Alkoholi – yleisesti

  • 391 983
  • 2 563

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kun tuota alkoholin kulutuksen laskua ja nousua selkeästi tilastoidaan, niin otetaanko niissä luvuissa huomioon alkoholin maahantuontia?

Tätä on varmaan kysytty jo aikaisemminkin, joten pahoittelut siitä.
 

sinikettu

Jäsen
Onko joku jossain väittänyt, että saatavuus olisi ainoa kulutuksen määrään vaikuttava tekijä? Ja jos on, niin kannattaako tuollaisen väitteen esittäjää ylipäänsä mitenkään noteerata?
Mielestäni ei. Sen vuoksi en pidäkään THL:n arviointeja uuden alkoholilain myötä järin laadukkaina.

No ei se saatavuus pelkästään k-kaupan valikoimaa tarkoita. Kannabiksen saatavuus on ihan varmasti kasvanut viime vuosikymmeninä.

Kun kerran et ole idiootti, niin miksi sun pitää tätä aihetta käsitellä kuin idiootti?
Siksi, että olisi helpompi ymmärtää, että 5,5 prosenttisten tuominen marketteihin ei vaikuta alkoholin saatavuuteen sanan varsinaisessa merkityksessä käytännössä yhtään, kun katsotaan alkoholituotteita kokonaisuutena. Ilmeisesti kuitenkin on vieläkin liian monimutkaista ilmaisuni.

Auttaisi varmastikin, jos lukisit ja lainaisit koko viestini, etkä ottaisi paria lausetta irti koko viestin asiayhteydestä.
 

sinikettu

Jäsen
Olisi mielenkiintoista, jos jokin taho tekisi tutkimusta sellaisesta aiheesta, kuinka paljon alkoholin käyttö tai kulutus muuttuu henkilökohtaisella tasolla silloin, kun ihmiset muuttavat alkoholin suhteen tiukasti säädellystä maasta löysästi säädeltyyn maahan. Tai toisin päin, muutto löysästi säädellyn alkoholipolitiikan maasta tiukasti säädeltyyn. Saatavuusteoria asettaisi tähän vahvahkon ennusteen, että alkoholinkulutus lisääntyisi ensimmäisessä tilanteessa ja vähenisi toisessa. Henkilökohtaisesti en olisi tuosta niinkään varma.
 

Aatos

Jäsen
Riippuu, mitä saatavuus tarkoittaa. Kannabis on laitonta Suomessa ja virallinen saatavuus on nolla. Siltikin kannabiksen käyttö on noussut huomattavasti viime vuosikymmeninä. Alkoholin saatavuus ei sinänsä ole uuden lain jälkeen perustavanlaatuisesti edes muuttunut. Samoja juomia on saanut alkosta iät ja ajat, eikä hintakaan marketeissa ole ilmeisesti halventunut käytännössä yhtään.

Hinta ja saatavuus vaikuttavat kulutukseen, mutta ne eivät ole sellaisia tekijöitä, jotka olisivat täysin riippumattomia muista yhteiskunnallisista, sosiaalisista ja henkilökohtaisista tekijöistä. Tupakan poltto on yksi sellainen esimerkki. Käytännössä melkein kaikilla ihmisillä on vara polttaa, mutta siltikin harva niin tekee (verrattuna vaikka puoli vuosisataa sitten, jolloin suurin osa aikuisista poltti tupakkaa kaikissa sosioekonomisissa luokissa), sillä polttamisesta on tullut suurimmalta osin retalejengin harrastus ja suurin osa ihmisistä ylenkatsoo nykyään säännöllisiä polttajia.

Viimeisten 5-10 vuoden aikana alkoholinkulutus on ilmeisesti tasaisesti laskenut Suomessa? Onko siis tänä aikana saatavuus merkittävästä heikentynyt?

Terveyshaitat ovat viime vuosikymmenten aikana lisääntyneet huomattavasti nopeammin kuin akuutit, yksittäiseen juomiskertaan ja humalakulutukseen liittyvät haitat tai alkoholin kokonaiskulutus. Yksi syy tähän on, että nykyään alkoholinkäyttö on säännöllisempää ja runsaampaa, ja rasittaa sisäelimiä enemmän.
Alkoholin kokonaiskulutuksen ja alkoholihaittojen välinen suhde ei ole luonnonlaki. Esimerkiksi Etelä-Euroopan maissa on todettu alkoholin kokonaiskulutuksen ja alkoholin aiheuttaman kuolleisuuden välillä selvä, mutta yhteys on heikompi Pohjois-Euroopassa.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Kuvitteellisessa tilanteessa saatavuus paranisi, kun kaikki Suomen järvet viinaksi muuttuisi...

Kyllä siinä huumassa varmaan ongelmia tulisi lisää, ainakin joksikin aikaa. Ruokakauppojen prosentin nosto 4,7 % --> 5,5 % ei saane aikaan samanlaista vaikutusta.
 

Aatos

Jäsen
Olisi mielenkiintoista, jos jokin taho tekisi tutkimusta sellaisesta aiheesta, kuinka paljon alkoholin käyttö tai kulutus muuttuu henkilökohtaisella tasolla silloin, kun ihmiset muuttavat alkoholin suhteen tiukasti säädellystä maasta löysästi säädeltyyn maahan. Tai toisin päin, muutto löysästi säädellyn alkoholipolitiikan maasta tiukasti säädeltyyn. Saatavuusteoria asettaisi tähän vahvahkon ennusteen, että alkoholinkulutus lisääntyisi ensimmäisessä tilanteessa ja vähenisi toisessa. Henkilökohtaisesti en olisi tuosta niinkään varma.

Pari vuotta vanha juttu Iltalehdessä. Viina vie suomalaisia kurjuuteen Aurinkorannikolla
Tässä toinen eri lehdessä. "Suomalaisia asunnottomia alkoholisteja" – päihdeongelmat riistäytymässä Aurinkorannikolla | ET
 

LeonJ#21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi, Tappara, Sabres, PuLa-Aho, #65
Olisi mielenkiintoista, jos jokin taho tekisi tutkimusta sellaisesta aiheesta, kuinka paljon alkoholin käyttö tai kulutus muuttuu henkilökohtaisella tasolla silloin, kun ihmiset muuttavat alkoholin suhteen tiukasti säädellystä maasta löysästi säädeltyyn maahan. Tai toisin päin, muutto löysästi säädellyn alkoholipolitiikan maasta tiukasti säädeltyyn. Saatavuusteoria asettaisi tähän vahvahkon ennusteen, että alkoholinkulutus lisääntyisi ensimmäisessä tilanteessa ja vähenisi toisessa. Henkilökohtaisesti en olisi tuosta niinkään varma.

Ainakaan sillä kansanryhmällä kenellä tuo on patologisena ei minkäänasteinen säätely vaikuta sitten tippaakaan. Veronkorotukset ja menoerä on pieni ja myöskin saatavuudellisesti vähäpätöinen seikka siihen nähden, että euforian saavutettavuus ja sosiaalinen varmuus saadaan ihannetasolle.

Tässä tullaan siis väestöllisellä tasolla eräänlaiseen luokkaryhmittelyyn, missä sivistynyt ja perusterve kansanosa on käytännössä se osa mihin tuo saattaisikin jopa vaikuttaa sekä löyhentävästi, että tiukentuvasti, jos alkoholi on halvempaa toisessa maassa kuin toisessa. Jos hypoteettispohjalta ajatellaan tuota sinun mielenkiintoista pohdintaasi.

Uskon tosin myös siihen että johtuupa se myös alkoholikulttuuristakin mikä on tuossa yllämainitussa postissakin todettu ja siitä missä kulkee jokaisessa maassa se viitearvo ja mitä pidetään yleisesti arvossaan.

Yleisellä tasolla taas luulen että jokainen ihminen mieluummin ostaa viinansa sieltä mistä sen halvimmalla saa (mutta tämä ei liittynyt tuohon lainaukseen mitenkään vaan ihan yleisesti mainitsin).
 

Niilo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Tappara
Noille keskenkasvuisille pitäis oikeesti opettaa juurta jaksaen, että energiajuomat eivät ole mitään limuja. Vanhemmillakin on vastuu ala-ikäisten energiajuoman lipityksestä. Jos lapsi/teini vetää 10 tölkkiä päivässä, niin joku on mennyt kasvatuksessa vikaan.

Sotkisivat sekaan edes kossua tai leijonaa prkl.
Mut tosiaan kuka vittu pystyy vetään 10 tölkkiä päivässä ? Sehän maksaakin jo about 25 e jos ny ei juo jotain eurosopperii
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Olisi mielenkiintoista, jos jokin taho tekisi tutkimusta sellaisesta aiheesta, kuinka paljon alkoholin käyttö tai kulutus muuttuu henkilökohtaisella tasolla silloin, kun ihmiset muuttavat alkoholin suhteen tiukasti säädellystä maasta löysästi säädeltyyn maahan.

No kun se ei vaikuta millään tavalla. Miten se muka on parista tunnista kiinni. Täällä päin on 24/7 -myynti, mutta edelleen sitä ostaa sen mitä tarvitsee. Ruokakaupat menee kiinni klo 21, niin yleensä teen hankinnat sitä ennen. Suurin osa kioskeista menee kiinni klo 23, niin viimeistään sitä ennen.

Nyt oli outo viikonloppu, kun kävin molempina öinä puoliltaöin hakemassa vielä vähän lisää. Mutta eihän se sitä kokonaiskulutusta muuttanut, en vain hakenut aikaisemmin. Tiukka rajoitus nostanee kulutusta, koska sitten sitä ostaa paljon varmuuden varalle. Ja sitten laittaa Netflixista vielä yhden jakson pyörimään, kun onhan tässä tätä juomaa.

Silleenkin on joskus käynyt, että huomaa puoliltaöin miten voi olla kaljat loppu ja miettii pitäisikö mennä hakemaan lisää, mutta ei sitten jaksa ja menee nukkumaan.
 
No kun se ei vaikuta millään tavalla. Miten se muka on parista tunnista kiinni... Tiukka rajoitus nostanee kulutusta, koska sitten sitä ostaa paljon varmuuden varalle.

Tässä on mielestäni pientä ristiriitaa havaittavissa.

Silleenkin on joskus käynyt, että huomaa puoliltaöin miten voi olla kaljat loppu ja miettii pitäisikö mennä hakemaan lisää, mutta ei sitten jaksa ja menee nukkumaan.

Mulla ei ole enää vuosikausiin alkoholi päässyt kotona loppumaan kesken, kun viinaa on kaapissa kymmeniä litroja. Hieman nauratti, kun näin Jorma Kinnusen kertovan Ylen toimittajalle jossain aktiiviuransa aikaisessa haastattelussa, miten huhut hänen alkoholiongelmastaan todistaa täysin perättömiksi jo pelkästään se, että hänellä on kotona 15 litraa alkoholia. Kinnunen totesi, että eiväthän ne juopolla siellä säilyisi korkkaamattomina.
 
Viimeksi muokattu:

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Ainakaan sillä kansanryhmällä kenellä tuo on patologisena ei minkäänasteinen säätely vaikuta sitten tippaakaan.

Kyllä se vain muusikoillakin vaikuttaa tuo saatavuus. Esim. Jamppa Tuominen säilyi vielä kesän 1998 Kanarialla hengissä, kun ei ollut rahaa eikä suomalaismatkailijoita, jotka olisi tarjonnut kuppia. Syksyllä niitä tarjoajia sitten tuli ja henki lähti.

Tai Juice Leskinen oli hoikka poika vielä Juankoskella asuessaan kun rahaa juomien osteluun ei ollut ja kiljua ei jaksanut aina olla tekemässä.
 
Tai Juice Leskinen oli hoikka poika vielä Juankoskella asuessaan kun rahaa juomien osteluun ei ollut ja kiljua ei jaksanut aina olla tekemässä.

Kun Tampereen seudun musiikkilegendoista on puhe, täytyy todeta, että tykkäsin kovasti Martti Syrjän Eppu Normaali -elokuvassa antamasta elämänohjeesta: "Kyllä mää esimerkiks' jokaiselle aloittelevalle alkoholistille, jolla hommat niinku etenee sillai reippaasti ryypäten, niin ensimmäisenä neuvona sanon, että kannattaa ryypätä lisää. Oikein urakalla." Juice ainakin noudatti tuota filosofiaa hienosti.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Minnesota-hoidon käyneenä miehenä Martti tietää, että alkoholistin pitää ryypätä niin kauan ja kovaa, että tulee pohja vastaan. Siitä voi sitten ponnistaa ylöspäin tai jatkaa juomista pohjasta läpi. Hoitomallin mukaan se pohja pitää hakea.
 

douppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool
Minnesota-hoidon käyneenä miehenä Martti tietää, että alkoholistin pitää ryypätä niin kauan ja kovaa, että tulee pohja vastaan. Siitä voi sitten ponnistaa ylöspäin tai jatkaa juomista pohjasta läpi. Hoitomallin mukaan se pohja pitää hakea.

Näin se taitaa monella olla, ja se taitaa olla sitten ihan se ja sama, minkä vahvuisilla oluilla (tai muilla juomilla) sinne pohjalle itsensä luovii. Jos matka sinne on, niin tollaset 4,7 ja 5,5 höpinät on mun mielestä aikas turhia. Toki mielenkiintoinen puheenaihe ollut kyllä, johon osallistun mielelläni täälläkin.

Mutta en edelleenkään oikeen usko siihen ns. %-kikkailuun tai kellonaikojen säätelyyn oikeana keinona isommassa kuvassa. Vapauttaisin kauppaa vielä nykyisestään jonkin verran, ja luottaisin siihen että seuraavien vuosikymmenien aikana Suomi pystyy muuttumaan paremmaksi maaksi alkoholiasioiden suhteen.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Lahen Pelsu, Dallas Stars, Leksand, Orlando Magic
Minnesota-hoidon käyneenä miehenä Martti tietää, että alkoholistin pitää ryypätä niin kauan ja kovaa, että tulee pohja vastaan. Siitä voi sitten ponnistaa ylöspäin tai jatkaa juomista pohjasta läpi. Hoitomallin mukaan se pohja pitää hakea.
Tää sama väittämä pätee käytännössä ottaen mihin tahansa vakavaan riippuvuuteen/sairauteen, sillä riippuvuuden lisäksi sairauttahan alkoholismikin on vakavimmassa muodossaan siiinä kohtaa kun ei ole enää mitään kontrollia viinan lipityksen suhteen. Pohjalta on aina helpointa ponnistaa ylöspäin, mutta ensin on tajuttava tarvitsevansa apua.
 

LeonJ#21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi, Tappara, Sabres, PuLa-Aho, #65
Kyllä se vain muusikoillakin vaikuttaa tuo saatavuus. Esim. Jamppa Tuominen säilyi vielä kesän 1998 Kanarialla hengissä, kun ei ollut rahaa eikä suomalaismatkailijoita, jotka olisi tarjonnut kuppia. Syksyllä niitä tarjoajia sitten tuli ja henki lähti.

Tai Juice Leskinen oli hoikka poika vielä Juankoskella asuessaan kun rahaa juomien osteluun ei ollut ja kiljua ei jaksanut aina olla tekemässä.

Yllättävän monta kertaa ei puhdas alkoholisti edes tarvitse muutakuin järkeä ja sosiaalista pääomaa, vaikka kuinka köyhä olisikin päästäkseen oikeaan porukkaan, josta kaikki sitten lähtee niin sanotusti eskaloitumaan siihen että joko edessä on tuskallisen nopea kuolema tai sitä edeltävä "herääminen" omaan tilanteeseen. Toki joillain ihmisillä, alkoholismigeenin omaavillakin on niin kova tahdonvoima, että pystyvät pitämään itsensä kuivilla, varsinkin silloin kun sosiaalistakaan painetta ei ole. Joillain tosin diagnoosin yhteydessä voi lukea "rajoittava ympäristö" (sosiaalisekonominen monesti) mikä aiheuttaa juuri juomista.

Siihen en ota kantaa oliko Jamppa Tuomisella alkoholiriippuvuus, mutta ei se paljoa olisi häneltä vaatinut ulkomaillakaan saada viinaa. Esim. Vaikka ihan musiikillisilla tuotoksillaan, kerjäämällä, myymällä jotain omaa omaisuuttaan. Ei ole mikään uusi juttu, että alkoholistilla aina tuntuu riittävän raha viinaan, mutta mihinkään muuhun sitä ei riitäkään, koska se on siinä vaiheessa elämän keskipiste käytännössä.

Moni havahtuu siihen jossain vaiheessa että se on ongelma, jotkut ei koskaan, koska se ei heille edes ole ongelma. Toiset saavat niistä somaattisia, psykiatrisia tai molempia oireita ja toiset eivät ikinä mitään. Riippuu siis hyvinkin pitkälti yksilöstä millaiseksi se muodostuu omalle kohdalle, mutta väitän että jos jotain todella haluaa, mikä on yleisesti saatavilla täysi-ikäisille ja siihen liittyy vielä vahva sosiaalinen kulttuuri niin ei sen saatavuus ole ongelma, vaikka ei rahaa tai mitään omaisuutta olisikaan.

PS. Oli muuten mielenkiintoinen jakso Arman pohjantähden alla ohjelmassa eilen missä käsiteltiin asunnottomuutta ja asunnottomia. Toki suomalaisia ja Suomessa, mutta eipä ollut vaikeaa pummata rahaa viinaan (ei-yleistäen) tuntemattomia kohtaan epäluuloisesti suhtautuvilta suomalaisilta viiskytsenttiä kerrallaan.
 

LeonJ#21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi, Tappara, Sabres, PuLa-Aho, #65
Tää sama väittämä pätee käytännössä ottaen mihin tahansa vakavaan riippuvuuteen/sairauteen, sillä riippuvuuden lisäksi sairauttahan alkoholismikin on vakavimmassa muodossaan siiinä kohtaa kun ei ole enää mitään kontrollia viinan lipityksen suhteen. Pohjalta on aina helpointa ponnistaa ylöspäin, mutta ensin on tajuttava tarvitsevansa apua.

Ja monelle usein tuo pohja vaatii sen, että se ei olekkaan niin hauskaa ja aiheuttaakin käytön aikana "morkkista" tai kun löytää itsensä päivystyksestä esim. Epileptisten kouristusten vuoksi tai viinakramppien, vaikkapa liian suuren verensokerin laskun vuoksi. Moni kun tulee hoitoo niin heidän interventioistaan usein joko kuultaa selvä motivaatio tai halu päästä taas elämään kiinni jos vaikka kaikki on yksinkertaisesti mennyt. Toiset tekevät sen motivoinnin jonkun muun tähden ymmärtämättä vieläkään käytännössä kenen takia pitää olla hoidossa ja jotkut toiset taas eivät ymmärrä tämän maailman menosta skitsofrenian takia muutakun sen miksi mieli ne pilkkoo.

Muistan lukeneeni jostain että riippuvuuksien kohdalla, se miten uskoo itse hoidon toimivan oikeasti omalla kohdalla ja miten hoidon päämäärät ja omat päämäärät ja tavoitteet saa selkeytetyksi itselleen antaa suuremman mahdollisuuden jopa itse päästä irti ongelmastaan ilman eri hoitotahoja kuin monen eri instituution kanssa toteutettu hoito. Tässäkin toki pitää muistaa, että mikä sopii toiselle ei sovi toisille, koska alkoholistit niinkuin ihmiset yleensä ovat erilaisia persoonia, eikä heidänkään persoonansa ole sieltä mihinkään kadonnut, vaikka ovat retkahtaneet syystä tai toisesta.

Minnesota-hoito on tutkimusten mukaan kyllä hyväksi havaittu, koska hoidossa keskitytään, myös omaisten tiedon ja ymmärtämisen lisäämiseen ja tällä tavoin myös holistisen (ihmisen kokonaisvaltainen ymmärtäminen) käsityksen valaisemiseen. Pelkkä 12-askeleen järjestelmä vaatii hengellisyyttä enemmän itse alkoholistilta ja kaikilta ei tätä voi vaatia, eikä myöskään tuputtaa.
 

Vuokralainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho! Arsenal
Onkos kuinka monella kokemusta viinanjuonnin totaalisesta lopettamisesta?

Täytin viime syksynä 50 ja varmaankin koko aikuisikäni olen lähes joka viikonloppu kännin vetänyt ja joskus vähän useamminkin. Ikinä ei kuitenkaan ole ns. ryyppy jäänyt päälle eli aina olen töihin ja kouluun ja muita velvollisuuksia hoitamaan kyennyt menemään ilman humalaa tai edes krapulaa eli ryyppäämistä ei ole tapahtunut, jos seuraavana päivänä on ollut töitä tms.

Itsenäisyyspäivänä olen nyt ottanut toistaiseksi viimeisen huikkani ja tämä taitaa olla pisin päihteetön jakso aikuisiälläni. Ihan sairaan helppoa on ollut toistaiseksi. Onko tää nyt vaan alkuinnostusta ja tulee jatkossa vaikeutumaan huomattavasti?

Syy tipattomuuteen on todella yksinkertainen: toi lähes viikottainen ryyppääminen oli jo ihan helvetin rankkaa ja toi mukanaan/edesauttoi monenlaisia sairauksia.
Mitään en lupaa, mut ollaan nyt selvinpäin niin kauan kuin pystyy.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Alkoholin kuluttajia on tosiaan monenlaisia. Itse en ole koskaan tykännyt olla juovuksissa. Syyksi olen arvellut pelkoa kontrollin menettämisestä, jota tapahtuikin silloin nuorena muutamia kertoja. Viimeksi olin kännissä joskus 90-luvun alussa. Tämä ei ole estänyt sitä, ettenkö olisi ottanut viskiä, olutta tai viiniä lasin tai pari viikossa; seuran vuoksi tai ihan muuten vaan, kun pidän niiden mausta.

Nyt kun olen viime kesästä saakka asunut maassa, jossa olut on lähes ilmaista* ja viinikin kohtuuhintaista, on kulutus lisääntynyt käyttökertojen tihennyttyä, mutta päiväannokset eivät ole suurentuneet yli kahteen. Kokonaan ilman alkoholia menee 1-2 päivää viikossa. Voi olla, että kovalla kesähelteellä voisi sortua kolmeen kaljaan samana päivänä, jos nestehukka uhkaa...

* lounaskuppilassa vesi tai vissy on kalliimpaa kuin olut
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Suomi on ollut tavalla tai toisella lamssa viimeiset 5-10 vuotta. Tämä vaikuttaa paljon ja lisäksi, veroa on korotettu. Tosin täytyy sanoa, että saatavuus on itse asiassa osittain noussut kun kaupan aukioloaikoja muutettiin.

Ohessa erittäin mielenkiintoinen tutkimus, joka on kylläkin vuodelta 2006, mutta on siinä tutkittu alkoholin joustoja Suomessa.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/101492/061vihmo.pdf?sequence=1

Taulukoista 1-4 voidaan hyvin tulkita kuinka menojousto (tässä mittaa käytettävissä olevien tulojen merkitystä kulutuksen) vaikuttaa paljon enemmän kuin hintajousto*. Lisäksi, todetaan havainnot ristijoustosta on mielenkiintoista ja näyttäisi siltä, että kun viinan hinta nousee niin osa kulutuksesta siirtyy esim. viineihin. Oluen hintajousto on olematon eli jos halutaan saada mahdollisimman suuri verokertymä niin olut olisi hyvä kanditaatti tähän, kun ei vaikuta kulutukseen.

Tässä on oikeasti mielenkiintoista dataa ja tutkimusta ja voi vaan ihmetellä miksi THL ei ole toistanut tätä tutkimusta säännöllisen väliajoin.

*Taustaa:
hintajousto on taloustieteessä käytetty suure, jolla mitataan tuotteen kysynnän joustoa eli suhteellista muutosta sen suhteellisen hinnan muuttuessa eli kertoo kuinka paljon kysyntä muuttuu prosenteissa kun hinta nousee 1 %.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/52304/URN:NBN:fi:jyu-201612135071.pdf?sequence=1 (linkki pro graduun) Tässä on tutkittuna samaa asiaa mutta vuosilta 2001- 2015.

Suosittelen lukemaan varsinkin tuon tutkimuksen yhteenvedon. Siellä lopussa mainitaan miten vähän on asiasta edes tutkimusta tehty.
 
Viimeksi muokattu:

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
Olin Prismassa ja katselin oluiden hintoja. Halvin keskiolut Koff 4,7% maksoi 90 senttiä. Halvin vahvempi olut Olvi 5,2 % maksoi 1,73 euroa. On siinä hintaa 0,5 %:lle.
 
Olin Prismassa ja katselin oluiden hintoja. Halvin keskiolut Koff 4,7% maksoi 90 senttiä. Halvin vahvempi olut Olvi 5,2 % maksoi 1,73 euroa. On siinä hintaa 0,5 %:lle.

Olisi mukava nähdä myyntilukuja. Voisin arvata, etttä kolmosta ja nelosta ei kannata myydä viereikkäin. Toistaalta.. laivoilta ja muualtahan ne on omatkin neloset olleet aina peräisin. Tuossa hintaerossa nimittäin ei ole mitään järkeä. Noh, pienpanimoiden myynnin luulisi kasvavan.
 

-pasi-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Olin Prismassa ja katselin oluiden hintoja. Halvin keskiolut Koff 4,7% maksoi 90 senttiä. Halvin vahvempi olut Olvi 5,2 % maksoi 1,73 euroa. On siinä hintaa 0,5 %:lle.

Kyllähän tuon hinta varmaan tuosta vielä hieman alenee ja lähenee, nyt vielä osa kaupoista ilmeisesti myy noita "viimevuoden varastoja" kun ilmeisesti joissakin prismoissa on koff maksanut 83 senttiä tölkki ja pakkohan hinnan varmaan on halventua tai muuten panimoilta vanhenee iso varasto noita nelosia joita vuodenvaihteessa painettu hirveällä häkällä. Varmaan kohta enemmän kilpailuakin alkaa olemaan.
 

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Pienpanimotuotteissa tilanne on toinen: Tornion panimon jokin (en muista mikä) 4,7% olut maksoi 3,19 € ja "suurin piirtein vastaava" 5,5% 3,29 €.

Huomasin myös, että aika moni kansainvälinen olutmerkki (erityisesti bulkkioluet) on vaihtunut keskioluesta tasan 5 % versioon.
 

-pasi-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Tänään muuten moni vapautuu "tipattomasta tammikuusta", nyt taidetaan kunnolla vasta nähdä mihin alkoholiuudistukset lähtee menemään ja lisäksi ensikuussa taitaa lopultkin lakijutut tulla voimaan jotka ei vuodenvaihteessa tullut.

Tammikuussakin oli omilla kaveriporukoilla muutamat illanistujaiset, joko ihmiset joi niitä samoja litkuja joita aikaisemminkin ulkomailta ostettu tai ihan normaalia kolmosta kaupasta. Jopa lonkeroihmiset oli ostanut sitä 4,7% juomaa. Tietenkin saa nähdä miten asiat muuttuu jos ja kun hinnat tuosta vielä lähtee kilpailuntakia laskemaan, mutta toisaalta kaupoilla on lopulta sitä hyllytilaakin niin rajattu että tuleekohan nelosesta koskaan mikään varsinainen sisäänheittotuote, eli lähinnä veisi jatkossa erikoishyllyistä tilaa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös