105 kunnian päivää - muistaako valtio?

[Paul Kemp]

Pitää aina muistaa mitkä asiat ovat johtaneet ja mahdollistaneet nykyiseen hyvinvointimme. Ilman sotaveteraanien ponnisteluja ja uhrauksia ne monet muut arkipäivän hienot asiat eivät välttämättä olisi niin hienoja.

Totta kai. Siksi olenkin sen kannalla, että 30.11. voisi olla sotavuosien ja ne läpikäyneen sukupolven näkyvä muistopäivä. Unohtamatta samojen ihmisten panosta myös maan jälleenrakentamisessa heti sodan jälkeen.

 

[Stonewall]

Mielestäni talvisodan alkamisessa on olennaista muistaa kaksi asiaa. Ensimmäinen on, että kimppuumme hyökättiin tarkoituksena viedä itsenäisyys. Itse olimme aivan valmistumattomia sotaan. Tämä pitää muistaa, koska asian muistaminen ja ymmärtäminen ehkä estää vastaavan tapahtumisen tulevaisuudessa.
Toiseksi pitää muistaa, miten maata onnistuttiin kuitenkin taidolla ja sisulla puolustamaan, vaikka edessä oli ylivoima ja varusteita ei ollut. Talvisodan syntyä ei tietenkään Neuvostoliiton olemassa olessa voitu virallisesti muistella, mutta Suomen historian käännekohtana se on itsenäistymisen jälkeen suurin tapahtuma. Sinällään tärkeät torjuntataistelut tammi-helmikuussa 1940 ja kesä-heinäkuussa 1944 olivat seurausta tästä provosoimattomasta hyökkäyksestä. 30.11.1939 on siis merkittävimpiä päiviä kansakunnan historiassa. Kyllähän sitä toki paljon muistellaankin, mutta päivän virallinen asema olisi suomettumisen ajan lopun symbooli.

 

[ms.qvist]

Kyllähän sitä toki paljon muistellaankin, mutta päivän virallinen asema olisi suomettumisen ajan lopun symbooli.

En tiedä poikkeanko valtavirrasta vai en mutta en näe mitään järkeä siinä, että poimitaan menneestä tapahtumia joiden muistamisella ilmaistaan se, että olemme irtautuneet suomettumisen ajasta - ennemminkin se minusta tietyllä tapaa ilmaisee sen, että haavat ovat edelleenkin auki ja meidän on todistamisen vuoksi todistettava, että olemme irtautuneet menneisyydestä. Minusta fiksuin liike olisi katsoa tulevaan, muistaa mennyt mutta suunnata vihdoin ja viimein se katse tulevaan ja uusiin haasteisiin. Loputtomiinko sitä pitää kantaa harteillaan taakkaa suomettumisesta - samalla tavalla kuin Saksa kantaa omaa taakkaansa teoistaan (huono vertaus mutta käytän kuitenkin)?

vlad.

 

[Evil]

Loputtomiinko sitä pitää kantaa harteillaan taakkaa suomettumisesta?

Eipä oltaisi nyt tässä, tällaisina, ilman suomettumista. Silloin toimittiin kuten toimittiin hyvistä syistä. Oli pakko.

 

[ms.qvist]

Eipä oltaisi nyt tässä, tällaisina, ilman suomettumista. Silloin toimittiin kuten toimittiin hyvistä syistä. Oli pakko.

Niin oli pakko, sitä en kielläkään mutta kannattaako ryhtyä viettämään jotain muistopäivää (esim. 30.11) osoittaaksemme maailmalle, että suomettumisen aika on ohi? Minusta ei, parempi, että katsomme tulevaan muistaen samalla menneen mutta ilman, että ryhdymme nostamaan sitä esille. Suomettumisen aika oli ja meni, toivottavasti uutta vastaavaa pokkuroinnin aikaa ei tule ts. valtiojohto löytää muita keinoja tilanteiden selvittämiseksi kuin jatkuvan kumartelun johonkin suuntaan.

Vaikka minulle suomalaisuus on yksi hailee - evvk - niin ihmettelen sitä etteikö sitä suomalaisuuttaan voi arvostaa muuta kuin nostamalla esille tiettyjä tapahtumia tms. Minusta suomalaisuuden kunnioittaminen lähtee loppujen lopuksi siitä, että kunnioittaa itseään ja sitä kautta isänmaataan.

vlad.

 

[Paul Kemp]

Minusta suomalaisuuden kunnioittaminen lähtee loppujen lopuksi siitä, että kunnioittaa itseään ja sitä kautta isänmaataan.

Hyvin sanottu. Suomessa ikävä kyllä on vallalla sellainen ajatusmalli, että kansa on olemassa valtiota/isänmaata varten, eikä päinvastoin(kuten pitäisi). Niinpä kunnioittaminen lähtee liikkeelle vähän väärästä päästä..

 

[Teho Ton]

Niin, mitä tulee siihen muistamiseen. Jokainen suomalainen varmasti kunnioittaa mielessään veteraanien tekemisiä ja saavutuksia. "Jakke Laaksot" sitten, no, vievät varmaan muistoseppeleen lähimmälle venäläiselle sotilashautausmaalle.

Suomalaisen määritelmänä on kansalaisuus, joten en usko jokaisen suomalaisen kunnioittavan veteraanien saavtuksia.

 

[peruspata]

Totta kai. Siksi olenkin sen kannalla, että 30.11. voisi olla sotavuosien ja ne läpikäyneen sukupolven näkyvä muistopäivä. Unohtamatta samojen ihmisten panosta myös maan jälleenrakentamisessa heti sodan jälkeen.

Olen ollut hieman surullinen siitä, että veteraaneja on alettu muistaa vasta viime vuosina, kun niitä ei enää juuri ole. Kun 70 v. tulee täyteen sodan alkamisesta, voi olettaa, että rivit ovat aika lailla harventuneet. Muistamisella tarkoitan siis kuntoutuksia yms. arjessa auttavaa asiaa, en mitään pukubileitä.

Linnan juhlat voisi viettää puolestani yhtä hyvin vaikka Kaisaniemen puistossa, tulee niitä nyt jotenkin sivusilmällä seurattua, mutta keskimäärin ovat melko yhdentekevä show. Harvoin siellä on edes korkeatasoisia artistivieraita esiintymässä, tässä vuosi-pari sitten tehtiin kunnon parodiaa legendaarisesta ABBA-yhtyeestä, sai nauraa vedet silmissä. Laineen Tuntematonta ei jaksa enää katsoa, muistan jo liki vuorosanat ulkoa.

En ole kiihkonationalisti, enkä edes sotahullu, mutta pakko myöntää, että mielestäni kansakuntamme identiteettiin vaikutti vahvimmin vuodet, jolloin kansakunnan olemassaolo oli melko ohuen langan varassa. Karjalan kylissä voi käydä katsomassa, millaista infrastruktuuri on Neuvostoliiton malliin. Eiköhän tsuhnille olisi ollut kevyet oljet laverilla Uralin takana tarjolla, jos.... Niin jos, toisaalta turha jossitella asialla, mitä ei sittenkään koskaan koettu, Luojan kiitos.

Historiafriikkinä on tullut lueskeltua sotahistoriaa, oikeastaan omana tavoitteena on hiljalleen siirtyä muutamien teosten kautta neuvostonäkökulmaan. Siis siinä mielessä, että koen haasteena yrittää ymmärtää, miten siellä asiat oikeasti haluttiin nähdä, etenkin ketjuun kuuluva talvisota.

Jatkosodan alusta en pysty muodostamaan kantaa, kumpi on enemmän syyllinen, niin vahvasti Suomikin oli touhussa mukana innosta tuhisten. Talvisodan kohdalla kuitenkin mielestäni suomalaisten syyllistäminen ja uhan muodostaminen vaatii aika vahvat punalasit.

Loppuun vielä lainaukseeni viitaten esitän kiitoksen sotiemme veteraaneille ja jälleenrakentajille!

 

[Stonewall]

Jatkosodan alusta en pysty muodostamaan kantaa, kumpi on enemmän syyllinen, niin vahvasti Suomikin oli touhussa mukana innosta tuhisten. Talvisodan kohdalla kuitenkin mielestäni suomalaisten syyllistäminen ja uhan muodostaminen vaatii aika vahvat punalasit.

Mielestäni on ihan selvää, että talvisotaa ennen Suomi ei mikään uhka ollut mihinkään. Armeijamme kunto oli alle kaiken arvostelun. Pääministeri toitotti vielä syksyllä, kun Puolassa sodittiin, että hyvä ettei Suomessa ole turhaan ostettu aseita ruostumaan, koske emme niitä tarvitse. Naivisti uskoimme naapuriemme hyvään tahtoon.
Talvisodan yllätyshyökkäys on myös syy miksi Suomi halusi niin kovasti saada oikeutta Jatkosodassa. Ryssä hyökkäsi raukkamaisesti pienemmän kimppuun ja meillä näytti olevan mahdollisuus jatkosodassa laittaa rikolliset vastaamaan pahan teostaan. Into oli varmasti kova. Pitäisi olla käsittämättömät Stalinistitaikalasit, jotta asian voisi muuten nähdä.
Saksan ja Neuvostolitn sodassa sitä paitsi Suomen olis ollut lähes mahdotonta pysyä puolueettoma, ja Neuvostoliitto oli pelkurimaisilla toimillaan kääntänyt kansakunnan itseään vastaan. Ei Suomi olisi Jatkosodassa mitenkään voinut toisella puolella olla, ja tähän syynä oli ihan ja pelkästään ryssän aiempi käytös.

 

[Sistis]

Kun 60 v. tulee täyteen sodan alkamisesta, voi olettaa, että rivit ovat aika lailla harventuneet.

Vuonna 1949 ei alkanut mitään sotaa, joten 70v. taitaa olla oikeampi.

Muilta osin totta, rivit ovat harventuneet. En pikaisesti katsottuna löytänyt mainintaa tällä hetkellä elossa olevien määrästä, mutta missään nimessä se ei ole enää kovinkaan iso. Lapin sotaanhan osallistui pääsääntöisesti nuoria ikäluokkia, joten todennäköisesti viimeiset elossa olevat sotaveteraanimme tulevat olemaan tästä porukasta.

Aloin miettiä sitä, että Lotta Svärdin jäsenethän lasketaan ainakin jossain mielessä sotaveteraaneiksi. Kun naiset taas elävät yleensä miehiä pidempään, voi sotaveteraanien sukupuolijakauma heittää tässä rivien harventuessa erikoiseen suuntaan.

 

[jussi_j]

Vuonna 1949 ei alkanut mitään sotaa, joten 70v. taitaa olla oikeampi.

Muilta osin totta, rivit ovat harventuneet....

Sotaveteraaneja on elossa noin 60 tuhatta ja määrä on kiihtyvällä vauhdilla pienenemässä noin 10 tuhannella vuodessa.

80-vuotis juhlissa onkin jo sitten enemmän tilaa ja veteraanijärjestöjen rahoilla saadaan paksulti voita leivän päälle bileissä kun ilmeisesti ainakin osa veteraanijärjestöistä tekee edelleen ylijäämää.

 

[Suomi-Salama]

80-vuotis juhlissa onkin jo sitten enemmän tilaa ja veteraanijärjestöjen rahoilla saadaan paksulti voita leivän päälle bileissä kun ilmeisesti ainakin osa veteraanijärjestöistä tekee edelleen ylijäämää.

Äläs nyt. Nehän ovat keksineet, että varoja käytetäänkin osittain veteraanien muiston vaalimiseen... Sehän se varmaan lämmittääkin elossa olevan veteraanin mieltä. Ja minä kun luulin, että veteraanijärjestöjen omaisuus käytetään veljien ja puolisoiden auttamiseen. Ainahan sitä voi naiivi luulla. Kunniakansalaisia veteraanit ovat valitettavasti ainoastaan juhlapuheissa.

Tähän kohtaan sopii Junnu Vainion sanat:

"...kohtahan loppui jo sotakin, he saapuivat oottaen jotakin. Kotiasemalla ensiksi kiitettiin, sitten kortistoon liitettiin...sotasyyllisiä oisko ne sittenkin, kopla Villen ja Aukustin? "

 

[BitterX]

Wind of Change Venäjällä?

Nuoren polven venäläiset tutkijat vaativat avoimuutta historiakeskusteluun - koskien siis myös talvisotaa.

Uuden Suomen artikkeli

Itseltäni on jokunen venäläinen tullut pyytelemään vodkapäissään anteeksi talvisotaa. Lisäksi Venäjällä on joitakin laajasti tunnettuja talvisotaa koskevia itseironisia vitsejä. Siinä mielessä olen saanut käsityksen, että valtion harjoittama talvisotaa koskeva "fasismi-kusetus" ei ole ehkä uponnut venäläisiin ihan niin kuin kuuma veitsi voihin.

 

[Il Tempo Gigante]

Haa

Pistänpäs musiikillisen linkin Talvisotaan, vaikka vuorokausi jo vaihtuikin.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Minä taas olen ollut siinä käsityksessä, ettei sen paremmin Neuvostoliitossa kuin nyky Venäjälläkään edes tiedetä mistään talvisodasta. Joku rajakahakka kuulemma oli.
Toivottavasti tuo asia on oikeasti muuttumassa.

Asiat muuttuvat, mutta hitaasti ja epälineaarisesti. Esimerkkinä vaikkapa tuo Boris Sokolovin sanomia käsittelevä BiteerX:n linkkaama teksti, joka ei kuitenkaan ole ensimmäinen laatuaan venäläistutkijoiden puolelta. Jeltsinin aikojen jälkeen nämä avaukset ovat olleet kylläkin harvassa.

Entinen venäläiskollegani, tuolloin noin 50-vuotias luonnontieteistä väitellyt tohtori, muotoili ymmärtäneensä talvisodan suunnilleen "lyhytaikaiseksi ja merkitykseltään vähäiseksi rajainsidentiksi". Näinhän yleisliittolainen kouluopetus asian halusi naapurissa omaksuttavan. Kuitenkin sillä taustoituksella, että kyseinen Suomen ja Neuvostoliiton sota 1939-1940 oli suomalaisten valkobandiittien provosoima aggressio.

Sattuneista syistä olen ollut aika paljon tekemisissä venäläisten kanssa, ja aika monen kanssa olen tullut puhuneeksi historiasta ja toisesta maailmansodasta. Aika tavallista on, että sekä syyt sodan käynnistymiselle että sotatapahtumat ihan karkeallakin tasolla ovat venäläisille hämärän peitossa. Minulta on ihan suoraankin kysytty mikä mielestäni on "totuus Suomen ja Neuvostoliiton sodasta 1939-1940". Päättelykykyisimmät eivät venäjälläkään niele noita valkobandiittien hyökkäysjuttuja sellaisenaan. Mikähän idea siinäkin olisi ollut, että tuolloin noin 3,7 miljoonan asukkaan populaatiosta ponnistava ja sotilaallisesti vajaavarusteltu Suomi olisi ryhtynyt provosoimaan Neuvostoliittoa sotaan.

 

[DAF]

Minä taas olen ollut siinä käsityksessä, ettei sen paremmin Neuvostoliitossa kuin nyky Venäjälläkään edes tiedetä mistään talvisodasta. Joku rajakahakka kuulemma oli.
Toivottavasti tuo asia on oikeasti muuttumassa.

Onhan se jo muuttunutkin, kun "finskaja voina" (Suomen/suomalainen sota) on päätynyt erinäisiin julkaisuihin jo ihan tuossa muodossa. Se vaan ei Venäjällä ole kovin kiinnostava asia verrattuna Velikaja otetshestvennaja voinaan (Suuri isänmaallinen sota, 1941-1945) eikä varmaankaan sellaiseksi nouse. Nämä rajakahakka-tutkimuksethan tehtiin 1950-luvulla jo, jolloin tämä termi vakiintui, mutta Finskaja voinasta on kyllä puhuttu jo jonkin aikaa.

Venäläisille talvisota on kuitenkin edelleen verrattain pieni juttu, mutta se, että se enää olisi "rajakahakka" nimeltään on lähinnä pötypuhetta. Se nyt vaan ei ole sille valtiolle kokoluokkana mitään verrattuna vuosien 1941-1945 tapahtumiin, mikä voi olla puhtaan suomalaisesta näkökulmasta aika paljon vaikeampi ymmärtää. Suomalainen näkökulma asiaan on tietysti toinen - ja niin pitääkin olla.

 

[Sistis]

Tähän ketjuun sopii minusta myös tämä talvisodan aikaisten lehtien paketti, jonka tarjoilee Uusi-Suomi. Tuolla on siis luettavissa kaikki talvisodan lehdet kokonaisuudessaan, alkaen Moskovan neuvotteluista 1.11.1939. Uusia lehtiä tulee luettavaksi aina yksi päivässä, ja julkaistava lehti on päivälleen 70 vuotta vanha. Tänään oli vuorossa siis 1.12.1939, jossa kerrotaan ensimmäisen sotapäivän tapahtumista - eli lähinnä Helsingin ja Viipurin ilmapommituksista.

http://www.uusisuomi.fi/talvisota/kaikki-lehdet

Suosittelen tutustumaan. Minusta kyseessä on äärimmäisen mielenkiintoinen paketti.

 

[sampio]

Se nyt vaan ei ole sille valtiolle kokoluokkana mitään verrattuna vuosien 1941-1945 tapahtumiin, mikä voi olla puhtaan suomalaisesta näkökulmasta aika paljon vaikeampi ymmärtää.

Luulisi olevan kuitenkin merkittävä oppitunti historiassa, kun asia oli ja on edelleen oppikirjaesimerkki, kuinka sotaan ei tule lähteä. Ja lisäksi talvisotaan kytkeytyy mielenkiintoisia suurvaltapoliittisia kiemuroita, jotka olisivat toteutuessaan vaikuttaneet merkittävästi koko II ms:n luonteeseen. Joo, menee jossittelun puolelle, ja kuten sanoit, on merkitys puhtaana sotaponnisteluna selkeästi erilainen riippuen, kummalta puolelta rajaa katsotaan.

 

[DAF]

Luulisi olevan kuitenkin merkittävä oppitunti historiassa, kun asia oli ja on edelleen oppikirjaesimerkki, kuinka sotaan ei tule lähteä. Ja lisäksi talvisotaan kytkeytyy mielenkiintoisia suurvaltapoliittisia kiemuroita, jotka olisivat toteutuessaan vaikuttaneet merkittävästi koko II ms:n luonteeseen. Joo, menee jossittelun puolelle, ja kuten sanoit, on merkitys puhtaana sotaponnisteluna selkeästi erilainen riippuen, kummalta puolelta rajaa katsotaan.

Tuon verranhan siitä on keskusteltukin, jos olet seurannut (Suomen mediassakin mainintoja) - Venäjällä talvisotaa tai finskaja voinaa pidetään yleisesti Stalinin virheenä, mutta pikkuvirheenä. Kun sen merkitystaso on mikä on, kuten sanoin.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Venäläisille talvisota on kuitenkin edelleen verrattain pieni juttu, mutta se, että se enää olisi "rajakahakka" nimeltään on lähinnä pötypuhetta.

Suoraa tutkimustietoa tietoa minulla ei tästä ole, mutta arvioisin että venäläisten tieto- ja suhtautumistaso talvisotaa koskevissa asioissa vaihtelee suuresti sosiaalisen aseman, koulutustason ja asuinpaikan suhteen. Esimerkiksi Uralin takana Suomesta ja suomalaisista ei karkeasti yleistäen tiedetä kansan syvissä riveissä paljoakaan. Joka tapauksessa, ja kuten sanoit, talvisota ei ole asia joka mietityttää alati venäläisiä.

Venäläisten tiedoissa ja asenteissa tuntuu yleisemminkin olevan huomattavia eroja em. demografisten muuttujien suhteen. Kaikin paikoin kouluopetuskaan ei reagoinut ihan äkkiä maailman muutoksiin kun Neuvostoliitto lakkasi olemasta. Liekö ihan kunnolla reagoinut vieläkään joillakin seuduilla.

 

[DAF]

Suoraa tutkimustietoa tietoa minulla ei tästä ole, mutta arvioisin että venäläisten tieto- ja suhtautumistaso talvisotaa koskevissa asioissa vaihtelee suuresti sosiaalisen aseman, koulutustason ja asuinpaikan suhteen. Esimerkiksi Uralin takana Suomesta ja suomalaisista ei karkeasti yleistäen tiedetä kansan syvissä riveissä paljoakaan. Joka tapauksessa, ja kuten sanoit, talvisota ei ole asia joka mietityttää alati venäläisiä.

Jep, olet aivan oikeassa kuvaamissasi eroissa. Talvisodan suhteen vaan tosiaan tämä mittakaavajuttu on olennainen, ja sitä tuntuu Suomessa olevan välillä kovin, kovin vaikea ymmärtää. Kun se sota on meille eittämättä tärkeä, ja myös paljon jatkosotaa kunniakkaampi kaikin tavoin. Siihen kansalliseen tärkeyteen ei venäläissuhtautuminen vaikuta, ainakaan minun mielestäni.

 

[sampio]

Tuon verranhan siitä on keskusteltukin, jos olet seurannut (Suomen mediassakin mainintoja) - Venäjällä talvisotaa tai finskaja voinaa pidetään yleisesti Stalinin virheenä, mutta pikkuvirheenä. Kun sen merkitystaso on mikä on, kuten sanoin.

En muista törmänneeni asiaan, vaikka melko paljon olen näitä asioita varsinkin viime aikoina seurannut suomalaisessa mediassa. Mutta se ei toki tee tyhjäksi sitä, että mainitsemiasi asiat olisivat olleet esillä varsinkin Venäjälle, sieltä en osaa sanoa mitään ilman suomennettuja matskuja.

 

[BitterX]

Suoraa tutkimustietoa tietoa minulla ei tästä ole, mutta arvioisin että venäläisten tieto- ja suhtautumistaso talvisotaa koskevissa asioissa vaihtelee suuresti sosiaalisen aseman, koulutustason ja asuinpaikan suhteen. Esimerkiksi Uralin takana Suomesta ja suomalaisista ei karkeasti yleistäen tiedetä kansan syvissä riveissä paljoakaan. Joka tapauksessa, ja kuten sanoit, talvisota ei ole asia joka mietityttää alati venäläisiä.

Pitää paikkansa, että jossakin Mongolian rajalla asuvat venäläiset eivät tiedä juuri mitään Suomesta. Kuitenkin esimerkiksi Moskovassa Suomessa yleisesti tiedetään suhteellisen paljon, Suomen ja Venäjän suhteista ja valtiollisista tapaamisista uutisoidaan melko laajasti, suomalaisista ja Suomesta on käsityksiä ja stereotypioita jne jne.

Uskallan väittää, että venäläisten yleinen tietämys Suomesta on huomattavasti laajempaa kuin mitä se on ehkä Saksaa lukuunottamatta kaikkien Länsi-Euroopan suurten kansojen kohdalla (Italia, Espanja, Ranska, Britannia). Tähän ei tunnetusti tosin paljoa vaadita.

Se, että talvisodasta ei paljoa Venäjällä tiedetä, on tietenkin luonnollista. Sen historiallinen merkitys Venäjälle kun sattuu olemaan vähän pienempää luokkaa, kuin Suomelle. Oleellista ja tärkeää onkin, että se tieto, oli se sitten kuinka vähäistä määrältään tahansa, olisi oikeaa.

Historian opettaminen väärin on nimittäin paitsi moraalisesti kestämätöntä, myös vaarallista. Tällä tarkoitan tietenkin historiaa yleisesti, en pelkästään talvisotaa.

 

[ms.qvist]

Sotahistorian uudellenkirjoittaminen jatkuu Venäjällä, tällä kertaa vuorossa talvisota ja kokojoukko valeita ja disinformaatiota - suoranaista potaskaa.

"Uusi valedokumentti talvisodasta kiertää Venäjällä – ”Suurin osa suomalaisista olisi halunnut jäädä Venäjän yhteyteen'

Talvisodalle omistettu Unohdettu sota -ohjelma kuuluu yhtenä osana OTR-kanavan historiadokumenttien sarjaan nimeltä Arkistorivien takaa. OTR:n lisäksi videota on esitetty myös Sankt Peterburg -kanavalla, jossa se näytettiin ensi kertaa viime kesänä ja uusintana viime viikolla.

Ensimmäisten joukossa ohjelman hurjiin väitteisiin reagoi venäläinen historianharrastaja Jevgeni Balashov, joka julkaisi Facebook-sivuillaan pitkän korjauslistan videon valheellisista väittämistä.

– Ohjelma on mitä räikein esimerkki historian vääristelystä, Balashov luonnehti."

Uusi valedokumentti talvisodasta kiertää Venäjällä – ”Suurin osa suomalaisista olisi halunnut jäädä Venäjän yhteyteen” - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Kiintoisana huomiona se, että dokumentti uusittiin sopivasti Mainilan laukausten vuosipäivän alla, melkeinpä uskallan väittää, että tarkoituksellisesti.

Kyseessä ei suinkaan ole ensimmäinen, eikä ainoa tämänlaatuinen dokumentti tahi kirjoitus Venäjältä viimeisen vuoden kuluessa. Osa tästä historian väärentämistä palvelee sisäpoliittisia tarpeita Venäjällä, mutta väistämättä tulee pohtineeksi sitä, että onko niillä muitakin - naapurimaiden kannalta - ikävämpiä tarkoituksia, jos ei muuta niin palvella kansan militarisointia sekä tukea Venäjän omaa narratiivia siitä, että maa on katalan lännen uhri.

Kiinnostanee @Cobol @Sako @mjr

 

[mjr]

Sotahistorian uudellenkirjoittaminen jatkuu Venäjällä, tällä kertaa vuorossa talvisota ja kokojoukko valeita ja disinformaatiota - suoranaista potaskaa.

Paluu menneisyyteen on tosiaan edelleen trendikästä näinä karuina aikoina - puhtaan stalinistista propagandaa, ja lännen liberaalidemokratiat huojuvat sisältäpäin. Saapa nähdä mitä tästä kaikesta lopulta seuraakaan.