Kyllä hervannastakin saa omakotitaloja 250-300t €.
Kerro ny, että miten omakotitalo (tahi vastaava tarkoittamasi asuinratkaisu) sekä perhekoon auto ovat pakollisia parisuhteessa?
Suosikkijoukkueesta päätellen nyt puhutaan Mouhijärven hinnoista?
Sen vuoksi opiskelijavalintasysteemejä pitäisikin minun mielestäni muuttaa radikaalisti ja ryhtyä mittaamaan sitä, onko ihmisessä ainesta opiskelijaksi vai ei. Eli lopettaa valintakoepisteiden jakaminen yo-kirjoitusten kaltaisen täysin epärelevantin koemuodon perusteella, ja ottaa paljon laajemmin käyttöön suulliset haastattelut. Viiden minuutin haastattelukin kertoo ihmisen tasosta jo paljon enemmän kuin se, osaako hän päätellä oikeat vastaukset jossain ABCD-monivalintasulkeisissa.
Mitäs tuossa haastattelussa sitten kyseltäisiin? Niitä samoja koekysymyksiä, jotka on samalla tavalla voinut opetella? Vai jotain opiskelumotivaatioon ja ihmisyyteen liittyvää, eli parhaat näyttelijät sisään?
Olen kuullut, että ammattikorkean pääsykokeissa kysytään "miksi haluat tänne kouluun?". Minun mielestäni siinä on aika tärkeä kysymys. Ja erittäin olennaista on se, että kun ihan mikä tahansa kysymys esitetään naamasta naamaan, päästään arvioimaan ihmistä paperinpalan sijasta.
Mitäs tähän kannattaa vastata, että pääsee sisään? Kaikkien rehellinen vastaus kuitenkin on, että haluaa saada jonkinlaisen pätevyyden. Ja miten näitä sitten arvioidaan? "Toi änkytti, ei me tota oteta. Toi punastu ja taisi vähän hiki nousta otsalle, ei kestä pää, ei oteta. Toi mietti vastausta yli kaksi sekuntia, ei saa mitään valmiiksi, ei kelpaa. Ton vastaus oli liian pitkä, ei osaa jäsennellä ajatuksia, en tykkää. Tolla oli rumat vaatteet, annetaan puoli pistettä vähemmän kuin tolle, pitää vaan keksiä joku hyvältä näyttävä syy..."
Valintaraati haistaisi köyhyyden, pääsisi sekin paarialuokan edustaja arvonsa mukaisiin töihin. Luultavasti pitäisi vielä pyllistää että voisivat tarkistaa kultaisten lusikoiden määrän ja laadun peräaukosta.
"Joo, teillä on tosi mahtava koulu ja mä oon kuullut tästä pelkkää hyvää kaikilta mun tohtoristason sukulaisilta. Mä haen tänne, koska on tosi kivaa opiskella ja täällä voi tosiaan opiskella ja mä oon siinä tosi innokas. Ja sitten teen kaikki jutut valmiiksi ajoissa ja täällä ne voi tehdä ja onkos sitä parempaa paikkaa. Lisäksi täällä on todella ystävällinen ilmapiiri ja sulla on muuten kaunis mekko."
Tosin näkeehän sen niistä haisevista ja sotkuisella käsialalla sutatuista koepapereistakin.
Juurikin näin. Nopea vierailu pankin lainalaskurilla. Laina-aika 25 vuotta, korko 2,75%, lainan määrä 450000€ (jolla jo hankkii melkoisen lukaalin), annuiteetti, lyhennys kuukaudessa 2076€.Höpönlöpön, noin 2200€ / kk lyhentää keskihintaista omakotitaloa sekä perhekoon farmaria ihan hyvin. Sitä en kyllä ymmärrä, että miten parisuhde itsessään vaatii omakotitaloa sekä farmarivolvoa.
Lyhennys kuukaudessa 2076€.
Sanallisen viestinnän osuus voi ensitapaamisessa olla vain seitsemän prosenttia.
Kun ei näe. Juuri siksi ne suulliset haastattelut olisivatkin niin hyvä ratkaisu. Luuletko sä että ihmisiä töihinkään otetaan pelkkiä papereita tutkimalla?
Näyttää tosi hyvältä. Ja autolainan lyhennyksiin, auton korjauksiin ja muihin maksuihin, bensoihin, kotivakuutukseen, sähköön, lämmitykseen, veteen, muihin asunnon ylläpitokuluihin sekä netti- ja puhelinliittymiin jäikin vielä käytettäväksi 124 euroa kuussa. Minkäköhän merkkistä autoa te talousnerot tuossa vaiheessa suosittelisitte?
Tai sitten ei osta ihan sitä 450t € kämppää..
Pidän lukiota ihan hyvänä mittarina osaako henkilö opiskella vai ei.
Onko "mulkkuudella" merkitystä opiskellessa?
Sinä voisit ihan itse pistää luvut tiskiin, miten 2200 eurolla maksellaan hyvää asuntoa ja autoa.
Mitenkään hyvä mittari se ei todellakaan ole. On se lukiokurssien menestys toki parempi mittari kuin menestys yo-kirjoituksissa, sillä kurssimenestys mittaa paljon paremmin tehdyn työn määrää.
Ostat sen 200t € rivitalokolmion ja maksat siitä lyhennystä n. 1000€ kuukaudessa. Vastikkeeseen menee noin 400 € kuukaudessa ja loput 800€ käytät auton vakuutuksiin ja lyhennyksiin. Se, miten kyseinen kulurakenne liittyy parisuhteeseen, ei ole auennut vieläkään ja toivoisin sinun sitä minulle avaavan.
Olen kuullut kehuttavan, miten upea tunne voi olla, kun kysyy vastashoppailluista täysistä vaatekasseista, että "mitä maksoi?", ja vastaus on "no tää oli miinus 60 pinnaa, tää oli miinus 40 pinnaa, tää oli miinus 30 pinnaa, tästä sai puolet alennusta", jne. jne. Siinä oikein lämmin tunne valtaa sielun, kun ymmärtää miten valtavat summat tuli taas säästettyä.
Sinä voisit ihan itse pistää luvut tiskiin, miten 2200 eurolla maksellaan hyvää asuntoa ja autoa.
.
Sitä en kyllä ymmärrä, että miten parisuhde itsessään vaatii omakotitaloa sekä farmarivolvoa.
Miksi sitten sain historian ja yhteiskuntaopin kursseista pelkästään ysejä ja kymppejä, mutta kirjoitin molemmista C:n? Tehdyn työn määrä oli molemmissa likimain 0.
Kyllä Suomessa ainakin parisuhde vaatii keskimäärin noita, ja vielä paljon sairaampiakin rituaaleja. Tämä oletuksena.
Auto puolestaan maksaa saman verran yhdelle tai kahdelle, mutta pariskunnassa on kaksi maksajaa, yksin asuvassa yksi.
Toki, mutta yleensä niillä alueilla Suomessa, jossa tarvitaan kahta autoa, lisäneliöt ovat huomattavan huokeita, eli rahaa toiselle autolle säästyy sitä kautta. Sitten taas Helsingissä asuvan perheen ei useinkaan tarvitse omistaa kuin yksi auto, sillä julkisilla pääsee pääsääntöisesti töihin oikein hyvin.Olen täysin samaa mieltä muuten viestistäsi, mutta tässähän täytyy huomioida auton tai mahdollisten autojen tarve. Pariskunta saattaa kumpikin tarvita autoa työmatkaansa, jolloin yhden auton sijaan maksetaan kahta autoa, ja minkäänlaista "säästöä" ei synny.