Mielestäni Bluesin identiteetin pitäisi vastata espoolaista identiteettiä, jolloin espoolaiset löytäisivät Bluesista oman joukkueensa. Minulle ei tosin ole auennut mitä on espoolaisuus.
Olet aivan täysin asian ytimessä.
Espoon identiteetti on myös vasta nousemassa. Espoossa oli esimerkiksi vuonna 1990 noin 170 000 asukasta. Tällä hetkellä asukasmäärä taitaa olla jo lähes 250 000. Eikä me syntyperäiset espoolaiset olla sen hedelmällisempiä kuin muut suomalaiset, muuttovoitolla kaupunkimme kasvaa.
Espoo on siis vielä nuori ja kasvava myös kaupunkina - koko kaupungin ja espoolaisuuden identiteetti on vasta muotoutumassa ja jatkuvassa muutoksessa. Ja vaikka kuinka haluaisin olla muokkaamassa sitä espoolaisuuden tulevaa identiteettiä itse, sen tekee nämä nousevat nuoret polvet, joille Espoo on kotikaupunki. Oma ikäluokkani syntyperäiset espoolaiset on liian pieni ryhmä siihen.
Espoo on jo kolmekymppisten ikäluokasta ylöspäin niin heterogeeninen sekoitus kaikkea muuta kuin "alkuperäistä" espoolaisuutta, että sieltä sitä identiteettiä ja kotiseutu-uskollisuutta ei saa luotua. Satunnaisia katsojia sieltä saattaa aggressiivisella markkinoinnilla saada hallille - ainakin niinä päivinä, kun se "oman kotiseudun joukkue" tulee kylään. Joka vuosi kausikortin ostavia taas voi nuoria samaistamalla olla kymmenen - kahdenkymmenen vuoden päästä moninkertainen määrä, jos nyt panostetaan nuoriin sekä ennen kaikkea heidän samaistamiseen ja sitouttamiseen - espoolaistamiseen.
Nyt Blues halusi nuorentaa ja raikastaa identiteettiään - tehdä siis juuri sitä, mitä mielestäni pitäisikin, jotta tulevaisuudessa olisi se perusta, joka kannattelee kaikkea päälle rakennettavaa. Toteutus ei vielä ollut ehkä paras mahdollinen, mutta suunta on kuitenkin oikea.
