Akvaarioharrastajia ?

  • 19 578
  • 73

Jykke1978

Jäsen
Suosikkijoukkue
HC/FC TPS, Turku Dockers, Adelaide Crows
Tällä hetkellä akvaariossani asustelee mustaveitsikala, teräkala, kaksi papukaijakalaa, lehtikala, kaksi piikkisilmää ja kolme kultaplekoa.

Päivitetään tuota listaa sillä, että toinen papukaijakaloista on siirtynyt paremmille uintilaitumille ja sen tilalle on ostettu uusi papukaijakala ja sitten lehtikala on saanut kaverikseen kaksi uutta lehtikalaa, muuten kalat ovatkin samat kuin tuossa.

Löytyykö täältä muuten ketään merivesi/riutta-akvaario harrastajaa? On sellaisen hankkiminen alkanut todenteolla kiinnostamaan ja olisi mukava saada vähän tietoja sellaisen perustamisesta ja hoitamisesta ja hieman hinta-arviota sellaisen perustamisesta.
 

Glove

Jäsen
Käsittääkeni meriakvaarion pito on kalliimpaa kuin tavallisen. Suolainen vesi antaa oman haasteensa tekniikalle ja kalatkin taitaa olla aika lailla kalliimpia.

Vaikka ei tämä (vaimon) akvaarioharrastus nyt muutenkaan ihan ilmaista ole. Homma oli tauolla jonkin aikaa kunnes reilu vuosi sitten toteutettiin pitkäaikainen haave isosta akvaariosta ja ostettiin 720 litrainen. Kyllä tuo melkoinen katseenvangitsija on olohuoneessa ja "ohjelma" vetää vertoja televisiolle. Asukkeina monen sortin kirjoahvenia ja useita erilaisia plekoja. Sinänsä kivoja kun ovat reilusti isompia kuin yleensä. Ahvenet luokkaa 10-15 cm ja suurin isopurjepleko taitaa olla jo 25 cm. Soidin menot käynnistä muutamalla parilla ja toivottavasti poikasiakin jossain vaiheessa. Pari kutua akvaariossa on ollut, mutta ovat menneet parempiin suihin.
 

Jykke1978

Jäsen
Suosikkijoukkue
HC/FC TPS, Turku Dockers, Adelaide Crows
Jykke1978 kirjoitti:
Tällä hetkellä akvaariossani asustelee mustaveitsikala, teräkala, kaksi papukaijakalaa, lehtikala, kaksi piikkisilmää ja kolme kultaplekoa
Päivitetään tuota listaa sillä, että toinen papukaijakaloista on siirtynyt paremmille uintilaitumille ja sen tilalle on ostettu uusi papukaijakala ja sitten lehtikala on saanut kaverikseen kaksi uutta lehtikalaa, muuten kalat ovatkin samat kuin tuossa.

Löytyykö täältä muuten ketään merivesi/riutta-akvaario harrastajaa? On sellaisen hankkiminen alkanut todenteolla kiinnostamaan ja olisi mukava saada vähän tietoja sellaisen perustamisesta ja hoitamisesta ja hieman hinta-arviota sellaisen perustamisesta.

Muokataanpa taas listaa, kun on muutosta tullut ja paljon. Kultaplekot osoittautuivatkin tummaleväplekoiksi ja sen albiino muunnokseksi, niistä yksi myös kuoli jo aikoja sitten ja kaksi jäljelle jäänyttä lähtivät akvaarioliikkeeseen etsimään uutta kotia itselleen ja ovat löytäneetkin uuden kodin. Mustaveitsikala kasvoi 35 senttiseksi, mutta valitettavasti kuoli viime joulukuussa, oli tosi komean näköinen yksilö. Toinen papukaijakaloista on jättänyt tämän maailman ja lehtikalatkin ovat muuttaneet kalojen taivaaseen. Teräkala menehtyi muutama viikko sitten samettitautiin joka oli päässyt etenemään liian pitkälle eikä lääkitys enää auttanut. Akvaariossa oli myös 2 kimalaispallokalaa, mutta ne löytyivät panamansampimonnin kanssa kuolleina päivää ennen teräkalaa. Panamansampimonni ehti olla akvaariossa vain alle viikon ennen kuolemaansa.

Akvaarion asukaslista on tällä hetkellä seuraava: papukaijakala, teräkala (uusi), nokkamonni, banjomonni ja piikkisilmä.

Akvaariota on nyt vaivannut veden sameus ja nyt vielä sen lisäksi vihersamennus jota koitan saada pois akvaarion pimennyksellä. Sameus ja muut ongelmat ovat alkaneet kesän aikana, kun vaihdoin alkuvuodesta laittamani kasvit pois, koska levisivät niin kovalla vauhdilla, että tila alkoi loppumaan akvaariosta, uudet kasvit eivät ole varmaan vielä ehtineet kotiutua ja sen takia eivät saa suodatettua vedestä niitä epäpuhtauksia mitä normaalisti saisivat.

Löytyykö täältä ketään kenellä olisi merivesi-/riutta-akvaariota? Kakkos akvaarioon olisi tarkoitus sellainen perustaa ja olisi mukava kuulla mistä porukka on tilannut kaloja/koralleja, Suomesta/ulkomailta? Mitä ovat maksaneet ulkomailta tilatessa, tuleeko tullia ja mitä postikulut ovat noin olleet.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Ainoa kokemukseni akvaarionhoidosta on inttiajalta. Toimin VMTK:n sihteerinä kokopäivätoimisessa tehtävässä, ja samaan hommaan kuuluivat myös tavallisesti tyhjänä pidettävän Tietotuvan pikku huoltotoimet. Tietotupa sai nimensä siitä, että paikassa saattoi harrastaa itseopiskelua, ja toisaalta siitä, että sinne oli roudattu esikunnasta jotain 15 vuotta vanhoja pc-raatoja mukamas varusmiesten hyväksi. Toimimatonta paskaa ne kyllä olivat. Tietotuvan koristeina toimivat noin kolme pientä huonekasvia sekä - akvaario.

Tietotuvan akvaario oli pienehkö, arvelisin että ei ainakaan paljoa yli sadan litran. Asukkeina oli paria-kolmea sorttia jotain tavanomaisia nättejä akvaariokaloja plus pingispallon kokoinen kotilo. Edellisten VMTK-miehistöjen joukossa oli kai ollut ihan akvaarioista ymmärtäviäkin kavereita, päätellen siitä että vuoron vaihtuessa akvaario oli upeassa kunnossa ja siisti.

Minä ja kollegat emme ymmärtäneet akvaarion hoitamisesta hevon veetä. Tiesimme että kalanruokaa pitää laittaa pikku määrä säännöllisesti veteen, ja jotain kemikaalia kanssa. Näin tehtiin, ja akvaarion hoitamisesta tuli arkirutiinimme.

Joskus noin 3-4 kuukauden kuluttua akvaario kuitenkin alkoi olla sellaisessa kunnossa, että sotilasjärjen mukaan asialle pitäisi tehdä jotain. Välillä oli jotain pitkiä lomia, ja välillä annettiin kaloille liian vähän ruokaa, toisinaan taas ihan sairaasti liikaa. Seuraus oli, että akvaario alkoi löyhkätä lievästi. Samoihin aikoihin kotilo perkele otti ja synnytti monta kymmentä nuppineulanpään kokoista pikkukotiloa, joten pienen akvaarion ekokysteemi oli mullistusten kourissa. Ei mennyt montaa päivää, kun haju alkoi olla jo huoneeseen tullessa havaittava.

Tietotupaan oli tulossa jokin tilaisuus johon osallistuisi myös esikunnan skappareita. Tästä tuli tieto olisiko ollut peräti vasta edellisenä päivänä, joten meille tuli kohtalainen kiire siivota akvaario. Mitään hajua ei ollut kuinka tuo toimenpide tehtäisiin niin sanotusti oikein.

Valitsimme metodin Raaka Peli Ranualla. Kauhoimme haavilla kalat ja kotilon ensin ämpäriin jossa oli kraanavettä. Pikkukotilot päätimme hävittää. Loput vedet äyskäröimme paskapyttyyn. Kun vettä oli enää vähän jäljellä, niin kannoimme akvaarion pesutupaan, jossa varsinainen pesu tapahtui. Kivet ja koristeet lavuaariin, saippuaa päälle ja kunnon huuhtelu. Akvaarion sisäpintoihin tolua, kunnon harjaus, ja huuhtelu pariin kertaan. Sitten sepelit takaisin pohjalle, samoin muut koristeet sekä kalojen piilona toiminut pieni juurakko tai mikä lie uppotukki, saippuapuhtaina. Sitten akvaario takaisin Tietotupaan, ja ämpärillä sata litraa kraanavettä sekaan. Hapettaja paikalleen, ja asukkaat takaisin.

Omat miehistömenetykset operaatiossa: Arviolta 20% kaloista menehtyi pesuprojektin yhteydessä ja suunnilleen 40% seuraavien 24h aikana. Uivan joukko-osaston vahvuus oheni suunnilleen 60%. Kotilo delasi vasta seuraavalla viikolla, pikkukotilot tuhottiin pesutoimenpiteen yhteydessä sataprosenttisen kansanmurhamaisesti.

Teimmekö perustavaa laatua olevia virheitä?
 

mice

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Flames, Juventus, Parma
Teimmekö perustavaa laatua olevia virheitä?
Akvaariota ei ole, mutta junnuna semmoinen kotoa löytyi. Se nyt varmaan oli suurin virhe (jos ei sitten tapahtunut liian kovakouraista käsittelyä siirto-operaation yhteydessä), että kaikkea vettä ei saa vaihtaa suoraan. Yleensä akvaarioveden vaihto tapahtuu niin, että vettä otetaan akvaariosta puolet pois kalojen yhä ollessa siellä 'imemällä', ja sitten tilalle laitetaan riittävän kauan seissyttä kraanavettä. Ja saippuat ja muut eivät varmasti myöskään tee kaloille hyvää.
 

Morgoth

Jäsen
Teimmekö perustavaa laatua olevia virheitä?

Se jäi epäselväksi, että vaihdetteko ollenkaan vettä siihen akvaarion? Lopussa toki ihan kunnioitettavasti, mutta vaihdoitte vain kaiken kerralla ja päätitte vielä saippualla pestäkin kaikk kivet yms.. Samassa meni vain ne akvaarion hyödylliset bakteeritkin, jotka hävittävät kalojen ulosteita yms.

En ole mikään suuri akvaario harrastelija, mutta 3-4 vuotta ollut 150 litranen akvaariossa, jossa kerran riehui valkopilkkutauti, joka tappoi n. 80 % populaatiosta. Sen jälkeen vähän innostus, mutta ehkäpä joskus kun olen rikas ja paljon ylimääräistä rahaa ostan jonkun 500 litrasen ja kiekkokaloja sinne...
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Se nyt varmaan oli suurin virhe (jos ei sitten tapahtunut liian kovakouraista käsittelyä siirto-operaation yhteydessä), että kaikkea vettä ei saa vaihtaa suoraan. Yleensä akvaarioveden vaihto tapahtuu niin, että vettä otetaan akvaariosta puolet pois kalojen yhä ollessa siellä 'imemällä', ja sitten tilalle laitetaan riittävän kauan seissyttä kraanavettä. Ja saippuat ja muut eivät varmasti myöskään tee kaloille hyvää.

Se jäi epäselväksi, että vaihdetteko ollenkaan vettä siihen akvaarion? Lopussa toki ihan kunnioitettavasti, mutta vaihdoitte vain kaiken kerralla ja päätitte vielä saippualla pestäkin kaikk kivet yms.. Samassa meni vain ne akvaarion hyödylliset bakteeritkin, jotka hävittävät kalojen ulosteita yms.

Pieleen taisi mennä kun vaihdoimme tosiaan kaiken veden kerralla. Kyseessä oli epäilemättä epäinhimmillinen, tai tässä tapauksessa epäeläimellinen suursiivous. Tuokin olisi ollut hyvä tietää ettei kaikkea vettä kannata vaihtaa laakista. Saippuat kyllä yritettiin huuhdella hyvin pois, ja luulen että se saatiinkin pois kivistä ja koristeista käytännössä kokonaan. Tuo Tolu kyllä mietitytti, käytimme sitä siis akvaarion lasien puhdistukseen. En oikein miellä Tolua miksikään akvaarioharrastajan peruskemikaaliksi, mutta se oli paras sillä erää Puolustusvoimien tarjoamista pesuaineista.

Jos siellä akvaariossa jotain hyödyllisiä tai hyödyttömiä bakteereita olikin, niin ne poistettiin muonavahvuudesta kerrassaan sotilaallisella perusteellisuudella. Suunnittelimme jopa kivien keittämistä varuskunnan keittiön tiloissa, mutta arvelimme ettei henkilökunta lämpenisi ajatukselle.

Ihmismittakaavaan siirrettynä: Haagin sotatuomioistuimeen on päästy pienemmilläkin meriiteillä.
Tämäntapainen kävi mielessä jo rikoksen tekoaikaan.

Kaloja ei sinänsä "rääkätty". Ne vain kauhottiin haavilla pois akvaariosta ja väliaikaisleiri perustettiin punaiseen 10 litran muoviämpäriin. Pääläri oli puolestaan puolillaan mitäs muuta kuin kraanavettä. Kai tuo sitten oli eväkkäiden mittakaavaan siirrettynä jonkinlainen Treblinka.
 

Morgoth

Jäsen
Kaloja ei sinänsä "rääkätty". Ne vain kauhottiin haavilla pois akvaariosta ja väliaikaisleiri perustettiin punaiseen 10 litran muoviämpäriin. Pääläri oli puolestaan puolillaan mitäs muuta kuin kraanavettä. Kai tuo sitten oli eväkkäiden mittakaavaan siirrettynä jonkinlainen Treblinka.

Lähinnä kai että kaikki ilmakehän happi korvattaisiin vaikka hiilidioksiidilla :)

Ja vaikka se puhdistus menikin hyvin tai mitään tolua yms. jäämiä ei jäänyt, niin se akvaario pitäisi 'kypsyttää' (muodostaa niitä sopiva bakteeraja, kestää muutaman viikon) ja kalat saisi laittaa sinne vasta, kun nitraattipiikki on mennyt. Nitraatti kun saa ne kalat harrastamaan kuviokelluntaa pinnassa.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Ja vaikka se puhdistus menikin hyvin tai mitään tolua yms. jäämiä ei jäänyt, niin se akvaario pitäisi 'kypsyttää' (muodostaa niitä sopiva bakteeraja, kestää muutaman viikon) ja kalat saisi laittaa sinne vasta, kun nitraattipiikki on mennyt. Nitraatti kun saa ne kalat harrastamaan kuviokelluntaa pinnassa.
Juuri tästä urheilulajista oli kyse myös varuskuntamme akvaariokalojen keskuudessa. Ihme homma sinänsä etteivät kaikki kalat kuolleet. Lähes puolethan niistä säilytti henkensä tässä järjestämässämme kiduksellisten Srebrenicassa.

Ei ollut nykyisenkaltaista Jatkoaikaa olemassa inttiaikanani, eikä edes nettiyhteyksiä ollut lupa viritellä varuskuntaan vuonna 1996. Jos tällainen perusinfra olisi ollut kunnossa, niin akvaarionhoitokin olisi sujunut kuin vettä vaan. Nytpä olen tässäkin asiassa viisastunut.
 

Tpip

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, L'equip blaugrana, La Albiceleste, Raiders
Ja vaikka se puhdistus menikin hyvin tai mitään tolua yms. jäämiä ei jäänyt, niin se akvaario pitäisi 'kypsyttää' (muodostaa niitä sopiva bakteeraja, kestää muutaman viikon) ja kalat saisi laittaa sinne vasta, kun nitraattipiikki on mennyt. Nitraatti kun saa ne kalat harrastamaan kuviokelluntaa pinnassa.

Nitriitti. Tosin kyllä nitraattikin saa kalat kuviokellumaan jos sitä liikaa pääsee akvaarioon muodostumaan.

Nykytrendi tosiaan akvaarionhoidossa on se, että vettä vaihdetaan ~50% kerran viikossa. Tästä sitten itselleen ja omalle akvaariolle parhaimaan vaihtorytmiin ja -määriin paasee seurailemalla nitriitti- ja nitraattiarvoja. Pääsääntöisesti suomalainen hanavesi on yleisimmille akvaariokaloille käypää ihan semmoisenaan, eikä sitä tarvitse vaihdon yhteydessä sen suuremmin seisottaa. Kunhan nyt ei hanasta letkulla ihan täysiä pistä altaaseen menemään. Silloinkin suurin riski taitaa olla kaasukuplien muodostuminen kalojen kiduksiin.

Tuommoisen todella paskaiseksi päässeen altaan kohdalla oikea menettelytapa varmaan olisi seuraava:

-Pieniä vedenvaihtoja usein (~10%), jopa päivittäin. Ei missään nimessä isoa vedenvaihtoa kerralla, muuten todennäköisesti vesiarvot (pH, KH, GH) heilahtaisivat isosti.
- Suodattimen suodatusmateriaalin kevyt pesu ilman pesuaineita haalealla vedellä. Samalla tietysti suodattimen mekaanisten osien putsaus, niin ikään ilman pesuaineita.
- Pohjamateriaalin kevyt putsaus lappoamalla. Akvaariolle hyödyllisistä bakteerikannasta iso osa majailee juuri täällä, varsinkin jos altaan suodatuksesta vastaa sisäsuodatin.
- Lasien yms. muiden kiinteiden esineiden (kivet, kannot, koristeet) puhdistus ilman mitään pesuaineita.
- Ruokinnan vähentäminen. Jos kalat ovat saaneet edes suht jatkuvasti ruokaa, niin pienen paaston voi jopa pitää.

Akvaarioita tällä hetkellä itsellä löytyy "vain" kaksi, joista toisesta varmaan tulee vielä luovuttua lähiaikoina. Harrastukseen jos haluaa lisätietoa, niin suosittelen lämpimästi aqua-webbiä.
 

Morgoth

Jäsen
Juuri tästä urheilulajista oli kyse myös varuskuntamme akvaariokalojen keskuudessa. Ihme homma sinänsä etteivät kaikki kalat kuolleet. Lähes puolethan niistä säilytti henkensä tässä järjestämässämme kiduksellisten Srebrenicassa.

Kaipa tästä voisi vetää sen johtopäätöksen, että kaikkien yksilöiden tuhoaminen on yllättävänkin vaikeaa eikä kukaan ole siinä onnistunut aikojen saatossa, vaikka hyviä yrityksiä on toki ollut historian saatossa.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Kaipa tästä voisi vetää sen johtopäätöksen, että kaikkien yksilöiden tuhoaminen on yllättävänkin vaikeaa eikä kukaan ole siinä onnistunut aikojen saatossa, vaikka hyviä yrityksiä on toki ollut historian saatossa.
Tässä minun inttitapauksessani syntyi tahattoman touhuamisen tuloksena läjäpäin ruumiita, vaikka massamurha ei ollut edes asialistalla. Ihmiskuntien ja kansojen henki on ollut sitkeässä läpi historian, mutta ihan hyvää tarkoittavalla hosumisellakin saadaan vainajia aikaiseksi!
 

Jykke1978

Jäsen
Suosikkijoukkue
HC/FC TPS, Turku Dockers, Adelaide Crows
Nostetaanpa vanhaa ketjua ylemmäs.

Tuli hankittua 80 euron hinnalla 312 litrainen akvaario kaapistoineen ja nyt on hankinnassa valaisin, suodatin ja lämmitin jotta saisi akvaarion käyttöön. Kaloille tulee 152 litraa lisää uimatilaa ja nyt pääsee hankkimaan uusia kivoja kaloja lisää.
 

Tuusa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit
Tuli hankittua 80 euron hinnalla 312 litrainen akvaario kaapistoineen ja nyt on hankinnassa valaisin, suodatin ja lämmitin jotta saisi akvaarion käyttöön.

15 vuotta on akvaarioita ollut, milloin useampikin kerrallaan (nyt vain yksi pieni n. 120 L), niin koskaan ei ole niissä ollut tuota lämmitintä. En oikein ole tajunnut, miksi pitäisikään olla. Hyvin kalat elelleet ilman sitäkin.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
15 vuotta on akvaarioita ollut, milloin useampikin kerrallaan (nyt vain yksi pieni n. 120 L), niin koskaan ei ole niissä ollut tuota lämmitintä. En oikein ole tajunnut, miksi pitäisikään olla. Hyvin kalat elelleet ilman sitäkin.
Jotkut kalat ovat lämpimän veden kaloja. Taistelukala esimerkiksi vaatii 25-30 asteista vettä, ja jos vesi on tätä kylmempää, elää kala luultavasti lyhyemmän elämän ja sairastelee helpommin. Jos lämmitintä ei ole, niin varsinkin öisin veden lämpötila saattaa vaihdella huomattavasti. Riippuu kalastosta tarvitseeko lämmitintä vai ei.
 

Jykke1978

Jäsen
Suosikkijoukkue
HC/FC TPS, Turku Dockers, Adelaide Crows
Jotkut kalat todellakin tarvitsevat paljon lämpimämmän veden kuin toiset ja 28 asteinen vesi on aika vaikea pitää akvaariossa ilman lämmitintä, mutta toki, jos akvaariossa on viileämmän veden kaloja ja vesi pysyy sellaisena 22-24 asteisena ilman lämmitintäkin niin turha sitä silloin on hankkia toki lämmitimen kanssa vesi pysyy tasaisemmin samanlämpöisenä.
 

Sinner

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin I.F.K (Rikollislauma) , NP#10 DEFC#16
Alkulähtönä kalaparvessa oli:
10 neontetraa, 8 miljoonakalaa (2 koirasta, 6 naarasta), 6 miekkapyrstöä (2 koirasta, 4 naarasta) 2 monnista ja 1 Ruma. Eli siis se partamonni.

Tarkoitus ei ole mitenkään tulla "opettamaan" tai muutoinkaan pätemään, mutta muutama mielipide ja vinkki jos suvaitset. Kun kasvimääräsi on ilmeisen suuri ja akvaariosikin kuitenkin tuon 240l tarvitset mielestäni aivan ehdottomasti ainakin muutaman monnisen (en ole vieläkään tottunut tähän nimitykseen) lisää ja muutaman levänsyöjän akvaarioosi. Jos kaikki plekot ovat mielestäsi rumia, niin suosittelen erittäin hyödyllistä akvaarion "monitoimimiestä"; leväbarbia http://www.kolumbus.fi/erkki.kare/akvaario/levis.jpg . Tämä syö nuorena, jopa pahamaineista punalevää. Sen levänsyönti into saattaa hieman laimeta iän myötä. Erittäin helppo, vaatimaton ja vahva kala kyseessä jokatapauksessa. Kuvaa ei kannata säikähtää, vaikka kala siinä näyttää isolta. Normi täyskasvuinen yksilö on 5-8 cm, eikä ole ostovaiheessa juuri nuppineulaa kummempi tapaus :)

Jos ja kun olet kiinnostunut kalankasvatuksesta ja haluat ehkä joskus hieman haasteellisemman kalan kuin miljoonakala, niin suosittelen palettikirjoahventa. Puolustaa toki reviiriään etenkin kutuvaiheessa, mutta ei ole tyypillinen agressiivinen ahven ja sopii kyllä seura-akvaarioon hyvin. "Ärsyyntyy" kuitenkin huntupyrstöistä, joten miljoonakala ei liene paras kaveri. Erittäin näyttävä etenkin kutuväreissään. Ei ole kovinkaan vaativa vedensuhteen ja saanet ne kyllä kutemaan asettamalla pienen savikukkaruukun pohjalle kyljelleen. Akvaariokaupat ostavat näitä erittäin mielellään ja maksavat luonnollisesti ihan eritavalla, kuin Miljoonakaloista, Platyista tai Miekkapyrstöistä. Tilaa sinulla on kyllä loisteliaasti. Helppo ja kaunis kala, joka on poikasena myös tehokas levänsyöjä. http://anna.kontu.fi/kuvat/akvaario/paletti1.jpg
 

Sinner

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin I.F.K (Rikollislauma) , NP#10 DEFC#16
Monnisetkin ovat kuulemma parvikaloja, ja minua vähän hämmentää se, että miksi tuolta liikkeestä edes myytiin niitä minulle vain kaksi. Mites ne, jos otan eri lajisia monnisia, niin muodostavatko ne yhdessä parven, vai pitääkö koko poppoon olla samaa lajia?

Vain hyvin harvat kalat ovat erakkoja. Toiset kalat vaativat ehdottomasti parven ja toiset tulevat kyllä toimeen ilmankin, vaikka viihtyisivätkin paremmin parvessa. Monniset (minulle nämä ovat vain monneja ja imumonnit, kuten sinun parta(imu)monnisi sitten plekoja) tulevat kyllä toimeen yksiksekseenkin, mutta viihtyvät varmasti paremmin "kavereiden" kanssa. Itse olen huomannut, että ainakin tavallisimmat monniset (pippuri, kupari ja albiinomonniset) viihtyvät varsin hyvin keskenään ja parvessakin. Kyse on enemmänkin koosta, kuin toisen monnisen värityksestä saatika nimestä :)

Partamonneilla ei liene niin suurta vaikutusta levänsyönnissä kuin usein uskotellaan? Olisiko niitä silti syytä hommata enemmän kuin vain tuo yksi?

Kyllä se on ihan oivallinen levänsyöjä, mutta voit huoletta ostaa muutaman lisää. Jos sinulle ei ole Mangrove juurakkoa vielä akvaariossasi, niin voisit harkita. Hienon ulkonäön lisäksi ne tarjoavat monille eri lajeille mieluisia lymypaikkoja ja luulenpa partaimumonnisi järsivän levää sen pinnalta mielellään päivisinkin. Varmista kuitenkin, että kyseessä on Mangrove tai jokin vieläkin kovempi juurakko, sillä jotkut akvaariokaupat myyvät mangrovena pehmenevää juurakkoa, joka hapattaa ja roskaa akvaariosi nopeasti.

Joitain barbeja meillä oli siinä vanhassa akvaariossa, en kyllä muista mitä. Ne oli ihan kivoja kavereita, mutta onko ne siis oikeasti tehokkaita levänhävittäjiä?

Leväbarbit ovat. Useimmat barbit eivät välitä levästä tuon taivaallista.


Myös muita vinkkejä otetaan mielellään vastaan toimivan akvaarion luomiseksi. On niin pirun hankala etsiä netistä tietoa silloin kun ei tiedä mitä etsii.

Mielelläni autan jos osaan, eli kysellä saa. Eikä tarvitse ujostella, että kysymys tuntuisi tyhmältä. Sellaisia ei olekaan.
 

Sinner

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin I.F.K (Rikollislauma) , NP#10 DEFC#16
Myös muita vinkkejä otetaan mielellään vastaan toimivan akvaarion luomiseksi. On niin pirun hankala etsiä netistä tietoa silloin kun ei tiedä mitä etsii.

Laitetaan tähän nyt vielä, että yleisin virhe on malttamattomuus akvaarion "kypsytyksessä". Kun "käynnistät" uuden akvaarion ensimmäistä kertaa vesiarvot hyppivät helposti kaksikin viikkoa ennenkuin tasaantuvat. Olisi siis hyvä pitää akvaario kalattomana tuo kaksikin viikkoa, kunnes arvot tasaantuvat ja bakteerikanta vakiintuu. Akvaariossa voi ja tuleekin olla tällöin jo kasveja ja suodatus päällä. Uskon, että sinulla on ainakin ph ja nitriitti-testit, mutta jos ei ole, niin on varsin helppo huomata ihan silminkin koska arvot heittelevät ja eivät ole ainakaan suotuisat. Kalat saavat "sätkyjä" ja poukkoilevat ympäri akvaariota ja päin lasejakin. Olisi tietysti suotavampaa ottaa asia selville testeillä, kuin kalojen kärsimystä katsellen.
 
Viimeksi muokattu:

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

Sinner

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin I.F.K (Rikollislauma) , NP#10 DEFC#16
Kannattaa ostaa samaa sukupuolta, muuten akvaariossa on piakkoin parisen kymmentä partamonnia hengailemassa ja kotilo-ongelma tuntuu sen jälkeen pieneltä.

Totta. Ja ilmaisin asian muutoinkin huonosti. En nimittäin tarkoittanut, että kannattaisi ostaa lisää nimenomaan partaimumonneja, vaan plekoja nyt yleensäkin. Esim. juuri tuollainen Pitbulli.
 

Jykke1978

Jäsen
Suosikkijoukkue
HC/FC TPS, Turku Dockers, Adelaide Crows
Partamonnit ovat varsinkin nuorena todella hyviä levänsyöjiä, vanhemmiten voivat hieman laiskistua. Toisen partamonnin voisi tuonne Irgun akvaarioon ottaa tai sitten noita katinkultamonneja. Monnisia kannattaisi olla vähintään 5 kappaletta, tulevat toimeen kyllä muidenkin monnisten kanssa, ei tarvi olla samaa lajia, että tekisivät parven.


Itselläni on projektina 312 litraisen akvaarion pystyyn pistäminen ja tällä viikolla saadaan maalattua kaapisto asuntomme muiden kalusteiden kanssa sopivaksi. Sitten pitäis akvaario kantaa tuolta häkkivarastosta sisälle ja irroitella edellisen omistajan sinne liimaamat/silikoonaamat korkkipuut ja silikoonata styroksinen kivitausta sinne ja antaa kuivua se 3 päivää ja sitten alkaa laittamaan muuten sitä kuntoon. Pääsevät 160 litraisen akvaarion kalat sinne asustelemaan ja sitten 80 litraisen akvan malawit pääsevät sinirapujen kanssa muuttamaan tohon 160 litraiseen.
 

Sinner

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin I.F.K (Rikollislauma) , NP#10 DEFC#16
80 litraisen akvan malawit pääsevät sinirapujen kanssa muuttamaan tohon 160 litraiseen.

Saako udella Malawi-akvaariosi pH:ta? En ole mikään rapuekspertti (en ole koskaan omistanut ensimmäistäkään), mutta eikö tuo sinirapu elele suovesissä, joiden luulisi olevan verraten happamia? Kiintoisaa jos olet saanut nämä viihtymään samoissa vesissä emäksistä vaativien malawien kanssa. Tosin rapu taitaa sietää huomattavasti suurempaa variaatiota esim. tuon pH:n kanssa kuin kalat?
 

Jykke1978

Jäsen
Suosikkijoukkue
HC/FC TPS, Turku Dockers, Adelaide Crows
Saako udella Malawi-akvaariosi pH:ta? En ole mikään rapuekspertti (en ole koskaan omistanut ensimmäistäkään), mutta eikö tuo sinirapu elele suovesissä, joiden luulisi olevan verraten happamia? Kiintoisaa jos olet saanut nämä viihtymään samoissa vesissä emäksistä vaativien malawien kanssa. Tosin rapu taitaa sietää huomattavasti suurempaa variaatiota esim. tuon pH:n kanssa kuin kalat?

Itselläni vesi on ihan tavallista vettä ja ovat pärjänneet loistavasti siellä, en siis ole käyttänyt mitään malawisuoloja tai mitään muutakaan sellaista, kipsillä olen veden kovuutta nostanut, toki sekin on ollut loppu viimeisen kuukauden ajan joten pitäisi ostaa lisää ja istäkin olen lisännyt vain rapujen takia. Tunnen yhden jolla on ollut malawit samalla tavalla tavallisessa vesijohtovedessä kuin itsellänikin ja hänellä on ollut lähemmäs 10 vuotta ja ovat pärjänneet aivan yhtä hyvin kuin niillä jotka ovat suoloilla ja muilla pelanneet. Yhtään malawia ei ole vielä kuollut ja ovat saaneet mukavasti kokoa lisää. PH on siinä 7 paikkeilla, mikä täällä Turussa on PH vedessä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös