arvon heilahduksia verrattuna euroon, niin voi päätellä että markalle olisi todennäköisesti käynyt samoin. Lisäksi hinnan nousuun vaikuttaa inflaatiot ym. talouden noususuhdanteesta ja huipun saavuttamisesta seuraavat ilmiöt. Jos ei viimeinen auennut, niin tarkoitin tuossa talouden ylikuumenemista, josta yleensä seuraa inflaatio.

    Mutta joka tapauksessa olen lamassa mielummin euron kanssa kuin markan, vaikkakin euroon kuuluminen poistaa mm. devalvoinnin mahdollisuuden. Euro tuo yhtenäisenä rahayksikkönä vakauden tunneta, vaikka tosin myös vie sitä tällaisten Irlanti ja Kreikka tapausten myötä. Lisäksi euron huonona puolena on ehkä se, että EKP menee aikalailla suurten maiden ehdoilla. Siten "reunavaltiot", kuten Irlanti, Kreikka ja Suomikin jäävät vähemmällä huomiolle. Se on kuitenkin silkka fakta, että euro painii maailman taloudessa ihan eri luokassa valuuttana kuin mitä markka painisi ja siten talouden elpyminen on todennäköisesti nopeampaa.

    Jos tässä ei ollut mitään järkeä, niin pidätän oikeuden muutoksiin.
     
  8. jussi_j Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit
    Lainaus:
    Siksipä verotus pitäisi olla sama joka paikassa EU:ssa. Näiltä nyt pinnalla olevista asioista voidaan tulevaisuudessa välttyä, mikäli verotus ja ennen kaikkea sen valvonta, on EU:n asia.
     
  9. anatsu Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Thrashers, Jets
    Lainaus:
    Kannatatko siis EU-veroa? Miten tämä EU:n verotus sitten jaettaisiin jäsenmaiden kesken? Suomelle annettaisiin verotuloja se reilut 1,5%, mikä sen osuus Euroopan taloudesta suurinpiirtein on?

    E. Tälläkin hetkellä Suomi on nettomaksaja ja tämä verotus varmaan lisäisi sen määrää.
     
  10. bitnir Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HPK
    Lainaus:
    Ihan vain sivuhuomautuksena kysyn, että onko nyt joku oikeasti sitä mieltä, että Irlanti hakee 100-120 miljardin pikavippiä siksi, että yritysveroaste on 12,5% (tuotto 3-4 miljardia € vuodessa) eikä esim. suomen 26%?
     
  11. dana77 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    vaikea selittää
    Lainaus:
    Minun pitää kysyä, että mitä Suomelta on kielletty näinä vuosina?

    Lainaus:
    Mitä Suomi maksaa, mutta Saksa ei maksa? Saksa on ollut EU:n suurin nettomaksaja vissiin koko liiton historian.

    Lainaus:
    Sinun ostovoimasiko ei ole noussut erittäin vahvan talouskasvun myötä? Entä maksatko vielä asuntolainastasi 13% korkoa?
     
  12. dana77 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    vaikea selittää
    Lainaus:
    Tämä on kyllä mielenkiintoinen juttu ja juuri näin. Toisaalta olisi ihan oikein että Irlanti pakotettaisiin tuen saamisen ehtona nostamaan yritysveroprosenttinsa sieltä 11-12%:sta sinne reiluun pariinkymmeneen mikä on OECD-maiden keskiarvo. Tämä olisi täysin samalla tavalla perusteltavissa kuin Kreikankin talouden tervyhdyttämiskuuri. Toisaalta best case-scenariossa (siis heidän itsensä kannalta) Irlanti saa pitää kaikki houkuttelemansa firmat, mutta saa lypsettyä niiltä vielä kovat verotulotkin, sillä minne ne yritykset enää muuttaisivat pakoon kun Irlanti on viimeinen veroparatiisi EU:ssa. Muualla joutuisi maksamaan saman kuitenkin plus ei se muuttaminenkaan ilmaista ja vaivatonta ole.

    Toivoisin että tämä kriisi toimisi EU:ssa muutenkin alkuunpanevana voimana, että vero yms. lainsäädäntöjä yhdenmukaistettaisiin niin että valtiot, yritykset ja kansalaiset lähtisivät entistä enemmän samalta lähtöviivalta.

    edit: bitnirille voisi sanoa, että kumpikin vastausvaihtoehto on perusteltu. En lukuja ole tarkastanut, mutta jos tuotto 12%:lla on 3-4 MRD niin 26%:lla se on noin 7-9MRD. Tuskin alijäämä paljon tuota erotusta isompi on eli jos kuvitellaan että yritykset maassa pysyvät, niin kyllä se voisi kassavirran kääntää oikeaan suuntaan ja se kuitenkin isossa kuvassa se tärkein asia on. Toisaalta on tuossa ehdossa sellaista rangaistuksenkin makua.
     
    Viimeksi muokattu: 21.11.2010 klo 21.08
  13. JypFabu Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jyp
    Lainaus:
    Pohdinta on relevanttia jos ajattelee EU:n olevan liittovaltio ja sitähän se ei ole. Epäilenpä vielä suuresti ettei siitä sitä koskaan tulekaan, vaikka joissain piireissä tämänsuuntaista kehitystä ilolla tervehdittäisiinkin.

    Viimeisessä kappaleessa tuntuu kohtuu hurjalta ajatus, että joku EU höpinä riittäisi oikeuttamaan vaatimuksen vuosisatojen kulttuurin muuttamiseksi, vielä muualta tulevana vaateena, kun omasta kansasta. NL:n romahdus ei muuttanut suomalaisia elämäntapoja, ainoastaan talouden rakenteita. Luulenpa, että slow-life väki eteläisessä euroopassa näyttää moiselle vaateelle keskisormea ja jatkaa tyylillään niinkuin tähänkin asti.

    Jos taas lähtökohtaisesti ajattelee EU:ta valtioiden liittona, lähestymistapa ja oikaisukeinot pitäisi löytää toisella logiikalla, minä en tiedä millä, mutta lopputuloksen pitäisi vahvistaa, ei rapauttaa EU:ta entisestään helpommin historiaan jääväksi.
     
  14. vlad Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vladimir Konstantinov.
    Lainaus:
    Niin kauan kuin minä muistan (en siis kovinkaan kauan) Saksa on ollut, kuten mainitsit, EU:n suurin nettomaksaja ja kuten pilkallisesti sanotaan, Saksa on maksanut Ranskan maataloustuet sun muut menot. Voidaan siis kuvitella, että mitä tapahtuisi jos (kun) Saksassa laitettaisi rahahanat kiinni, tai ehkäpä minä en halua kuvitella, koska se merkitsisi väistämättä nykymuotoisen EU:n loppua. Seuraus voisi olla sitten tiivis yhteisö taloutensa hyvin hoitaneiden maiden välillä, ja tämän ulkopuolelle - sivusta seuraajiksi - jäisivät nämä "slow life" valtiot, varjoa lainatakseni, sekä muutama muu taloutensa kuralle saanut valtio.

    vlad.
     
  15. Viljuri Jäsen

    1) Valuuttaunioni (rahaliitto) on poliittinen projekti. Maastrichtin sopimuksen syntyvaiheiden aikaan käytiin pitkä vääntö monista asioista, auttavasti lukutaitoinen alakoulun oppimäärän hallitseva ihminen voi halutessaan tutustua sopimustekstin ilmaisun "ever closer union" syntyhistoriaan.

    2) Maailmantaloutta vakauttaisivat joka tapauksessa Maailmanpankki ja IMF. Näin merkittävien ongelmien tullessa vastaan "apupaketteja" kyhättäisiin kokoon kaikissa tapauksissa. Todennäköisin skenaario Irlannin ja Etelä-Euroopan ongelmien ratkaisemisessa ilman valuuttaunionia olisi Suomen kannalta nykyistä kielteisempi. Osallistuisimme joka tapauksessa tilanteen stabilisoimiseen monenkeskisesti (IMF) ja myös kahdenvälisesti, mutta ilman unionia kiusaus avun vastaanottajapäässä jättää laskut maksamatta ja turvautua kiitokseksi vielä devalvaatioon olisi nykyistäkin suurempi.

    Meitä tuossa jälkimmäisessä skenaariossa vedetään linssiin kolmesti, nyt me voimme sentään sulkea yhteismarkkinat huijareilta siinä tapauksessa, että Kreikka ja Irlanti ym. avusta kiitollisena innostuvat oikein mahtikusetukseen. (Perustamissopimuksien artiklat ja ordre public -periaate mahdollistavat vakavien häiriöiden tilanteessa suojautumisen yhteismarkkinoita ja muita vapauksia väärinkäyttäviä toimijoita vastaan.)

    3) Yhdysvallat ja Kiina vääntävät poliittisella areenalla valuuttojensa ulkoisesta arvostuksesta, pitäen kumpikin finanssi- ja rahapolitiikan avulla valuuttojensa arvoa keinotekoisesti kilpailukykyisenä. Osa kommentoijista käyttää tästä raflaavaa termiä "valuuttasota". Meidän vientiteollisuutemme olisi todella ongelmissa yliarvostetun euron kanssa, sikäli mikäli laiskat ja epärehelliset serkkumme tiedotusvälineissä, pankeissa ja toreilla eivät olisi omiaan pelkällä olemassaolollaan luomaan epäilyjä myös euroa ja sen tulevaisuutta kohtaan.

    4) Monessa valuuttaunionin jäsenmaassa ja erityisesti myös Britanniassa euroa syytetään ongelmista, joihin sillä ei ole ollut merkittävää roolia. Muissa reuna-alueen maissa eletään vasta nyt Suomen 1990-luvun alun tilannetta, pitkän kasvukauden päätteeksi "kuplatalouden" sopeutumiskivut ovat osoittautumassa varsin vaikeiksi hoitaa. Kuten Suomen tapauksessa tuolloin, monet toisistaan riippumattomat negatiiviset tekijät vaikuttavat yhdessä ongelmia syventävästi.

    5) Suurin tekijä reuna-alueen jäsenvaltioiden ongelmissa on jäsenvaltioiden sisäisten instituutioiden heikkous. Moraalikato (moral hazard) on jyllännyt sekä julkisella sektorilla, rahoitusmarkkinoilla että tavallisten ihmisten parissa. Mitä siat edellä, sitä porsaat perässä.

    6) Pitkällä aikavälillä valuuttaunioni ei ole taloudellisessa katsannossa "terve", jos jäsenvaltioiden noudattamaa talouspolitiikkaa ei koordinoida unionitasolla.

    Mutta mitään eurooppalaisia veroja emme todellakaan tarvitse, niissä ei olisi minkään valtakunnan järkeä ja ne olisivat myös perustamissopimuksen vastaisia (toissijaisuusperiaate ja Lissabonin sopimuksen mukanaan tuomat uudistukset). Unionin toimivallan piirissä annetuissa direktiiveissä sovelletaan usein "Min-max"-lähestymistapaa, asetetaan siis katto ja lattia hieman NHL:n CBA:n tapaan. Tämä lienee paras lähestymistapa toteuttaa talouden koordinointia (ottaa kymmeniä tai satoja vuosia ennen kuin yhteismarkkinat oikeasti muuttuvat suunnilleen "samasyklisiksi" yhteismarkkinoiksi), varsinainen toteuttamien joka tapauksessa jäsenvaltioiden tasolla ja kompetenssin piirissä.

    Jos taloustieteilijöiltä asioita kysyttäisiin, monia asioita pitäisi tehdä aivan eri tavalla kuin mitä unionissa ja valuutta-alueella on tehty. Ei ole mitenkään sanottua, että yhteinen poliittinen projekti kestäisi mitä tahansa, liittyivät nykyiset ja tulevat ongelmat sitten valuuttaunionin olosuhteissa esiintyviin erityisiin sopeutumisvaikeuksiin tai eivät.

    6) Mitä kuitenkin tulee julkisen talouden alijäämiin ja velkaantumiseen, euroalueen ongelmat eivät ole yhtä syvät kuin Yhdysvalloissa, Britanniassa tai Japanissa. Euroopan suurin ongelma liittyy väestön ikääntymiseen, yrittäjä- ja veronmaksajavihamielisiin asenteisiin sekä taloutta että innovaatioita lamauttavaan korporatismiin ja sääntely-ympäristöön.

    Velanhoidosta voitaisiinkin mahdollisesti selvitä uusien kontrollimekanismien kautta, jos se olisi ainoa ongelma. En kuitenkaan olisi kovin luottavainen siihen, että eurooppalaiset kykenisivät selviämään itseltään. Aivan liian monessa maassa on merkkejä esimerkiksi autokratian ja totalitarismin kannatuksen viriämisestä.
     
  16. anatsu Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Thrashers, Jets
    Lainaus:
    Niin kyllähän Saksa maksaa EU:lle. Mutta kyllähän Suomi on kansantuloon nähden suurin nettomaksaja EU:ssa. En tiedä hakiko Red Wursti tätä tuolla "Suomi maksaa, Saksa ei"-kommentilla. Suomihan on maksanut mm. Saksankin jäsenmaksua EU:lle, jos en nyt oikein väärin muista.
     
  17. Dee Snider Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Peace United
    Lainaus:
    Sekoitat nyt Englannin ja Saksan. Englanti ei maksa penniäkään, kiitos rautarouva Thatcherin neuvottelutaitojen. Kova akka oli kyllä, ainoastaan Kalervo Kummola olisi Margaretille pärjännyt neuvotteluissa.
     
  18. anatsu Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Thrashers, Jets
    Lainaus:
    Enkös minä tuossa maininnut, että Saksa maksaa EU:lle? :) Mutta ei se sitä faktaa poista, että Suomi on maksanut osan Saksan jäsenmaksua.

    E. Piti oikein kyyklettää:

    Esko Seppäsen blogista 2.11:

    Vanhastaanhan me olemme maksaneet jäsenmaksua Englannin puolesta, ja minullekin tuli yllätyksenä vasta tänä syksynä se, että Englannin puolesta maksettuun jäsenmaksuun on 10 vuoden ajan sisältynyt jäsenmaksua myös Saksan, Itävallan, Ruotsin ja Hollannin puolesta. Valtion tilinpäätöksessä tai valtiovarainministeriön tiedotteissa siitä ei ole ollut mitään mainintaa.

    Vuonna 2005 Suomi otti maksaakseen lisää Saksan, Itävallan, Ruotsin ja Hollannin jäsenmaksua. Sekin selvisi vasta tänä syksynä, kun näiden muiden jäsenmaksua tuli meille maksuun taannehtivasti. Sen seurauksena Suomi teki vuoden 2009 nettojäsenmaksullaan uuden kaikkien aikojen Suomen ennätyksen: seitsemän ja puoli sataa miljoonaa euroa, mistä oli mainittujen muiden maiden puolesta maksettua jäsenmaksua kolmisen sataa miljoonaa.


    E.2: Muistaakseni oma yhteiskuntatiedon opettajani selitti näistä asioista EU-kurssilla. Kova nainen hänkin, kun tiennyt näemmä paremmin kuin meppi itse asioista...
     
    Viimeksi muokattu: 21.11.2010 klo 22.48
  19. varjo Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
    Lainaus:
    Ainakaan itse en tarkoittanut sitä, vaan lähinnä sitä että Irlanti on valinnut tuon verotusvaihtoehdon tietoisesti, mutta siitä huolimatta maan talous ei ole vakaa, joten tästä kokeilusta ei sinänsä tulisi voida selvitä "ilmaiseksi" niitten maitten avulla, jotka ovat taas tavallaan kärsineet verokilpailussa.

    Eli kiva kokeilu, mutta ei toiminut (riippumatta siitä onko yritysvero syy talousongelmiin, mutta ei se ainakaan niitä estänyt, kyllä valtion on kyettävä jotain myytäkin myymään kuin matalaa verotusta), Irlanti kuitenkin periaatteessa on kerännyt sen hyödyn ko. veroasteesta juuri ulkomaalaisten yritysten konttorien/Hell Deskien yms. muodossa, joten ei sitten haittojakaan voi vain ulkoistaa ilman minkäänlaisia seuraamuksia.

    Kenties osa yrityksistä jättää Irlannin veronkorotuksen seurauksena (en nyt missään nimessä tarkoita että korotus on tehtävä välittömästi, mutta esim. vuosittaisina prosenttiyksikön nostoina lainanmaksuajan aikana) joten verokertymä tuskin nyt on danan mainitsema tuplamäärä.
     
  20. varjo Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
    Lainaus:
    Ongelma on vain siinä että ilman kulttuurimuutoksia ko. valtiot eivät pysty vastaamaan niihin taloudellisiin sitoumuksiin johon he ovat suostuneet ja toisaalta keränneet sitten edut. Ei minua mitenkään haittaa jos kreikkalaiset tahtovat jatkaa ouzon keittelyä ja toistensa partojen kerimistä omassa porukassaan, mutta tällöin he eivät saa olla niitten maitten rasitteena jotka pyrkivät toimimaan globaaleilla markkinoilla.
    Ja jos talouskulttuuri ja henkinen kulttuuri ovat tiukasti lomittuneina, niin muutosprosessissa myös henkinen kulttuuri väistämättä joutuu muuttumaan.
     
  21. Dee Snider Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Peace United
    Noinhan se menee, kuten Esko toteaa. EU on epätasa-arvoinen kolhoosi, koska osa kuuluu Euroon ja osa ei. Alhaiset korot ovat ainoa asia, mikä tuota paskaa pystyssä pitää. Ja kuinka kauan euro pysyy vahvana ja korot alhaalla, kun näitä kerjäläisvaltioita alkaa tupsahdella yksi toisensa jälkeen?

    Ei se Saksankaan kirstu pohjaton ole. Ja mitä nyt olen jutellut, niin kyllä saksalaista perusnihilisti-Jurgeniä alkaa myös pikkuhiljaa vituttamaan tämä muiden maiden velkojen kuittailu.

    Kokkareiden sokea usko EU-paratiisiin alkaa vetää jo vertoja Jaakko Laakson ja muiden stallareiden Neuvostoliitto-huumalle.
     
  22. Viljuri Jäsen

    Lainaus:
    Jos osaat lukea, niin oikeata tietoa maksuosuuksista saa tuosta:
    Budget of the European Union. Katso kohta "state by state analysis".

    Yhdistyneen kuningaskunnan maksuhelpotuksen osalta:UK Rebate.

    Suomelle vientivetoisena taloutena on merkittävä positiivinen hyöty siitä, että yhteismarkkinoiden toimintaa säännellään niinkin detaljeihin sitoutuen kuin sitä säännellään.
     
  23. Viljuri Jäsen

    Lainaus:
    Epäilen kyllä vahvasti sitä, että sinulla on minkäänlaista Guten Tag -tasoa pidemmälle menevää näkemystä siitä, että mitä Euroopassa ajatellaan. Siellä suhtaudutaan Suomea positiivisemmin näihin asioihin, tutkimustiedon valossakin.

    Ja on loppujen lopuksi aivan sama, että mitä populistihörhöjä missäkin maassa on ihmisiä villitsemässä: Saksa haluaa pitää vientinsä kunnossa ja pankkiensa taseet vihreällä. Taloudellinen rationaliteetti ohjaa Saksan suhtautumista tässä asiassa. Poliittisen rauhanprojektin ohella.
     
  24. anatsu Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Thrashers, Jets
    Lainaus:
    Tämä Seppäsen kolumni olikin hyvää luettavaa. http://yle.fi/radio1/asia/ajankohtainen_ykkonen/eu_kallein_suomalaisille_26569.html

    Mobiililla lähetetty viesti, joten en saannut URL:ää.

    Mutta tuossa kolumnissa Seppänen selventää miksi Suomi on suurin nettomaksaja. Silti olen henk.koht. yhä sitä mieltä, että olen mielummin lamassa euron kuin markan kanssa.

    Saanko muuten kysyä, että millä perusteella pidät Viljuri itseäsi niin suurena EU-tietäjänä? Ei siinä mitään, hyviä argumentteja kaikesta huolimatta
     
  25. Dee Snider Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Peace United
    Lainaus:
    Soppii soppii, aina eppäillä soppii, sano Kaarna-vainaakin. Enhän minä nyt väittänytkään mitään muuta mielestäni. Sen verran vaan on saksmanneista kokemusta, että ei ne natsihäpeän varjot ikuisesti kestä. Mutta kyllä nämä sadat miljardit eurot, mitä PIGS-maihin pumpataan, jossain vaiheessa alkaa keikuttamaan EU-paattia.