Ainoa kokemukseni akvaarionhoidosta on inttiajalta. Toimin VMTK:n sihteerinä kokopäivätoimisessa tehtävässä, ja samaan hommaan kuuluivat myös tavallisesti tyhjänä pidettävän Tietotuvan pikku huoltotoimet. Tietotupa sai nimensä siitä, että paikassa saattoi harrastaa itseopiskelua, ja toisaalta siitä, että sinne oli roudattu esikunnasta jotain 15 vuotta vanhoja pc-raatoja mukamas varusmiesten hyväksi. Toimimatonta paskaa ne kyllä olivat. Tietotuvan koristeina toimivat noin kolme pientä huonekasvia sekä - akvaario.
Tietotuvan akvaario oli pienehkö, arvelisin että ei ainakaan paljoa yli sadan litran. Asukkeina oli paria-kolmea sorttia jotain tavanomaisia nättejä akvaariokaloja plus pingispallon kokoinen kotilo. Edellisten VMTK-miehistöjen joukossa oli kai ollut ihan akvaarioista ymmärtäviäkin kavereita, päätellen siitä että vuoron vaihtuessa akvaario oli upeassa kunnossa ja siisti.
Minä ja kollegat emme ymmärtäneet akvaarion hoitamisesta hevon veetä. Tiesimme että kalanruokaa pitää laittaa pikku määrä säännöllisesti veteen, ja jotain kemikaalia kanssa. Näin tehtiin, ja akvaarion hoitamisesta tuli arkirutiinimme.
Joskus noin 3-4 kuukauden kuluttua akvaario kuitenkin alkoi olla sellaisessa kunnossa, että sotilasjärjen mukaan asialle pitäisi tehdä jotain. Välillä oli jotain pitkiä lomia, ja välillä annettiin kaloille liian vähän ruokaa, toisinaan taas ihan sairaasti liikaa. Seuraus oli, että akvaario alkoi löyhkätä lievästi. Samoihin aikoihin kotilo perkele otti ja synnytti monta kymmentä nuppineulanpään kokoista pikkukotiloa, joten pienen akvaarion ekokysteemi oli mullistusten kourissa. Ei mennyt montaa päivää, kun haju alkoi olla jo huoneeseen tullessa havaittava.
Tietotupaan oli tulossa jokin tilaisuus johon osallistuisi myös esikunnan skappareita. Tästä tuli tieto olisiko ollut peräti vasta edellisenä päivänä, joten meille tuli kohtalainen kiire siivota akvaario. Mitään hajua ei ollut kuinka tuo toimenpide tehtäisiin niin sanotusti oikein.
Valitsimme metodin Raaka Peli Ranualla. Kauhoimme haavilla kalat ja kotilon ensin ämpäriin jossa oli kraanavettä. Pikkukotilot päätimme hävittää. Loput vedet äyskäröimme paskapyttyyn. Kun vettä oli enää vähän jäljellä, niin kannoimme akvaarion pesutupaan, jossa varsinainen pesu tapahtui. Kivet ja koristeet lavuaariin, saippuaa päälle ja kunnon huuhtelu. Akvaarion sisäpintoihin tolua, kunnon harjaus, ja huuhtelu pariin kertaan. Sitten sepelit takaisin pohjalle, samoin muut koristeet sekä kalojen piilona toiminut pieni juurakko tai mikä lie uppotukki, saippuapuhtaina. Sitten akvaario takaisin Tietotupaan, ja ämpärillä sata litraa kraanavettä sekaan. Hapettaja paikalleen, ja asukkaat takaisin.
Omat miehistömenetykset operaatiossa: Arviolta 20% kaloista menehtyi pesuprojektin yhteydessä ja suunnilleen 40% seuraavien 24h aikana. Uivan joukko-osaston vahvuus oheni suunnilleen 60%. Kotilo delasi vasta seuraavalla viikolla, pikkukotilot tuhottiin pesutoimenpiteen yhteydessä sataprosenttisen kansanmurhamaisesti.
Teimmekö perustavaa laatua olevia virheitä?