105 kunnian päivää - muistaako valtio?

  • 9 803
  • 50

kovalev

Jäsen
Nyt, Mainilan laukausten vuosipäivänä ja varsinaisen sodan syttymispäivän aattona, media on kunnostautunut ansiokkaasti talvisodan muistajana, mutta millä tavalla Suomen valtiojohto, hallitus ja presidentti aikovat 30.11 veteraaneja muistaa? Järjestetäänkö jossain kansallinen juhlatilaisuus tai jotain vastaavaa? En ole tällaiseen törmännyt.
Kyseessä on kuitenkin Suomen olemassaolon kannalta kaikista tärkein periodi; väittäisin jopa, että joulukuu -39 on Suomen itsenäisyyden kannalta se kaikkein tärkein yksittäinen kuukausi.

Tämä ei ole poliittinen kannanotto, vaan puhun aivan yleisellä tasolla. Jatketaanko meillä hyssyttelyä edelleen? Missä tahansa muualla maailmassa järjestettäisiin huomattava spektaakkeli tällaisena vuosipäivänä, varsinkin kun se on suurimmalle osalle veteraaneista viimeinen täysiä kymmeniä juhlistava talvisodan merkkipäivä.
Toivottavasti edes itsenäisyyspäivän linnahössötyksen teemana on jollain tavalla talvisodan muistaminen.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Missä tahansa muualla maailmassa järjestettäisiin huomattava spektaakkeli tällaisena vuosipäivänä, varsinkin kun se on suurimmalle osalle veteraaneista viimeinen täysiä kymmeniä juhlistava talvisodan merkkipäivä.
Miksi meidän pitäisi tehdä niin kuin muut tekee?

Tehdään asiat ihan omalla tavallamme ja ollaan muisteluiden kanssa ihan itsekseen. Tai vaikka järjestää omat juhlat kavereitten kanssa jos siltä tuntuu, että jotain puuttuu.

En sinänsä ymmärrä miksi jotain sotia pitäisi oikein muistelemalla muistella ja etenkään juhlia, ikään kuin niissä olisi jotain erityisen hienoa taustalla. En tarkoita, että historiaa pitäisi milloinkaan unohtaa ja sen tapahtumia, koska parhaimmillaan ne tapahtumat opettaa meitä virheineen, mutta en ole tuota sotien muistopäivien pitämistä ja jonkinlaista pöydälle nostelua koskaan ymmärtänyt.
 

Footless

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
En mä nyt tiedä pitäisikö sodan alkua niinkään juhlia. Ehkä kuitenkin sopivampi juhlapäivä olisi sitten keväämmällä sodan päättymisen vuosipäivänä. Ja ehkä niillä veteraaneillakaan ei ihan koko joulukuuta ole virtaa juhlia.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Olen samaa mieltä Footlessin kanssa, että ehkä sodan päättyminen on enemmän juhlan paikka, jos nyt sitäkään tulisi välttämättä juuri juhlia. Muistella toki saa ja esim. dokumentit asiaan liittyen televisiosta olisi ihan riittävää tai joku puhe eduskunnassa tai vastaavaa. En nyt mitään kemuja pitäisi tai haluaisi, että valtio haaskaa rahoja sellaisiin ihme kulkueisiin tai muuhun krumeluuriin.

Mielestäni jossain päin maailmaa nuo juuri menee vähän turhan mahtipontiseksi ja yliampuvaksi, kun pitää oikein muistuttamalla muistuttaa, että osallistuimme siihen ja tähän sotaan ja mahdollisesti vielä voitimme sen. Hivenen vastenmielistä, mutta jokainen tyylillään. Ei tuo nyt maailmaani kaada, jos jotain tapahtumaa on, en vaan henk.koht. ihan ymmärrä.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Itsekin olen lähinnäkin sillä linjalla, että sodan päättymistä voi sitten kunnioittaa tavalla tai toisella - eikä senkään tarvitse olla mikään mahtipontinen tapaus tyyliin Voitonpäivän paraatit Venäjällä. Kenties lipunnosto ja seppeleen lasku ja jokin muu huomionosoitus.

vlad.
 

tiuke

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
No, sana "juhlia" on tietysti väärä. Sanokaamme sitten: näkyvästi kunnioittaa.
Minä en henkilökohtaisesti erikoisemmin nauti edes sotaelokuvista, vaan ne kiinnostavat, mikäli ovat tapahtuneeseen historiaan sidonnaisia.
Talvisota itsessään on vain niin käsittämätön tapaus, kun alkaa miettiä minkälaisella massalla sieltä oltiin tulossa. Ja kun sitten katsoo balttien ja koko Itä-Euroopan kohtaloa.
Miettikääpä, kuinka monta Hollywood-leffaa siitä olisi tehty?

Juhlia on väärä sana ja sitten mietitään, montako Hollywood-leffaa olisi tehty?

Minusta nämä on erittäin vaikeita asioita. En ole missään ketjussa aiemmin ottanut kantaa tähän asiaan. Kaikki sotaveteraanit on suuria supersankareita meille suomalaisille. Toisaalla puhutaan, että veteraaneja on enää kovin vähän ja valtavat omaisuudet veteraaneja huoltavilla yhdistyksillä. Ehkä pitäisi tutkia, paljonko niitä varoja on ja suunnata ne kaikki näille jäljellä oleville veteraaneille. Sekin mielestäni pitää estää, että varallisuutta kerätään "liikaa" ja siitä nauttivat sitten sellaiset, joille se ei todellakaan kuulu.

Jees, kyllä siitä varmasti Hollywoodissa olis varmasti tehty aimo kasa leffoja.
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
väittäisin jopa, että joulukuu -39 on Suomen itsenäisyyden kannalta se kaikkein tärkein yksittäinen kuukausi.
Joulukuu -17 saattaapi mennä pikkuisen ohi. Mikseipä myös marraskuu -17.
 

Jusu7

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Ei tuo vuosipäivä varmaankaan mikään juhlimisen aika ole ja varmasti tapauksen muisteleminen dokumentein ja lehtijutuin on ihan sopiva tapa. Sodan päättyminen on varmasti parempi aihe juhlimiselle.

Sotaveteraanijärjestöillä on omaisuutta niinkuin viime päivinä on saatu joistain jutuistakin lukea. Lisäksi organisaatioissa on töissä ihmisiä jonkin verran. En tiedä miten paljon tätä henkilökunnan määrää on sopeutettu sen mukaan minkä verran sotaveteraaneja jalkeilla vielä on. En oikein usko näin käyneen koska kukapa omaa paikkaansa alkaisi saneeraamaan.

Näitä merkittäviä kuukausia on varmasti vaikea verrata keskenään ja tuohon sarjaan voidaan varmaan lisätä ihan yhtä lailla osittain kesäkuu ja heinäkuu -44.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi, Liverpool
Voisihan tästä talvisodan alkamispäivästä tehdä virallisenkin muistelupäivän nyt kun Neuvostoliittoa ei enään ole. Kyllähän siinä jo pyrittiin Suomi valtaamaan ja muutaman vuoden päästä sitten vietiinkin kaikki mitä saatiin. Mielestäni päivä voisi olla valtiollisenkin muistamisen arvoinen. Itsenäisen Suomen päivistä Talvisodan alku oli suurimpia käännekohtia. Juhlaahan tästä ei mitenkään saa, mutta muistopäivä voisi olla paikallaan.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Ehdottomasti huomattava muistotilaisuus tai vastaava olisi hyvä järjestää, mutta kuten ketjussa on tullut ilmi, ei juhla ehkä ole paras mahdollinen sana kuvaamaan sitä. Silti kyseessä on niin poikkeuksellinen tapahtuma Suomen ja melkeinpä maailmanhistoriassakin, että kyllä se pitää hyvin huomioida. Itsenäisyyspäivää voisi sitten juhlia jo hiukan räväkämmin verrattuna nykyiseen.
 

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Pointtini oli se, kuinka erilailla tällaisia asioita eri maissa hoidetaan, ei se, että meidän pitäisi yrittää tässäkin asiassa olla vähän amerikkalaisempia.
Ottaen huomioon amerikkalaisen ja suomalaisen elokuvatuotannon skaalaerot, veikkaisin suomalaisten toisen maailmansodan sotaelokuvien määrän jyräävän amerikkalaiset vastineensa.
 

SergeiK

Jäsen
Suosikkijoukkue
pelaajamarkkinoiden varteenotettava vaihtoehto
Nyt, Mainilan laukausten vuosipäivänä ja varsinaisen sodan syttymispäivän aattona, media on kunnostautunut ansiokkaasti talvisodan muistajana, mutta millä tavalla Suomen valtiojohto, hallitus ja presidentti aikovat 30.11 veteraaneja muistaa? Järjestetäänkö jossain kansallinen juhlatilaisuus tai jotain vastaavaa? En ole tällaiseen törmännyt.
Minusta esim. presidentti voisi järjestää presidentinlinnassa jonkinlaisen juhlavastaanoton aina 30.marraskuuta. Sinne tulisi toisten valtioiden edustajia sekä valtakunnan silmäätekeviä ja tapahtuma televisioitaisiin parillakin kanavalla.

Tämän lisäksi voitaisiin järjestää valtakunnallinen sotilasparaati sekä sankarihaudoille voitaisiin laskea seppeleitä. Päivän arvolle olisi hyvä jos tällöin YLE pyrkisi näyttämään talvisota-aiheisia dokumentteja ja elokuvia. Tuntemattoman Sotilaankin voi toki näyttää, vaikka se kertookin Jatkosodasta.

Tämä kaikki loisi mukavan kontrastin pian tulevan Itsenäisyyspäivän juhlahumuun. Itse kaipaisin vähän tämän tyylistä juhlaa tähän aikaan vuoteen sillä pikkujoulukausi yhdistettynä Itsenäisyyspäivän ilotulituksiin ja shampanjalasien kilinään on vähän turhan riehakasta näin pimeään vuodenaikaan. Talvisodanpäivä - tai kutsutaisiinko sitä vaikkapa Sankarivainajan päiväksi tai jopa itänaapurin innoittamana Suureksi Isänmaalliseksi Sodaksi - toisi tähän hetkeen tarvittua hartautta ja surumielisyyttä jota meidän veteraanimme kieltämättä ansaitsevat.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Itsenäisyyspäivä tosiaan on melko tavalla juuri talvisodan tunnelmien mieleenpalauttaja. Tuskinpa mitään erillistä päivää tarvitaan. Mutta talvisota on kyllä kieltämättä itsenäisen Suomen historian ylivoimaisesti kriittisin hetki. Se että Suomi säilytti valtiojärjestyksensä painajaismaisissa oloissa, keskellä kahden jättimäisen terrorivaltion kamppailua, on luonut perustan suomalaiselle itsekäsitykselle, pitkälle jopa identiteetille. Toivoa sopisi ettei tämä johtaisi historiallisen todellisuuden etääntyessä johonkin sodan ja väkivallan ihannointiin - mutta siitä sopii olla ylpeä, että pohjoismainen kansalaisyhteiskunta pystyi ihmeenomaisesti torjumaan valtaisan barbaarisen terrorikoneiston hyökkäyksen.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Itsenäisyyspäivä tosiaan on melko tavalla juuri talvisodan tunnelmien mieleenpalauttaja. Tuskinpa mitään erillistä päivää tarvitaan.

Itsenäisyyspäivähän ei nykyisellään ole mikään itsenäisyyspäivä vaan sotapäivä, jossa toteutuu juurikin edellä jo ironisesti luetellut teemat. Soisi että itsenäisyyspäivänä päähuomio olisi vuoden 1917 ympärillä tapahtuneissa asioissa. Sotapäivä voisi ihan hyvin olla jokin erillinen vuosipäivä, etenkin siinä vaiheessa kun veteraanit ovat poissa eikä tositilanteessa olevia käteltäviä enää ole.
 

SergeiK

Jäsen
Suosikkijoukkue
pelaajamarkkinoiden varteenotettava vaihtoehto
Soisi että itsenäisyyspäivänä päähuomio olisi vuoden 1917 ympärillä tapahtuneissa asioissa.
Minä toivoisin että itsenäisyyspäivänä puhuttaisiin enemmän koko suomalaisuuden ideasta.

YLE voisi näyttää dokumentteja Itsenäisyyssenaatista, JV Snellmanista, Adolf Ivar Arwidssonista, Mikael Agricolasta tai vaikkapa Eugen Schaumanista. Tai edes yksi dokumentti ylipäänsä fennomaanisesta liikkeestä olisi tosi mukava nähdä itsenäisyyspäivänä.

Jos halutaan lisää perspektiiviä mitä Suomelle tapahtui sodan jälkeen niin voitaisiin näyttää myös dokumenttaja Operaatio Stella Polariksesta, asekätkennästä, demarien ja kommunistien taistelusta AY-liikkeen sisällä ynnä muista Vaaran vuosien aikaisista tapahtumista.

Olen vähän tulkinnut, että Suomen sisällissota on se tärkein syy miksi Itsenäisyyspäivän juhlinnassa on pyritty feidaamaan vuodet 1917-1938.
 

Dee Snider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jatkoaika Cancer Fighters
Onhan nämä murheenpäiviä ainakin Laakson Jakelle, 70 vuotta on kulunut siitä, kun valkobandiitti-Suomi hyökkäsi rauhaa rakastavaan Neuvostoliittoon. Ja sanoihan tämä nykyinen Venäjän presidentti Georgian invaasion aikaan, että Venäjä tai edeltäjänsä Neuvostoliitto ei ole koskaan hyökännyt mihinkään toiseen valtioon.

No, kommaripropaganda sikseen. Kyllä nämä tärkeitä hetkiä, ainakin meikäläiselle on. Kunnioitus on oikea sana, juhlimisen sijaan. Jokaisen pitäisi miettiä, kuinka hyvin meillä asiat on ja miten huonosti ne voisivat olla. Katselin yhden jenkkidokumentin Talvisodasta ja tutkijat hämmästelivät edelleen sitä, miten Suomi kesti nuo ensimmäiset hyökkäysaallot. Ensimmäisen hyökkäyksen voima oli heidän laskelmien mukaan 3 kertaa isompi, kuin Normardian maihinnousussa.

Mutta pakkanen oli meidän puolella, siihen varauduttiin paremmin, kuin vihollinen. Pukeutuminen, puukot, sukset, soppatykit, siinä ne meidän tärkeimmät aseet. Ja kyllähän suomalaisen sodanjohdon taktinen osaaminen oli huippuluokkaa. Jokainen mieshenki oli tärkeä, kun taas naapuri tapatti äijiään typeryyttään.

Kyllä täällä ainakin vedetään kättä lippaan koko viikonlopun ajan. Kiitos.
 

baxxter

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Katsoin jonkin aikaa sitten dokumentin toisen maailmansodan aikaisista keskitysleireistä. Eräällä tuhoamisleirillä oppaana toimivalta juutalaismieheltä kysyttiin miten hän pystyi työhönsä ja etteikö hänestä tuntunut pahalta. Hän vastasi seuraavasti: "Kun joku asia unohtuu mielistä, se voi toistua".

Juuri tuon saman asian takia näitä viime vuosisadan aseellisia konflikteja itänaapuriamme vastaan ei voida muistella liikaa. Ensinnäkin sotaveteraanien harveneva joukko on mitä suurimmassa määrin sen ansainnut. Toiseksi, jos näiden muistojen vuosittainen esiintuominen hieman hillitsisi ihmisiä ahneuksissaan myymästä strategisesti erittäin tärkeitä maa-alueita venäläisille. Päättäjät kun eivät kykene säätämään lakeja estämään isovanhempiemme verellä ansaitun maan myymistä edelleen varsin epästabiilille itänaapurillemme.
 

Veikko40

Jäsen
Suosikkijoukkue
HC TPS, FC Ilves, SC Classic, BC Pyrintö
Joulukuu -17 saattaapi mennä pikkuisen ohi. Mikseipä myös marraskuu -17.

No, tarkennetaan: Suomen itsenäisyyden säilymisen kannalta.

Ilman provoilua avaudun omasta mielipiteestäni.
Kaikki kunnia talvi- ja jatkosodan aikalaisille, mutta itse miellän Suomen itsenäisyyden säilymisen kannalta kaikista tärkeimmäksi asiaksi 27.1.-16.5.1918 väliset tapahtumat.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Ilman provoilua avaudun omasta mielipiteestäni.
Kaikki kunnia talvi- ja jatkosodan aikalaisille, mutta itse miellän Suomen itsenäisyyden säilymisen kannalta kaikista tärkeimmäksi asiaksi 27.1.-16.5.1918 väliset tapahtumat.

Jaa, voihan noinkin ajatella, mutta tuossa vaiheessa ei vielä olisi tapahtunut mitään kovin peruuttamatonta. On loogista ajatella, että lopulta Neuvosto-Venäjä olisi nielaissut kansanvaltuuskunnan johtaman Suomen, mutta tämäkään ei ole täysin varmaa. Ehkäpä kriittisimpiä hetkiä ainakin demokraattisen Suomen tasavallan suhteen elettiin talvi- ja jatkosodan ja kansalaissodan lisäksi länsirintamalla huhtikuusta marraskuuhun 1918.
 

Veikko40

Jäsen
Suosikkijoukkue
HC TPS, FC Ilves, SC Classic, BC Pyrintö
Ehkäpä kriittisimpiä hetkiä ainakin demokraattisen Suomen tasavallan suhteen elettiin talvi- ja jatkosodan ja kansalaissodan lisäksi länsirintamalla huhtikuusta marraskuuhun 1918.

Totta. Ja toisaalta mitäpä näitä lähteä "rankkaamaan ja pisteyttämään", kun eiköhän meistä jokainen vedä lippaan jo pelkästä ajatuksesta niistä ihmisistä, joiden myötä saamme kantaa nykyistä passiamme.
 

Suomi-Salama

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Ilman provoilua avaudun omasta mielipiteestäni.
Kaikki kunnia talvi- ja jatkosodan aikalaisille, mutta itse miellän Suomen itsenäisyyden säilymisen kannalta kaikista tärkeimmäksi asiaksi 27.1.-16.5.1918 väliset tapahtumat.

Enpä pitäisi kovin vähäpätöisinä tähän teemaan liittyen myöskään helmi-maaliskuuta 1940 ja kesäkuuta 1944. Oikeastaan merkittävimpinä ainakin kuin joulukuuta 1939.

Mielestäni on ihan riittävää ja ok, kun tasavallan johto osallistuu koruttomiin virallisuuksiin (juhlajumalanpalvelus, seppeleenlasku tai osallistuminen seppelpartion lähettämiseen, jne) 30.11. Tämäkään seikka kun ei ole istuvan presidentin aikakautena ollut mikään selviö.

Aihettahan voidaan ironisoida mielin määrin ja jokaisella on oma mielipiteensä. Itse näen koruttoman juhlallisuuden ennen kaikkea kunnioituksena talvisodan veteraaneja ja itsenäisyyden säilymistä kohtaan. Tasavallan presidentin osallistumisen näen instituution läsnäolona, vaikka persoonana istuva presidentti ei aihetta muistamisen arvoisena näkisikään. Mielestäni tässä ei ole mitään nurkkapatriotismia tahi kiihkollisuutta. Vaan enpä ala asiaa vähättelemäänkään vaihtoehtoihmisten mieliksi.
 

Jussih

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Mielestäni on ihan riittävää ja ok, kun tasavallan johto osallistuu koruttomiin virallisuuksiin (juhlajumalanpalvelus, seppeleenlasku tai osallistuminen seppelpartion lähettämiseen, jne) 30.11. Tämäkään seikka kun ei ole istuvan presidentin aikakautena ollut mikään selviö.

Aihettahan voidaan ironisoida mielin määrin ja jokaisella on oma mielipiteensä. Itse näen koruttoman juhlallisuuden ennen kaikkea kunnioituksena talvisodan veteraaneja ja itsenäisyyden säilymistä kohtaan. Tasavallan presidentin osallistumisen näen instituution läsnäolona, vaikka persoonana istuva presidentti ei aihetta muistamisen arvoisena näkisikään.

Suomen sinänsä liiankin pitkään juhlapäivien luetteloon voisi jollakin tasolla lisätä J.K. Paasikiven syntymäpäivän. Ratlaisevinta itsenäisyyden säilymisen kannalta (rintamamenestyksen jälkeen tietysti) oli se, että ensin pääministeriksi ja sitten presidentiksi tuli pahimpien vuosien ajaksi Paasikivi, jolla (toisin kuin seuraajallaan, nykyisestä presidentistä puhumattakaan) oli selkäranka tallella. Paasikivi ymmärsi tilanteen vaatimukset, mutta piti myös selvät rajat siinä, miten neukkujen kanssa asioitiin. Kekkosen aikana mopo lähti tunnetuin seurauksin käsistä.

Niin, mitä tulee siihen muistamiseen. Jokainen suomalainen varmasti kunnioittaa mielessään veteraanien tekemisiä ja saavutuksia. "Jakke Laaksot" sitten, no, vievät varmaan muistoseppeleen lähimmälle venäläiselle sotilashautausmaalle.
 

Paul Kemp

Jäsen
Suosikkijoukkue
The Beatles 1965-1970
Ainakaan minun mielestäni ei tarvita enää yhtään enempää toisen maailmansodan muistelua tässä maassa, mutta joku kollektiivinen sota-aikojen muistelupäivä sen sijaan voisi olla ihan paikallaan. Sitten niitä asioita ei tarvitsisi kelata enää minkään muun juhlinnan ohessa. Nythän juuri 6.12. on eliitin pukujuhlien kyttäyksen ohella käytännössä pelkkää sotahistoriaa, paraateja ja Edvin Laineen pusikkorillumarei-farssia. Talvisodan alkamispäivä voisi hyvin toimia ajankohtana sille, kun muisteltaisi vuosittain Suomen menneisyyden pimeitä puolia niin kansalaissodan, talvi- ja jatkosotien sekä Lapin sodan vuosina.

Ja mitä tulee itsenäisyyspäivään, niin itse ainakin tykkäisin paljon enemmän siitä, että silloin todella iloittaisiin suomalaisuuden ja suomalaisen kulttuurin puolesta, eikä keskityttäisi synkistelemään(tai hehkuttamaan) maamme veristä historiaa. Hauskuutta, ilotulituksia, hyvää safkaa ja vähän karnevaalimeininkiä mukaan, sanon minä. Mallia voisi ottaa esimerkiksi irkkujen St. Patrick's Dayn hyvistä meiningeistä.

Kaikki kunnia ja osanotto sotia kokeneelle sukupolvelle, mutta ainakaan oma suomalainen identiteettini ei rakennu pelkästään 1939-1944 tapahtumien perinnön vaalimisen varaan. Suomalainen taide, musa, arkkitehtuuri ja monet muut arkipäivän hienot asiat merkkaa mulle paljon enemmän.
 

baxxter

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Kaikki kunnia ja osanotto sotia kokeneelle sukupolvelle, mutta ainakaan oma suomalainen identiteettini ei rakennu pelkästään 1939-1944 tapahtumien perinnön vaalimisen varaan. Suomalainen taide, musa, arkkitehtuuri ja monet muut arkipäivän hienot asiat merkkaa mulle paljon enemmän.

Pitää aina muistaa mitkä asiat ovat johtaneet ja mahdollistaneet nykyiseen hyvinvointimme. Ilman sotaveteraanien ponnisteluja ja uhrauksia ne monet muut arkipäivän hienot asiat eivät välttämättä olisi niin hienoja.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös