Ilmoitukset

Nimimerkki Fremont provosoi porilaiskannattajia viime lauantaina Liigan otteluseurannassa. Siitä sai palkinnoksi viikon pelikiellon.

Nimimerkki Hedonist huilaa viikon provoilustaan Kärpät-Lukko otteluketjussa.

Nimimerkki Lemieaux huilaa viikon sääntöjen 6§:n perusteella. Rikkomus löytyy HIFK:n kausiketjusta.

Nimimerkki Tuen Vety miettii viikon mitä tarkoittaa hyvän maun käsite. Tuotos löytyy Liigan erotuomarien-ketjusta.

Nimimerkki Erkka Lapanen huilaa kuukauden provoisoinnissa, joka kohdistuu taas kerran Jokerit-kannattajiin. Viesti löytyy vapaan keskustelun Väkivallanteot-ketjusta.

EU:n ja euron tulevaisuus?

Viestiketju osiossa 'Vapaa keskustelu' , aloittajana kovalev, 21.11.2010 klo 18.24.

  1. Wiljami Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
    Lainaus:
    Jotenkin tuntuu että reaalikuluilta halvemmiksi ovat muuttuneet sellaiset tuotteet ja hyödykkeet joita kuluttaja voi hankkia nykyisin myös ulkomailta ja nämä (huomattavastikin) korkeammiksi muuttuneet puolestaan sellaisia joissa kotimaisilla toimijoilla on luonnollinen monopoli. Toki sähkönsiirtoverkosta merkittävä osa on nyt kaupattu ulkomaiselle sijoitusyhtiölle ja varmaan asuntomarkkinoillakin toimii myös ulkomaisia toimijoita, mutta korkea hintataso on määräytynyt ihan siitä syystä että kuluttaja on pakotettu käytännön syistä näihin tuotteisiin (samoin kuin aiemmin oli pakotettu suljetumman kauppajärjestelmän takia niihin tuotteisiin joita nykyisin saa huomattavan paljon edullisemmin). Monopolit (luonnolliset tai muuten) ovat aina kuluttajalle paskaa, mutta se ei ole ainakaan EU:n vika.
     
  2. bebeto Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Tappara, Ylöjärven Ryhti
  3. Sako Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit
    Euroopassa pankkitoiminnan riskit on perinteisesti siirretty veronmaksajille. Ja vieläpä vastikkeetta. Siitä voi tulla A Merkelin joutsenlaulu, kun rupeaa syytämään miljardeja pankkitukeen.
     
  4. Cobol Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit Suomessa
    Täytyy perehtyä DB:n tilanteeseen tarkemmin. Mutta jos Ritakallion mainitsema tieto siitä, että DB on maailman suurin johdannaiskauppaa käyvä pankki pitää paikkansa, tilanne ei ole niin karmea kuin 46 000 miljardin vastuuluvusta vuodenvaihteessa voisi päätellä. Ja varsinkin sen suhteuttamista vaikkapa Saksan BKT:hen. Jos DB olisi johdannaiskaupan vakuuttaja taustalla, vastuut voisivat ainakin teoriassa olla mainitun summan verran. Nyt se on mahdotonta, sillä johdannaiskauppaa käyvät liikelaitokset myyvät instrumenttia, jonka arvo perustuu esimerkiksi öljyn, osakkeen, korkojen tai indeksin nousuun tai laskuun. Nousulle ja laskulle on omat instrumentit, ja näin osa vastuista kumoutuu niiden yhteisvaikutuksella.

    Silti DB:n luku on tajuttoman suuri ja riski samoin. Se näkyy pankin osakekurssissa. Sijoittajavastuun toteutuminen mahdollisessa kriisitilanteessa tulee olemaan hyvin muodollinen, jos sellaista nähdään lainkaan. DB on sitä kokoluokkaa, että sen kaatuminen heijastuisi paitsi Saksaan ja euroalueella, myös koko maailmaan ennen kaikkea johdannaisvastuiden kautta. Joskus talvella riippumattomat, ison rahan analyytikkotahat (kuten Grant's) kertoivat, että uskoa DB:n taseeseen ilmoitetussa muodossa ei enää ole.

    Tietenkään EKP:n ei pitäisi ottaa lisää kuormaa euroalueen pankeista. Ja tietenkään mikään muu menettely ei ole mahdollista, koska vastuut ja riskit ovat parhaassakin tapauksessa yli 20 000 miljardia. Mitään tällaista ei olisi pitänyt enää syntyä sen jälkeen, kun euroalueen veronmaksajat olivat pelastamassa Saksan, Ranskan, Englannin, Portugalin, Kreikan yms pankkeja. Mutta näköjään mennään aina vaan suurempiin lukuihin olkoonkin, että DB ei ole vielä riskinä realisoitunut. Se kuitenkin on varma, että DB:n omistajilla ei tällaisia varoja ole. Ja tästä seuraakin olennainen kysymys: mitä virkaa EKP:lla, jos EKP ei kykene kaikista saamistaan opeista huolimatta estämään pankkikriisien tai niiden uhkien paisumista aiempaa suuremmiksi?

    Vastauskin on tarjolla. EKP ei siihen tosissaan pyri. Ja tämä, jos mikään, on kyllä helvetin vaarallista sen lisäksi, että EKP lyö tietoisesti laimin kunnollisten pankkien stressitestien järjestämisen.
     
  5. BlackWolf Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kahta en vaihda, Oranssia enkä Jellonaa!
    Lainaus:
    Tässähän ehtii just tilailla Zinzino öljyt ja valmistautua ottamaan taas melaa kakkoseen. Veronmaksajat maksaa, on se niin kivaa.
     
  6. Aurinkotuuli Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    IFK & useat muut punapaidat & Pallopojat
  7. /dev/null Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK
    Lainaus:
    Vaurauden lisääntymisen lisäksi esim. kuluttajansuoja on parantunut kasarin neuvostojäänteistä jo lähes länsimaiselle tasolle. Kilpailu toimii paremmin jne. EU on ollut Suomelle myönteinen juttu, EU:n vastustaminen on vaan joillekin tapa pyrkiä valtaan.

    Sensaatiolehdet ne jaksaa vääntää kurkun käyryydestä.
     
    Viimeksi muokattu: 26.12.2016 klo 22.53
  8. erku Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat
    Lainaus:
    1960-luvulla reaaliansiot nousivat keskimäärin 3,5 prosenttia vuodessa, 1970-luvulla 1,8 prosenttia vuodessa, 1980-luvulla 2,3 prosenttia vuodessa, 1990-luvulla 1,3 prosenttia vuodessa ja 2000-luvulla 2,2 prosenttia vuodessa. Vaikeaa näiden numeeristen faktojen valossa on nähdä EU:hun liittymisen jotenkin merkittävän positiivisesti vaikuttaneen ihmisten reaaliansiotason kasvuvauhtiin.
     
  9. arvee Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit, North Atlantic Hawks
    Lainaus:
    Vai että näin nousivat reaaliansiot vuosikymmenien saatossa. Numeerisia faktoja voinet selittää: Miksi 60-luvulla reaaliansiot nousivat km. 3,5%, ja sitten taistolaisvasemmiston impulssin iskiessä 70-luvulla, Neuvostokaupasta huolimatta, reaaliansiot nousevat vain 1,8%? Ay-liikekö sen silloin kahmaisi? Mihin reaaliansioiden kasvu haihtui? Olisiko se jotenkin livennyt kapitalistien laariin, siihen perkeleen paperitehtaiden ylösajoon ja paperi-sellu tutkimukseen. Ja kyllä vain, sen perua ovat paperiduunareiden perillisten kesämökit, myytävät rantakaistaleet. Ja suomalainen sosiaaliturvakin.

    Jostain syystä paperiteollisuus, ja myös ay-porukka halusi ja myös mainosti EU-jäsenyyttä.
    Mikä olisi nykytilanne mikäli EUhun emme olisi lähteneet? Varmasti sikäli parempi, että sosiaaliturvan taso olisi paljon pienempi, akateemista pelle-klovni-koulutusta olisi vähemmän, ihmiset asuisivat vaatimattomammin, olisivat matkustaneet vähemmän, ajaisivat vanhemmilla autoilla ja olisivat ostaneet helvetisti vähemmän elektroniikkakrääsää. Uusi tietsikka, uusi puhelin, uusi televisio? Mitä helvettiä, millä rahalla?
    Mutta myös miksi oikeastaan niitä normikansalainen tarvitsisi, kuubalaiset, nyttemmin myös venezuelalaiset ovat pärjänneet vallan hyvin. Ei se materia, joululahjojen määrä vaan ihmisyys.
     
  10. erku Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Leijonat
    Lainaus:
    Esimerkiksi opintotuen, kotihoidon tuen tai lapsilisän reaalitaso on nyt heikompi kuin 1990-luvun alussa. Tässä mielessä en ihan ymmärrä tuota väitettäsi, että sosiaaliturvan taso olisi paljon pienempi ilman EU:ta. Akateemisen koulutuksen laajuuteen en näe EU:lla olleen mainittavaa merkitystä. Matkustamisen suhteen EU ja euro ovat varmasti aktivoittaneet suomalaisia. Kokonaan toinen asia sitten on se, onko tämä hyvä vai huono asia kansantaloudelle. Noin lähtökohtaisesti olisi kai parempi, että ihmiset käyttäisivät rahojaan kotimaan matkailuun kuin että veisivät ne Espanjaan. Mitä taas tulee autoihin, niin eikös Suomi tälläkin hetkellä ole ole yksi läntisen Euroopan vanhimman autokannan omaavia maita? Ja toisaalta arvelen EU:hun kuulumattomien Norjan ja Sveitsin omaavan modernimman autokannan kuin me täällä EU-onnelassa.
     
  11. pernaveikko Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK, Crusaders, Lechia
    Lainaus:
    Akateeminen koulutus nimenomaan laajeni, kun ulkomaisten yliopistojen todella kalliit lukukausimaksut putosivat hyvin pieneen ja joissain tapauksissa poistuivat kokonaan. Tuskin olisi äiti maksanut lukukausimaksujani, jos summat olisivat olleet samat kuin esimerkiksi norjalaisille eli noin seitsemän kertaa korkeammat. En tiedä tarkkoja lukuja, mutta kymmenet tuhannet tai vieläkin useammat lähtivät ympäri Britanniaa ja Irlantia opiskelemaan koko tutkinnon. On toki totta, että kaikki eivät palaa Suomeen, mutta useimmat kuitenkin.

    Huvittava argumentti tuo, että rahanvaihdon vaivan poistuminen jotenkin merkittävästi vaikuttaisi ihmisten matkustusintoon. Toisaalta kyllähän sitäkin porukkaa on mitkä ihan todella ajattelee "en mene, eihän siellä käy edes eurot."

    Vaan junttimaisuutta ei tietenkään maailmasta poisteta, vaikka ollaan jossain liitossa tai ei olla.
     
  12. dana77 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    vaikea selittää
    Lainaus:
    Jos kansalaisten reaaliostovoima on tarkastellulla ajanjaksolla kasvanut, niin siitä ymmärrämme että päätös ettei sosiaaliturvaa paisuteta on ollut poliittinen eikä taloudellinen. Sitä emme voi luvuista päätellä varmasti, että jos taloudelliset olosuhteet olisivat olleet heikommat, niin olisiko sosiaaliturvasta tingitty enemmän vai pidetty se nykyisellä tasolla, todennäköisesti em.
     
  13. Jack of Spades Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Hihasta vedetyt Ässät, Dallasin Tähdet & Sport
    Ekonomistit ja talousviisaat näemmä alkavat kääntelemään takkejaan post-viisaina.. Vihriäläkin esittää niin tietomiestä, vaikka saarnannut näihin päiviin ihan toisenlaisella käärmeen kielellä. Olisipa tämä heidän suuri tietämyksensä ollut heillä jo käytössä vuonna 2006 - 2008, kun talouden merkit näyttivät USA:n suunnalla punaista ja vaara oli pankkien kaatumisesta. Ekonomistit HS:n laajassa kyselyssä: Euro on epäonnistunut, haitat Suomelle hyötyjä suuremmat - Talous - Helsingin Sanomat

    Yllättävää, että erkkolainen media julkaisee tälläistä, joka lähinnä on keskittynyt ajamaan propagandassaan Kokoomuksen ja sen apupuolueiden, vihervasemmistolaisten & RKP:n asemaa, pakkoruotsia, Nato-jäsenyyttä, EU:ta ja EU:n tukipaketteja, homoavioliittoja, homoadoptioita, kansallisvaltion korvaamista monikulttuurilla, pakolaisten & turvapaikanhakijoiden asiaa etc. Jokatapauksessa pitkään aikaan asiallinen ja analyyttinen eurokriittinen artikkeli Hesarilta.

    Euron ongelmat ovat olleet jo pitkään yleisesti tiedossa, mutta niitä ei olla haluttu valtiojohdon taholta tunnustaa. Yhteisvaluutasta hyötyy tällä hetkellä eniten lähinnä Saksa, joka on saanut eurosta heikon valuutan siivittämään vientiään. Saksan vienti onkin noussut valtaviin mittasuhteisiin, Saksan vaihtotaseen ylijäämä on tällä hetkellä suurempi kun Kiinalla. Euro lukitsee kuitenkin Suomen kalliin kustannustason Saksan halvempaan kustannustasoon, josta seuraa, että Saksa kykenee päihittämään meidät viennissä mennen tullen ja vielä palatessakin. Samankaltainen tilanne on lähestulkoon kaikilla muillakin valuuttaunionin mailla, jotka ovat menettäneet vientiään Saksalle. Euro on yhteisenä valuuttana liian kallis Suomelle ja liian halpa Saksalle.

    Tämä tilanne on johtanut euromaiden valtavaan velkaantumiskierteeseen kun viennin kautta saadut tulot eivät riitä valtion menojen kattamiseen. Tämän myötä EU-valtioiden kokonaisvelka kasvaa jatkuvasti ja siitä on jo tullut niin suuri ettei ole enää mitään realistisia mahdollisuuksia maksaa sitä pois. Käytännössä tämä tarkoittaa, että euro on valuuttana romahtamassa ihan itsestään viimeistään siinä vaiheessa kun joku velkojista toteaa, että velkavuori ei enää ole millään tukitoimilla hallinnassa ja EU on tosiasiassa konkurssissa. Eli EU:lle tapahtuu käytännössä kuten Kreikalle.

    Olemme jotakuinkin 10 vuotta olleet tosiasiallisessa taantumassa eikä näköpiirissä ole juurikaan merkkejä elpymisestä, viimeisimpänä osoituksena Italiassa muhiva pankkikriisi. Tilanne on olennaisesti sama kun 90-luvun talouskriisin aikana. Se loppui vasta kun markka devalvoitiin, mittakaava on vain täysin eri luokkaa. Suomen olisi viisasta alkaa miettimään siitymistä omaan valuuttaan. Nykyinen eurolinja ei toimi.

    Esko Seppänen kirjoittaa uudessa kirjassaan Mistä Suomi vaikenee: "Kansainväliset suurpankit eivät ole helvetin enkeleitä. Ne ovat taloudellisen manalan lauttureita, kharoneja, joiden virtuaalinen mafia on vaarallisempi maailman-taloudelle kuin mikään muu rikollisjärjestö. Ne ovat saaneet kuuden vuoden aikana sakkoja yli 230 miljardin dollarin arvosta mm. valuuttakurssien manipuloinnista. Valvonta ei pysty puuttumaan pankkien ottamiin uusiin riskeihin ja johdannaiskauppoihin."

    Nykyisen pankkijärjestelmän mukaisesti tavalliset veronmaksajat joutuvat korvaamaan pankkien ”konkursseja” valtioiden suorituksina ja niistä koituneet tappiot rapauttavat yrittäjien ja palkansaajien taloutta. Lisäksi olemme nyt jo pitkälle nykyisten poliittisten päätösten seuraksena riippuvaisia yksityiselle sektorille ulkoistetusta vaihdonvälineestä, sen hallinnasta ja heidän määräilyistään, kuten osittain yksityisten energiayhtiöiden tuottamasta ja siirtämästä sähköstä. Mitä järkeä on yksityistää ylipäätään yhtään mitään yhteiskunnalle elintärkeitä toimintoja alkaen raha- ja pankkijärjestelmästä. Todella vaarallista toimintaa ajatellen esim. mahdollista kriisi- tai sodan ajan tilannetta..

    Tuleeko seuraavaksi esim. yksityisten energiayhtiöiden konkurssiuhka tai taloudellinen kriisi? Ja jälleen pelastamaan niitä verorahoilla? Sitten yksityisen terveydenhuollon konkurssiuhka, vanhustenhuollon yksityisektorin talouskriisi, yksityistetyn julkisen liikenteen talouskriisi (bussit, raitiovaunut, metrot, junat, eivät kulje), yksityistettyjen jätehuoltoyhtiöiden talouskriisi (hukumme jätteisiin)?? Hintojen kiristyksiä noilta kaikilta tahoilta on jatkuvasti tullut. Yksityistämisellä on saatu aikaan oiva keino kiristää yhteiskuntia sen elintärkeiden toimintojen häiriöillä, hintojen nostolla, tai tarvittaessa tekaistuilla ja tahallisilla ”talousongelmilla”.
     
    Viimeksi muokattu: 31.12.2016 klo 11.07
  14. Ollakseni Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Detroit Red Wings
    @Jack of Spades taitaa diggailla Kommunistista manifestia ja Pääomaa. Ainakin jos miettii sitä että yksityistä ei saisi olla oikein mikään ja kaikkien pankkien valtion hallussa.
     
  15. Tuamas Jäsen

    @Jack of Spades Jännä kuinka EU- ja Euroalueilla valtionvelka johtaa konkurssiin, kuitenkin EU-alueella velkaantumisaste/BKT on 87,8% ja Euro-alueella 94,5% (2014, 2017 ennuste 91,3%). Suomessa velan ollessa 63,6% BKT:sta.

    Lisäksi velka/BKT-suhde on yleisesti EU- ja Euroalueilla laskussa.

    Sitten otetaan muutama maailmantalouden todellinen mätämuna, eli Japani ja Yhdysvallat.

    Yhdysvalloilla valtionvelkaa 104% BKT:sta ja Japanilla vaatimattomat 240%.

    Valtionvelan osalta takaisinmaksu ei ole relevantti keskustelunaihe, ainoa relevantti seikka on valtionvelan valtiontaloudelle aiheuttama kustannus.

    Suomi kaipaisi toki myös devalvointimahdollisuutta, mutta ennen kaikkea Suomi tarvitsisi työmarkkinoiden joustavuutta, yhteiskunnan rakenteiden perkaamista sekä talouden dynaamisuuden yleistä parantamista.

    Devalvaatio mahdollistaisi tehottomien rakenteiden ja kilpailukyvyttömyyden jatkumisen.

    Tuo loppuosa tuotannontekijöiden sosialisointeineen ja valtio-omisteisuuden ylistyksineen oli kuin suoraan marxismin oppikirjasta.
     
    Viimeksi muokattu: 31.12.2016 klo 17.48
  16. heikkik Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Avalanche, LA Kings
    Lainaus:
    Mitä nämä hokemat tarkoittavat ihan käytännön tasolla? Kyselee ihan tavallinen duunari, jonka työpaikalla alkoivat yt-neuvottelut kuukausi sitten.
     
  17. Joukka Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Tappara
    Lainaus:
    Sitä, että ei tarvitsisi pitää noita yt-arpajaisia, työnantaja voisi vaan halutessaan ilmoittaa joko palkan reilusta leikkaamisesta tai potkuista. Tietysti kaikki muutkin heikennykset kuuluvat tähän samaan satsiin. Muuten ei yrittäjät pärjää ja Suomi lähde nousuun.
     
  18. Jack of Spades Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Hihasta vedetyt Ässät, Dallasin Tähdet & Sport
    Lainaus:
    Luulosi on väärä, en diggaile. En ole kirjoittanut etteikö mikään saisi olla yksityisomisteista, kirjoitin mielestäni valtiolle elintärkeiden toimintojen yksityistämisen järkevyydestä. Tarvitaan tottakai osaltaan myös yksityisessä omistuksessa olevia liikepankkeja ja teollisuutta pyörittämään taloutta, mutta niillä ei tarvitsisi olla määräävää kuristusotetta itsenäisten kansallisvaltioiden keskuspankkien tai hallitusten päätöksiin. Eräs ongelma nykyisen kaltaisessa markkinataloudessa osaltaan on, että valtioiden hallitusten kautta suur-yritykset voivat pyrkiä lobbaamalla pääsemään määräävään markkina-asemaan tai saamaan muuten etua lainsäädännön kautta vääristäen tervettä kilpailua.
     
  19. Ollakseni Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Detroit Red Wings
    Lainaus:
    Yritetäänkö tässä edes ymmärtää asiaa?
     
  20. Tuamas Jäsen

    Lainaus:
    Notuli kerrallaan, työmarkkinoiden joustavuuden osalta mm. seuraavat:
    - henkilöön perustuvan irtisanomisen helpottaminen, nykyään huonosta työntekijästä on "perusyrittäjän" vaikea päästä eroon ilman raastupaa
    - yleissitovuuden purkaminen ja paikallisen sopimisen lisääminen.
    - minimityöehdot lakiin, muilta osin sopiminen vapaaehtoiseksi.
    - sosiaaliturvan muutos siten, että aina on kannattavampaa ottaa työ vastaan kuin jäädä himaan. Perustili varmaan paras vaihtoehto.
    - eläkejärjestelmän uudistus, jonka kautta eläkemaksujen pienennys
    - ansiosidonnaisen ja kassojen epäpyhä liitto purettava tai kassat vastaamaan suuremmasta osasta kulua (nyt 5%)

    Rakenteiden perkaamisen osalta mm. seuraavat
    - toimintojen keskittäminen valtionhallinnossa parhaille, esim. ajoneuvoveron siirto Trafilta verottajalle loistava veto.
    - sote-uudistus maaliin
    - kuntauudistus

    Dynaamisuuden parantaminen
    - yhtenäiset alv-kannat
    - turhien verovähennysten purku ja alennus yhteisö- ja ansiotuloveron laskuun
    - henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuus henkilöyrittäjille
    - yritystukien raju leikkaus
    - yrityspalveluiden ulkoistus yksityiselle sektorille
    - maataloustukijärjestelmän perkaus ja karsiminen
    - ylipäätään markkinaehtoisuuden ja -vetoisuuden korostaminen
     
  21. stunt cock Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    San Jose Sharks, HPK
    Lainaus:
    Devalvaatio on tietyissä piireissä ihmelääke talouteen. Porukka ei tunnu ymmärtävän, mitä devalvaatio oikeasti on - nimittäin kansalaisilta varastamista. On täyttä harhaa, ettei eurossa ollessa voida devalvoida. Mitä tekemistä eurolla on devalvoinnin kanssa? Voisihan sen devalvaation hoitaa, vaikka ylimääräisellä 3% verolla joka maksettaisiin kauppaostosten loppulaskusta. Vähän niinkuin ALV ja siirrettäisiin näin kerätyt euro vientiteollisuudelle.

    Poliittisesti näin esitettynä devalvaatio saattaisi olla hiukan vaikea poliitikoille esittää eteenpäin. Wanhan ajan markan taloudessa devalvaatio oli vähän liian helppo keino talouden piristämiseksi - kenenkään ei tarvinnut laittaa nimeään mihinkään vaikeaan paperiin.
     
  22. Tuamas Jäsen

    Lainaus:
    Niin, tätä itsekin olen koittanut toitottaa tasaisin väliajoin, kyseessä on puhdas tulonsiirto kansalta vientiteollisuudelle.
    Hinta joka maksettaisiin sitten jokaisessa tuontituotteessa sekä tuotteessa joiden tuottamiseen on tarvittu tuontituotteita ja/tai materiaaleja.

    Esimerkkisi olisi todennäköisesti kustannuksiltaan keveämpi kansalle kuin devalvaatio ja keräisi ~3mrd€ vientiteollisuudelle, silti kukaan ei mallia hyväksyisi.
     
  23. Tuamas Jäsen

    Lainaus:
    Miksi valtion kannattaisi tuottaa mitään noista mainitsemistasi palveluista?
    Sähkönjakelu on ainoa hieman poikkeus, koska sille on luotu lainsäädännön kautta monopoli, jolloin siitä ei valtion välttämättä olisi kannattanut luopua.

    Muilta osin ei ole mitään mieltä tuottaa palveluita/hyödykkeitä jonkun huoltovarmuuden takia valtiojohtoisesti, koska yksityinen sektori tekee sen paremmin ja halvemmalla. Lisäksi kriisitilanteessa ja erityisesti sotatilanteessa kaikki on sosialisoitavissa.

    Siinä, että valtio hoitaisi näitä kriisiajan ulkopuolella ei ole mitään mieltä ja se on kommunismia puhtaimmillaan.

    Markkinat ja kilpailu hoitavat asiat pienen sääntelyn jeesaamana huomattavasti paremmin kuin julkishallinto.
     
  24. Ollakseni Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Detroit Red Wings
    Lainaus:
    Lisäisin tähän ainoastaan yhden asian. Teoriassa homma toimisi hyvin myös valtiojohtoisena. Käytäntö johon sotketaan ihmisiä mukaan toimii kuitenkin päinvastoin. Valtion laitokset luovat liikaa työpaikkoja ja täten liikaa menoja.
     
  25. Jack of Spades Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Hihasta vedetyt Ässät, Dallasin Tähdet & Sport
    Lainaus:
    Älähän höpise mies omiasi, missä mielestäsi tämä "markkinoiden pieni sääntely" on näkynyt? Ei missään. Tilanne ei olisi taloudessa ja pankeilla nykyisen kaltainen katastrofi jos tässä liberaalissa markkinataloudessa olisi jonkinlaista todellista sääntelyä, EU on mm. osaltaan rikkonut raha- ja talousliittonsa perussopimuksia ties moneenko kertaan markkinavoimien edessä.

    Toisekseen väitteeseesi, että yksityinen sektori tuottaisi halvemmalla samat yhteiskunnan palvelut on puuta heinää! Sähkönsiirrossa hinnat nousi taivaisiin, katsastuksessa sama juttu jne. Sairaanhoidossa yksityisillä hinnat ovat taivaissa ja usein heidän nettisivuillaan ei ole edes hintoja näkyvillä eri toimenpiteisiin, lasku voikin sitten olla monelle yllätys esim. jostain hampaan poistosta. Työtön kansanosa, joka on viime vuodet ollut rajusti lisääntymään päin, ei yksityisten lääkäriasemien hinnoittelulla heidän palvelujaan käytä.

    Liittyen aiemmassa viestissäsi devalvaatiota koskevaan kommentointiisi, niin kyllä se on hetkellinen tulonsiirto vientiteollisuudelle, mutta jos sillä saadaan talous nousuun ja sitä kautta työllisyys kohenemaan, niin so what? Mitä keinoja Suomella on nykyisessä tilanteessa ollut eurossa? Naurettava kiky-sopimus, jolla hallitus tappaa entisestään ostovoimaa kansalaisilta ja tulonsiirto se on tämä kikykin kaikkinensa vientiteollisuudelle yhtälailla, joten missä pointtisi tässä? Lopputulema on jokseenkin sama, keinot vaan erilaiset. Paitsi että yhteisvaluutta eurossa tälläisestä palkanalennuksista työntekijöiltä teollisuuden hyväksi ei ole hyötyä. Tietenkin tässä nykyisessä talousunionin tilanteessa otettava huomioon lisäksi myös valtavat tulonsiirrot veronmaksajien selkänahasta eurooppalaisille liikepankeille.