Alkoholi – yleisesti

  • 389 261
  • 2 557
No, kerrohan se minulle kun kaikkia kiristyksiä kuitenkin perustellaan näillä haitoilla aina. Miksi ei sitten voi tehdä toisinpäin?. Eli miten liberaalimmat läsnsimaat (eiköhän Suomea ko. joukkoon kuuluvana kuitenkin pidetä) pärjäävät kun verrataan Suomi.
Vastaatko aina kysymyksiin kysymyksillä? Ehkei alkoholipolitiikaltaan liberaalimmissa maissa ole tarvetta yrittää kaikin keinoin yrittää kokonaiskulutuksen kautta haittoja hillitä, jos ihmiset eivät näissä maissa aiheuta suurinta osaa poliisin tehtävistä, tapa itseään ja muita, aiheuta miljardien eurojen taloudellisia menetyksiä, ja niin edelleen, kuten täällä meillä.
 

Jupe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Selväähän se on, että tällä hallituskaudella holhoava alkoholipolitiikka tulee saamaan kyytiä ja kunnolla.
No jaa, en tiedä kunnolla. Mutta itsekin aistin sitä että muutoksia on tulossa mikä on hyvä asia. En millään usko täydelliseen vapauttamiseen, nyt kyse ei ole omasta tahdosta vaan pohdin tätä eri näkökulmista, kaupanala, panimoala, Alko, ne vastustavat dosentit, pekka puskat, hallituksen paine/lupaus purkaa säätelyä jne.
Itse veikkaan että panimoala saa haluamansa läpi ja olut-kulttuuri kokee ison muutoksen kun suomalaiset pienpanimo-oluet alkaavat virtaamaan laajalla kirjolla ruokakauppoihin. Viinien myynnissä en näe samaa painetta koska meillä ei ole viinituotantoa lähes ollenkaan, pidemmän korren vetää tässä se joka työllistää täällä suomessa ja minkä juoman koko kaari on kotimaista siitä panosta ulos kusemiseen. Nykyäänhän jopa tytötkin panee, oluesta kiinnostuneet tietää mistä kyse.
Edelleen mietin tuota vaihtoehtoa että jokin hybridimalli voisi toimia meillä koska isojen ruokakauppojen yhteyteen on painetta saada helpommin viinit tarjolle. Lidl tulee varmasti saamaan tahtoaan läpi että Alkot on heidänkin lähellä, se on hyväksi kilpailulle, mutta onko Alko valmis rakentamaan myymälöitä niin tiuhaan kun Lidl.
Oliko se Tallinnan Prisma vai mikä pyörii nyt mielessä missä on kevyet muoviseinät alkoholipuolen ja ruokapuolen välissä, tälläinen malli voisi mennä meillä läpi, toki holhoojat haluavat tähän väliin jonkin kontrollin, mutta jos kontrolli olisikin vain kassalla ja tällä tavalla saadaan ne kauhiat viinat pois viattomien asiakkaiden näkyvistä. Kaukanahan tästä ei olla kun Alkoja löytyy cittareiden ja prismojen välistä niin että joutuu 5 metriä kävelemään kassalta toiselle.

Erittäin toimiva olisi myös keinotekoinen hintaraja silloin voisi vapauttaa myös viinatkin, niin että ruokakaupoissa ei saisi myydä alle 15€ viinilitraa tai 30€ viinalitraa, ei varmasti nousisi kulutus kasvuun. :)

_
 
Erittäin toimiva olisi myös keinotekoinen hintaraja silloin voisi vapauttaa myös viinatkin, niin että ruokakaupoissa ei saisi myydä alle 15€ viinilitraa tai 30€ viinalitraa, ei varmasti nousisi kulutus kasvuun. :)
Tämä voisi ollakin hyvä ehdotus. Siinä missä eniten kuluttava 10% juo 50% kaikista viinoista, kuluttaa vähiten juova 50% vain 10% viinoista. Tuskinpa sellaiset alkoholipoliittiset helpotukset, jotka saadaan kohdennettua tarkasti tähän "tolkun puolikkaaseen", merkittävästi haittoja lisäävät.
 

Rinksu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Vastaatko aina kysymyksiin kysymyksillä? Ehkei alkoholipolitiikaltaan liberaalimmissa maissa ole tarvetta yrittää kaikin keinoin yrittää kokonaiskulutuksen kautta haittoja hillitä, jos ihmiset eivät näissä maissa aiheuta suurinta osaa poliisin tehtävistä, tapa itseään ja muita, aiheuta miljardien eurojen taloudellisia menetyksiä, ja niin edelleen, kuten täällä meillä.

Siitähän tässä on kysymys, että kuinkakohan suuri merkitys tällä Suomen holhoavalla politiikalla on nimenomaan näiden haittojen määrän kanssa. Ei holhoaminen ole ainut keino, jolla noita haittoja voidaan vähentää ja niinkuin näkyy Suomessa päihdepolitiikka on nyt ihan numeroidenkin valossa vrt. länsi-Eurooppa, kaikista rajoituksistaan huolimatta epäonnistunutta.

Tai sitten perusajatus on, että me ollaan vaan tässä asiassa huonompia kun hollantilaiset, belgialaiset, ranskalaiset tai italialaiset ja ei uskalleta edes kokeilla sitä toista vaihtoehtoa.

Tuskinpa sellaiset alkoholipoliittiset helpotukset, jotka saadaan kohdennettua tarkasti tähän "tolkun puolikkaaseen", merkittävästi haittoja lisäävät.

Ja tästä sentään ollaan samaa mieltä. Itsekin kohdentaisin nimenomaan tähän tolkun puolikkaaseen nämä helpotukset. En näe millään, että vahvojen laatuoluiden tai hyvien ruokaviinien vapauttaminen ruokakauppatavaraksi lisäisi haittoja. Kunnon veivaajat eivät moisia litkuja juo vaan etsivät sitä halvinta vaihtoehtoa. Ja olen samaa mieltä, että näitä annoskokojen hintaa voisi rajoittaa kyllä ko. tyyliin.

Antaa siis helpotuksia vastuullisille ja koventaa vastuuttomien, siis sen 10 % osalta, lakeja.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Siitähän tässä on kysymys, että kuinkakohan suuri merkitys tällä Suomen holhoavalla politiikalla on nimenomaan näiden haittojen määrän kanssa. Ei holhoaminen ole ainut keino, jolla noita haittoja voidaan vähentää ja niinkuin näkyy Suomessa päihdepolitiikka on nyt ihan numeroidenkin valossa vrt. länsi-Eurooppa, kaikista rajoituksistaan huolimatta epäonnistunutta.

Tai sitten perusajatus on, että me ollaan vaan tässä asiassa huonompia kun hollantilaiset, belgialaiset, ranskalaiset tai italialaiset ja ei uskalleta edes kokeilla

Lamasta huolimatta kaksikymmentä vuotta putkeen talouskasvussa porskuttanut Puola voidaan jo nykyään laskea länsimaaksi. Maksakirroosien luku on sama kuin Suomessa, mutta maassa on 24/7 myynti kaikille alkoholituotteille, myös pirtua saa ruokakaupan hyllystä muutamalla eurolla.

Suomen malli ei selvästikään toimi ja jotain uutta pitäisi uskaltaa kokeilla. Minullakin on vähän sellainen tunne, että ei siitä mitään tulisi, jos vantaalaisen lähiön R-kioskilta saisi sunnuntaiaamuna viinaa, mutta nyt on jo aika kokeilla sellaistakin, koska nykyholhous on aivan järjetöntä.
 
Siitähän tässä on kysymys, että kuinkakohan suuri merkitys tällä Suomen holhoavalla politiikalla on nimenomaan näiden haittojen määrän kanssa.
Niin, puhut kirrooseista ja alkoholipolitiikasta. Mikä on näiden yhteys? Kun et kerran vastaa, niin voin tulkata rivien välisen väitteesi, joka kuuluu, ettei Suomen tiukka alkoholipolitiikka onnistu ehkäisemään tai jopa lisää alkoholihaittoja, koska löysän politiikan maissa on vähemmän haittoja. Tämä nyt on sama kun väittäisi, että nastarenkaat lisäävät ulosajoja, koska kesällä ajetaan ilman nastoja ja pysytään tiellä.

Todellisuudessa, koska alkoholiveroa on viimeisen seitsemän vuoden aikana korotettu viidesti, ovat maksasairauskuolemat kuten muutkin alkoholihaitat kääntyneet laskuun.
https://www.thl.fi/documents/10531/157385/Alkoholijuomien+kulutus+2014.png
http://www.stat.fi/til/ksyyt/2010/ksyyt_2010_2011-12-16_kat_004_fi_001.gif

Ei holhoaminen ole ainut keino, jolla noita haittoja voidaan vähentää ja niinkuin näkyy Suomessa päihdepolitiikka on nyt ihan numeroidenkin valossa vrt. länsi-Eurooppa, kaikista rajoituksistaan huolimatta epäonnistunutta.
Mitä ovat nämä muut keinot? Mitkä numerot kielivät alkoholipolitiikan epäonnistumisesta?

Tai sitten perusajatus on, että me ollaan vaan tässä asiassa huonompia kun hollantilaiset, belgialaiset, ranskalaiset tai italialaiset ja ei uskalleta edes kokeilla sitä toista vaihtoehtoa.
Mikä on toinen vaihtoehto, jota ei uskalleta kokeilla?

Antaa siis helpotuksia vastuullisille ja koventaa vastuuttomien, siis sen 10 % osalta, lakeja.
Jos nyt leikitään että jostain syystä tämän 10% juomiseen kannattaisi yrittää vaikuttaa, niin milläs lakimuutoksilla saisit juuri tämän tietyn kansanosan juomaan vähemmän?
 
Viimeksi muokattu:

Rixa88

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Tuosta linkistä voi tarkkailla WHO:n tilastoja maksakirroosikuolemien osalta. Vuosi olisi 2012. Silmiinpistävää on varmasti mm. vapaamman päihdepolitiikan ykkösmaan, Hollannin, sijoitus noissa statseissa.
Mitenkäs tuolla Afrikan mantereella on nuo luvut noinkin korkeita? :D Nälänhätää on monien ihmisten keskuudessa mutta viina virtaa sitten sitäkin voimakkaammin :D
 

julle-jr

Jäsen
Mitenkäs tuolla Afrikan mantereella on nuo luvut noinkin korkeita? :D Nälänhätää on monien ihmisten keskuudessa mutta viina virtaa sitten sitäkin voimakkaammin :D
Esimerkiksi hepatiitti aiheuttaa maksakirroosia. Toisaalta monessa kehittyvässä maassa on vaurastuvaa jengiä, jotka omaksuvat joitakin tapoja länsimaista. Myös esimerkiksi Kiinassa näkyy jo melko paljon ylipainoisia ihmisiä, joille juominen maistuu sitä mukaa kun elintaso kasvaa.

Noissa maissa on myös paljon juuriltaan revittyjä ihmisiä, jotka ryyppäävät tai käyttävät huumeita koska muutakaan ei ankeassa lähiössä tai slummissa ole.

Tai vaikka ei olisi edes ankea lähiö, mutta kun olet töissä tuhannen tai muutaman tuhannen kilometrin päässä kotoa ja erossa perheestä, jota näet pari kertaa vuodessa, niin viinaahan silloin jatkuvasti juodaan jotta turrutetaan ikävä. Niin join minäkin pienet hiprakat viime viikon jokaisena päivänä kun olin Kiinassa työreissulla. Liikunta ja alkoholi sekä hyvä ruoka ovat melkein ainoat keinot estää illalla puseroon hiipivä koti-ikävä kun on reissussa.
 
Viimeksi muokattu:

peruna

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingfors IFK
Alkoholikeskustelu on siitä mielenkiintoista, että monelta unohtuu taloustieteen peruskäsitteet ja ilmiöt. Ihmisillä on paljon enemmän reaalituloja ja vapaa-aikaa käytettävissä kun vaikka 60-luvulla.

Jos katsoo alla olevaa kuvaa ja huimaa nousua niin joku voisi kysyä kuinka suuri osa alkoholin kulutuksen kasvusta selittyy ihan vain sillä että ihmisillä on enemmän tuloja käytettävissä?
https://www.thl.fi/documents/10531/157385/Alkoholijuomien+kulutus+2014.png

Tulothan on noussut yli ajan paljonkin. Jos katsoo alla olevaa taulukoo niin bkt per henki oli 3 830 vuonna 1975, vuonna 2006 sama luku oli 31 719 per henki.
http://www.stat.fi/til/vtp/2006/vtp_2006_2008-01-31_tau_001.html

Voisin jopa väittää että suurin osa alkoholin kulutuksen kasvusta tulee siitä, että taloustiede toimii.

Kysyn vain miksi THL ei ole kiinnostunut tästä aspeskista? Oma väite on se, että siellä on töissä agenda ihmisiä, jolla on yksisilmäinen asenne alkoholiin ja heitä ei kiinnosta asian neutraali tarkastelu ...
 

Blöö

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, Blues, Kiekko-Espoo
Ihmeen moni ottaa täälläkin näkökulmakseen melko abstraktin "kansanterveyden", vaikka tässä tulisi myös keskustella yksilönvapauksista. Jos alkoholi on sallittu ja kulttuuriimme kuuluva asia, niin miksi sallimme valtion ylläpitää monopolia ja holhoavan meitä? Ja ei, asiaa ei voi perustella terveysvaikutuksilla, sillä silloin voisimme yhtä hyvin antaa valtiolle oikeuden määrätä ruokavaliostamme ja liikunnan määrästä.
Ei viinaa tietenkään täysin ilman rajoituksia tarvitse kaupata, mutta valtion monopoli on täysin turha ja monella tapaa ravintoloita, pienpanimoita jne. vakavasti haittaava tekijä.
THL:n ja vastaavien "asiantuntijat" saavat palkkansa monopolin ylläpitäjältä. Alkoholista tutkitaan vain ja ainoastaan haittoja, ei koskaan mitään muuta. Ja samat kummelihahmot (Österberg...) latelee vuodesta toiseen samat latteudet, ilman kritiikin häivää.
Jostain vitun syystä huomattava osa suomalaisia haluaisi elää vankilassa, jossa vankilan johtaja määrittelee sen, mikä kulloinkin on sallittua ja vangeille hyväksi.
 

Leon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Voisin jopa väittää että suurin osa alkoholin kulutuksen kasvusta tulee siitä, että taloustiede toimii.
Onko siis taloustiede syyllinen maksakirroosiin? Pitäisikö ihmisten tuloja laskea?

Taloustiede on kyllä jännä vekotin. Olen lukenut tutkimuksesta, missä rotilla tehtiin kokeita, tutkijoina taloustieteilijät. Rotat opetettiin käyttämään annostelijoita, joissa toisissa oli hyvää ja makeaa nestettä (root beer), toisissa kitkerää kiniinillä maustettua vettä. Sitten niille annettiin "budjetti", eli kokonaismäärää rajoitettiin. Molempia litkuja kului, kun hyvää ja makiaa ei saanut rajattomasti. Kitkerän veden "hinta" oli suhteessa huomattavasti halvempi ja sitä oli myös juotava, kun oli jano. Kun sen hintaa nostettiin aavistuksen hyvän pysyessä vakiona, kitkerän kulutus kasvoi. Rotista tuli siis köyhempiä, kun annoskokoa pienennettiin. Hengissä pysyminen piti varmistaa, joten kitkerää oli juotava suhteessa entistä enemmän. Rotat siis ymmärsivät budjetin merkityksen. En usko ihmisen olevan kovin paljon tyhmempi budjetin suhteen. Kun ihmisistä tulee suhteessa köyhempiä, sen kiniinillä maustetun pahan mutta halvemman veden saatavuus on varmistettava kaiken muun kustannuksella, koska muuten ei hyvä heilu.

Kirja, josta tuon tutkimuksen bongasin, on nimeltään The Logic of Life (Tim Harford). Samassa kirjassa on myös tutkimuksia addiktioihin liittyen. Kun esim. alkoholin veronkorotuksista tiedotettiin, maksakirroosien määrä romahti. Mutta se romahti jo silloin, kun verot olivat vielä ennallaan. Sama ilmiö päti tupakointiin ja uhkapelaamiseen. Rationaalisesti ajattelevat addiktit yrittävät eroon pahoista tavoistaan etukäteen, jos niiden hintaa nostetaan lähitulevaisuudessa. Jännää. En tiedä, päteekö tuo suuriin massoihin (rahaa on, muttei addiktiota), mutta addiktien kohdalla ilmiö lienee kiistaton.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Ilman hyvinvointivaltiota näin voisikin olla. Mutta siinä vaiheessa kun alkoholihaittojen yli 5 miljardin kustannus, josta alkoholiveron puolentoista miljardin tuotto ei kata edes kolmannesta, lankeaa koko yhteiskunnalle, koen minä alkoholihaittojen minimointiin tähtäävän holhoavan alkoholipolitiikan ajavan yksilön vapauksien edelle siltä osin kun nämä kaksi tavoitetta ovat ristiriidassa.

Toki molemmat olisi parasta maksimoida siltä osin kun eivät ole ristiriidassa. Nostaisiko esim. maitokauppapromillerajan nosto tai ravintoloissa tapahtuvan kulutuksen keveämpi verokohtelu (tilastoitua+tilastoimatonta) kokonaiskulutusta? Jos ei, niin tänne ja heti.
Tästä 5 miljardista ei ole yhtään kattavaa laskelmaa tai muutakaan esitystä. Se on täysin tuulesta temmattu luku, vailla mitään pohjaa. Mikäli sinä löydät jostain nuo laskelmat, joihin tuo väite pohjautuu niin minä mielelläni lukisin sen myös. Toistaiseksi en ole noita laskelmia löytänyt, enkä sitä mihin tuo 5 miljardia perustuu.

Sen sijaan aina kun puhutaan alkoholin tuotoista, niin laksetaan mukaan vain suora alkoholivero, tämä on se 1,5 miljardia. Mukaan ei koskaan lasketa työpaikkoja ja niiden tuomia rahoja. Ikäänkuin alkoholi ja ravintolat/baarit poistamalla, tässä maassa olisi yhtäkkiä enempi muiden alojen työpaikkoja. MaRa:n alaiset yritykset työllistää maassa n. 60 000 ihmistä. Kyllä siitä tulee verotuloja vähän muutakin kuin 1,5 miljardia.

Mitä tulee maksakirrooseihin, niin tässä maassa on jo pitkään harjoitettu "maksakirroosi politiikkaa", jossa kaikki kirroosit johtuvat alkoholista, vaikka ihminen ei olisi 10 vuoteen juonut kuin yhden pullon kaljaa. Viimeiset tutkimukset ovat todenneet, että jopa 2/3 maksasairauksista johtuu jostain muusta kuin alkoholista. Mitä on tehty tämän asian eteen? Alkoholin suurkuluttajistakaan (eli siitä 10%:sta) vain n. 10% saa maksakirroosin. Tässä siis puhutaan silloin 1% mittaluokkaa olevasta ongelmasta.

Toinen asia on sitten se, miten kokonaisuus vaikuttaa oikeasti siihen kansantalouteen, mitä kukaan ei halua koskaan laskea kun aina se menee samaa "mutta voidaan pelastaa henkiä" touhuksi. Millaisia henkiä? 70v täyttäneillä on 33% todennäköisyys sairastaa syöpä, ei ole halpaa sen hoito. Mitä vanhemmaksi elää, sitä todennäköisemmäksi syöpään sairastuminen on. Sen sijaan 70v ei ole enää työelämässä vaan on jo verotulonsa maksanut, tämän jälkeen hän on kuluerä valtiolle. Kansantaloudelle on siis hyvä asia jos saadaan loppupäästä karsittua porukkaa pois. Mikä parasta sekä, alkoholi, että tupakka ovat aineita, jotka tappavat pitkällä aikavälillä, eivät nopeasti. Tämä taas takaa sen, että nämä yhteiskunnan jäsenet ehtivät tuottamaan yhteiskunnalle maksimaalisen määrän hyötyjä elinaikanaan, jos heistä sitä hyötyä yleensäkkin on tuottamaan ja tämän jälkeen heidät saadaan siivottua pois kuluttamasta niitä resursseja.

Karua, mutta totta. Minä vaan ihmettelen, mikä se eläkeikä pitäisi olla, jos täällä yhtäkkiä saadaan kaikki elämään 100-120 vuotiaiksi, kun kaikki on niin perkeleen terveitä, syövät terveellisesti ja eivät juo viinaa ja tupakoi. Nimittäin tämän maan talous ei sitä kestäisi. Silti jostain syystä tätä tilannetta halutaan ja siitä unelmoidaan. Sen sijaan, että oltaisiin realisteja ja myönnettäisiin, että tuo olisi täysin kestämätön tilanne ja on täysin kestämätöntä politiikkaa hamuta tuollaista. Ne fiksut, (tai vähemmän fiksut), jotka haluaa, voivat toimia niin, että elävät pidempään ja saavat nauttia eläkkeistään ja ne, jotka eivät valistuksesta huolimatta, näin halua toimia rasittavat järjetelmää mahdollisimman vähän. Juokaa ja polttakaa hyvät ihmiset!
 
Viimeksi muokattu:

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Ne fiksut, (tai vähemmän fiksut), jotka haluaa, voivat toimia niin, että elävät pidempään ja saavat nauttia eläkkeistään ja ne, jotka eivät valistuksesta huolimatta, näin halua toimia rasittavat järjetelmää mahdollisimman vähän. Juokaa ja polttakaa hyvät ihmiset!

Tämä on asia mitä en vain ymmärrä. Siis se, että miksi ihmeessä pitäisi elää pitkään? Olen koittanut asiaa tiedustella saamatta minkäänlaista vastausta. Kuinka moni kolmekymppinen haluaisi olla taas teini, vaikka se silloin onkin maailman parasta aikaa? Tuskinpa edes tytöt oikeasti haluaisivat.

Olen aika varma, että myös kuusikymppisenä sitä ajattelee, että no enpä todellakaan haluaisi olla enää nelikymppinen junnu. Jos paljon sitä vanhemmaksi elää, niin alkaa varmaankin rauhassa ajatella kuinka tämähän alkoi pikku hiljaa olla tässä ja hyvä niin. Miksi ihmeessä pitäisi vain sinnitellä, vaikka toimintakyky heikkenee ja vaikka olisi aika tervekin, niin pitää silti päästä koko ajan päiväunille ja muuta. Ei ole mitään varmuutta mistään eläkkeistä muutenkaan, niin eihän sellaiseen voi tähdätä ja sitä odottaa. Se tulee, jos on tullakseen.

Juokaa ja polttakaa hyvät ihmiset! Tai käyttäkää ehkä mielummin nuuskaa.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Juokaa ja polttakaa hyvät ihmiset! Tai käyttäkää ehkä mielummin nuuskaa.
Nuuskasta ei tule verotuloja ja kaiken lisäksi se on terveellisempää kuin tupakka, että ei voi suositella, perhana. Tosiasiassa nuuskanmyynti pitäisi sallia, kuten kannabiskin (vaikka se ensimmäinen kannabispiikki voikin jo tappaa, hihi), ihan puhtaasti verotulojen takia. On täysin käsittämätöntä, miten paljon näihin kaikkiin aineisiin tai ennemminkin niiden vastustamiseen yms. käytetään sitä rahaa. Ihminen on aina halunnut vetää itsensä jonkin asteiseen pöllyyn ja on on siihen myös keinot löytänyt, verotus on vain hyvä tapa saada siitä touhusta edes jotain posia, kun todennäköisesti se ihminen pöllyssään aiheuttaa jotain negatiivista, jossain vaiheessa.

Kun kaikki nämä THL:n tutkijat ja EHYT yms. immeiset sais kenkää, niin säästö olisi yhteiskunnalle huomattava (no joo EHYT:läiset veikkauksen/RAY:n varoilla levittävät propagandaansa, mutta silti). Lisäksi minä varmaan kuolisin nauruun, valitettavasti vaan ei tule tapahtumaan. Näitä tyyppejä pyörii tuolla jatkuvasti haastatteluissa yms. kertomassa omaa "totuuttaan". Kyllä minäkin valehtelisin silmät päästäni, jos työpaikka riippuisi siitä. Siksi näihin tahoihin pitää suuntautua varsin skeptisesti, koska kukaan ei halua julkaista mitään sellaista, mikä voi vaarantaa oman toimeentulon tulevaisuudessa. Näinhän se jo nähtiin Pekka Puskan kohdalla, kun se oma elämäntyö kyseenalaistettiin, niin vaikka faktat oli ilmeiset, ei se paasaus muuksi muuttunut.
 

Rixa88

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Tämä on asia mitä en vain ymmärrä. Siis se, että miksi ihmeessä pitäisi elää pitkään?
Tätähän minäkin pohdin tuolla holhousketjussa kolme vuotta sitten:
Tässä on nyt lyhyen ajan sisällä sattunut silmään aika monia holhoukseen liittyviä lakiuudistuksia/ehdotuksia, liittyen joko tupakointiin tai alkoholiin. Eli hintoja ylöspäin ja saatavuuden ja käytettävyyden rajoituksia (mm. tupakoinnin kieltäminen tietyissä paikoissa). Onko tässä nyt jokin the Big picture että yritetään kansaa saada näillä keinoilla terveemmäksi ja pitkäikäisemmäksi ja mm. alkoholista aiheutuvien terveyshaittojen hoitokustannusten alentumista?

Jos kansaa halutaan terveemmäksi ja pitkäikäisemmäksi niin miksi samaan aikaan nostetaan elintarvikkeiden hintoja? Eihän köyhimmät suomalaiset voi syödä terveellisesti jos pitää jatkuvasti syödä makaronia ja X-Tran makkaraa! Ja vaikka kävisikin niin hienosti, että kansa saataisiin tervehtymään ja elinikä pidemmäksi, niin sitten eläkeläisten määrä nousisi ja oltaisiin siinä pisteessä että joko A) Eläkeikää pitäisi nostaa tai B) Eläkkeiden maksuun menisi aivan perkeleesti valtiolta rahaa. Ja jos eläkeikää nostetaan, niin nuorisotyöttömyys kasvaisi kokoajan.
Olisihan se pitkä elämä siinä tapauksessa hyvä asia, jos olisi viimeiset elinvuodet todella hyvässä kunnossa, mutta jos asut hoitokodissa viimeiset 10-20 vuotta elämästäsi niin onko se sitten enää mitään elämää? Minä tartun mieluummin hetkeen ja juon kunnon kännit 1-2 kertaa viikossa koska sillä pääsee paremmin fiiliksiin. Jos kuolen alkoholin takia nuorena, niin sittenhän kuolen, ainakin on ollut hauskaa monta kertaa! Eli koitan elämässä pituuden sijaan panostaa laatuun. Onhan sitä jossain vaiheessa tullut mietittyä, että onko se mitään elämää, että juo joka viikonloppu humalanhakuisesti, mutta kun pidin tipattoman tammikuun niin ei se yhtään sen oikeammalta elämältä tuntunut. Ehkä sitä tuli vain kuunneltua liikaa ns. parempia ihmisiä.
 

peruna

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingfors IFK
Onko siis taloustiede syyllinen maksakirroosiin? Pitäisikö ihmisten tuloja laskea?

Ehkä olin vähän epätarkka sanoissani. Ihmisten syytähän se on ja tätähän ihmisten valintaa taloustiede tutkii.

Perusilmiö on siis se, että yhdessä vaiheessa sinulla on ollut 100 euroa ja olet ostanut 5:llä eurolla viiniä. Jos nyt mietitään että sinulla on 200 euroa. Käytätkö edelleen 5 euroa viiniin vai ostatko kaksi pulloa vai yhden 10 euron pullon? Vaihtoehtoja on monia mutta varmuudella voi sanoa, että joku ostaa lisää.

Kun tarkastellaan alkoholipolitiikkaa ja miten se onnistunut niin pitäisi pyrkiä puhdistamaan pois tulojen nousu niin voidaan paremmin tarkastella miten alkoholipolitiikka on onnistunut -- THL:ää ei kiinnosta => THL ei ole neutraali => THL:n lukuja ei voida käyttää missään alkoholipolitiikan keskustelussa.
 

Leon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Perusilmiö on siis se, että yhdessä vaiheessa sinulla on ollut 100 euroa ja olet ostanut 5:llä eurolla viiniä. Jos nyt mietitään että sinulla on 200 euroa. Käytätkö edelleen 5 euroa viiniin vai ostatko kaksi pulloa vai yhden 10 euron pullon? Vaihtoehtoja on monia mutta varmuudella voi sanoa, että joku ostaa lisää.
Emmä tiiä. Mulla on perusilmiö se, että baarikaapin virkaa toimittava keittiökaappi on täynnä. Viime viikonloppuna tapahtui harvinainen juttu: yksi pullo tyhjeni lopultakin. Kyseessä oli matkalta (oisko ollut 2008) ostettu likööri, jonka viimeinen tilkka meni digestiiviksi. Viskiä tai brandyä tulee naukkailtua yksi siivu n. kerran kuussa, ellei harvemmin. Jos mun tulot vaikka kaksinkertaistuvat, käyn yhä edelleen yhtä paljon matkoilla ja yhtä harvoin ostan tuliaispullon, vielä harvemmin tyhjennän sellaisen.

Kun tuo viinikeskustelu velloo tuolla kierrätyksessä, niin tälläkin hetkellä viinihyllyssä on 7-8 pulloa odottamassa. Noistakin 4-5 ovat olleet aika pitkään hyllyssä, kun eivät ole varsinaisesti arkiviinejä. Viikonloppuisin menee yksi pullo arkiviiniä kahteen pekkaan/pekattareen, jos ruokalista niin ehdottaa. Joskus menee bisseä ja viinit jäävät avaamatta. Noita ruokailuja varten on optimitilanteessa aina kolme pulloa varastossa: ripasso tai chianti, liha- tai yleispunaviini ja kuivahko valkkari. Tällä hetkellä on vajausta arkiviineissä, kun ei ole tullut käytyä tuossa Alkossa, joka on 400 m päässä. En edes laske mukaan noita ruuanlaittoon tarkoitettuja perusviinejä, joita on baarikaapin puolella avattuna yksi kumpaakin väriä. Niistä on tarkoitus kiehauttaa se alkoholi pois ja jättää pelkkä maku ruokaan.

Pointti on sama kuin yhdessä mietelauseessa, jonka bongasin pari viikkoa sitten facebookissa. Anna köyhälle satanen ja se kuluttaa sen, koska sen on pakko. Anna rikkaalle satanen ja se laittaa sen jemmaan, koska se voi tehdä niin. Tässä yhteydessä "köyhät" ovat niitä, joille alkoholi maistuu aina ja joka paikassa, myös iltaisin ja viikonloppuisin, myös suurempina määrinä. Jos rahaa on käytössä enemmän, alkoholiakin kuluu enemmän. "Rikkaat" taas ovat niitä, jotka käyttävät alkoholia herkutteluun eivätkä pään sumentamiseen. Kaikki ostettu alkoholi ei mene suoraan päähän, suurehko osa menee jemmaan. Varallisuudella ei ole varsinaisesti juurikaan tekemistä näiden rikkaiden alkoholinkulutuksen suhteen. Ei voi siis mitenkään oikoa noin, että tulojen kasvaessa alkoholinkulutus nousee jollain kertoimella. Asenteet muuttuvat ihan yhtä nopealla tahdilla kuin kansantalous. Nyt ei ole muotia hillua humalassa. Se on suurten ikäluokkien harrastus. He ovat eläköitymässä sankoin joukoin.
 
Perusilmiö on siis se, että yhdessä vaiheessa sinulla on ollut 100 euroa ja olet ostanut 5:llä eurolla viiniä. Jos nyt mietitään että sinulla on 200 euroa. Käytätkö edelleen 5 euroa viiniin vai ostatko kaksi pulloa vai yhden 10 euron pullon? Vaihtoehtoja on monia mutta varmuudella voi sanoa, että joku ostaa lisää.

Jos on alkoholin kanssa ongelmia niin suurella todennäköisyydellä 200 eurosta menee 105 euroa viiniin, jos taas suhde alkoholiin on normaali niin käytettävissä oleva rahamäärä tuskin vaikuttaa kulutukseen. Eli kohtuukäyttäjä ja viinin nautiskelija valitsee kympin pullon mutta ongelmakäyttäjä maksimoi jurrissa vietetyn ajan ja ostaa isomman määrän absoluuttista alkoholia.

Jos minä olisin diktaattori niin tekisin vuoden mittaisen kokeilun jolla pyrittäisiin maksimoimaan alkoholiveron tuotto, erotus käytettäisiin lyhentämättömänä mielenterveystyöhön. Uskon että kansantalous jäisi tällä ratkaisulla rutkasti plussalle. Ymmärrän myös että jotkut haluavat tehdä tuttuja ja turvallisia veronkorotuksia sen sijaan että oltaisiin avoimesti uudistushakuisia ja yritettäisiin keksiä jotain 2000-luvulle sopivaa.

Suomesta puuttuu rohkeus ja innovatiivisuus myös alkoholipolitiikasta.
 

peruna

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingfors IFK
Onneksi tuota tulojen vaikutusta alkoholiin on tutkittu taloustietelijöiden toimesta esim. tulojoustojen kautta, joten keskustelu ei tarvitse perustua mutuiluun.

Kysynnän tulojousto kertoo, miten paljon tietyn hyödykkeen kysyntä kasvaa ostajan tulojen kasvaessa. Jos kysynnän tulojousto on 0,7, se tarkoittaa, että tulojen kasvaessa 10 % henkilö ostaa tuota hyödykettä 7 % (= 10 % kertaa 0,7) enemmän.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kysynnän_tulojousto

Oheinen jenkkitutkimus toteaa, että oluelle tulojousto on 0.5 ja oluelle ja viinille 1.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3722038/

Eri maiden välillä on eroja, tämä on varmaa, mutta tämä vahvistaa perusidistä. Jos sinulla on enemmän rahaa käytettävissä niin kyllä käytät sitä lisää myös alkoholiin ja sen takia tämä graaffi on täysin typerä, koska se ei selitä mitään: https://www.thl.fi/documents/10531/157385/Alkoholijuomien+kulutus+2014.png
 

Leon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Mä teen ihan oman tulkinnan. En osta enemmän alkoholia tulojen kasvaessa, ostan vain kalliimpaa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös